Vieras omissa bileissäni

Upeaa,,, pidin

Oven kiinni laittaisivat.
Kun juhlat loppuvat.
Ja sinäkin.
Saat unen vieraaksi.
Joka rakkaudesta haastelee.
Niinkuin haaveilet.

Tässä on jotain kiehtovan salaperäistä mutta kuitenkin niin suoraa ja vähän sitä "salattua reittiä" ... että mitä "jatkoilla" unimaailmassa tapahtuu ... tiedän omistani sen verran että ... palaaminen todellisuuteen saisi siirtyä tuonnemmaksi - kun: Tunne/Värit ovat kohdallaan...

kuin tuonpuoleista sinfoniaa !

Vieras omissa bileissä ... jäänpä miettimään ...hyvä tunnelma runo !

Se tuntuu tosi hyvältä kun - kirjoittaja että lukija - ikäänkuin tunnistavat toisensa runon läheisyydessä ... päästessään lähelle toisiaan.

Varmaan käy hyvinkin usein etteivät tekstit kohtaa lukijaa... onko se kokemus/kemia tai joku muu elämän_ alue_...asenteet ymv.seikat,jolloin yhdysside puuttuu jääden vajaaksi ; ymmärryksestä lukijan/tekstin välilltä.

Voi käydä myös niin että jopa lähes aina - kirjoittaja ja lukija - kohtaavat toisensa ; ymmärtäen kuin eläen toistensa runoissa ja se mielestäni kertoo vähintäin " jostain henkilökemioista kuin toden sisäisistä kohtaamisesta" - elämäalueilla.
Ja toiset taas jopa etääntyvät ... ettei mitään "jaettavaa/annettavaa" joka ei synnytä kohtaamisia.

Runo-t teksteineen että kokemuksineen sen eri muodoissaan muodostavat eräänlaisen alueen joka viehättää kuin jopa asettaa haasteen ...taidon/kyvyn ymmärtää ihmismielen suuria virtoja.

Kiitos : Kuuluu myös Sinulle !

...loppumattomaan rakkauteen";
olen se harvoin sinulle, sinun matkaasii seuraavi ! : )
Tätä kai taas olen odotellut ja tietoisuus tietoisuudessaan itsessään hämmentää ja nyt kysyn juuri Sinulta. Oletko( olisitko) sinä valmis kohtaamaan kaipaamasi loppumattoman rakkauden, joka on "kuollut uudelleen syntymiselle" (edelleen erehtyvälle : ) ), elää rakkautta sinuun joka tapauksessa tyyneydessä meren, mitään odotuksia vailla ? Unet vievät helposti joltain tasolta ristiriitaiset energiat suuntaan...niin tuttua olla ulkopuolinen; nyt kuitenkin haastan läsnäoloon,koska siinä ei selviä elossa menneisyys, ei tulevaisuus... Mitä tekisit ? Jos olet nähnyt muodottoman kauneuden hänessä, itsesi hänessään. Tai mitä vaatisit. : )

Niin kovin tuttu tunne.
Joskus koen olevani ulkopuolinen omassa elämässäni. Pelottavaa.

Kiitos ajatuksia herättäneestä runosta!

on pyörre loputon
kutsut sen häivähdyksiä tarjoaa
eivät lopulta mitään anna ... sydämeen ...
tahdon kanssasi unen varjoisille kujille
kahden vaan
toivomaan ja harjottelemaan
sitä elämää
rakastamaan ihan oikeesti
toisiamme ...

nyt taisin lukea kyllä ihan parhaimpiisi kuuluvaa runoa
ainakin kesän hiekka lisäksi.
ehkä olisin vaihtanut sanojen ikuiseen ja loputtomaan paikkoja
mutta on se näinkin aivan mahtava runo
joten hyvä upea liona !!!

Alkoi väsyttää..