http://fi.wikipedia.org/wiki/Linus_Torvalds
Linux syntyy
Torvalds törmäsi ensimmäisen kerran GNU-projektiin vuonna 1991, kun toinen ruotsinkielinen tietojenkäsittelytieteen opiskelija Lars Wirzenius vei hänet Teknilliseen korkeakouluun kuuntelemaan free software -guru Richard Stallmanin puhetta. Torvalds ei kuitenkaan ollut tästä erityisen vaikuttunut.[21]
Tammikuussa 1991 Torvalds osti osamaksulla uuden tietokoneen. Hän suhtautui PC-tietokoneisiin aluksi varauksin, mutta päätyi ostamaan 386:n sen hinnan, tehokkuuden ja yleisyyden vuoksi. Kone sisälsi riisutun DOS-käyttöjärjestelmän, mutta Torvalds halusi Minixin, jonka hän joutui tilaamaan ulkomailta. Minixin saapuminen kesti kuitenkin yli kuukauden, ja tuona aikana Torvalds pelaili paljon Prince of Persia -toimintapeliä. Kun Minix lopulta saapui, Torvaldsin aika meni sen paranteluun. Hän ei kuitenkaan ollut tyytyväinen käyttöjärjestelmän pääte-emulaattoriin ja päätti kirjoittaa oman. Tästä ohjelmasta muodostui lopulta käyttöjärjestelmän ydin, Linux.[22]
Pääte-emulaattori kehittyi nopeasti loputtomasti A- ja B-kirjaimia näytölle tulostavasta testiohjelmasta siihen pisteeseen, että Torvalds pystyi ottamaan sillä yhteyttä yliopiston tietokoneeseen sekä lukemaan ja kirjoittamaan sähköpostia. Pystyäkseen kuitenkin tallentamaan tiedostoja Internetistä hänen oli kirjoitettava ohjelmaansa kiintolevy- ja tiedostojärjestelmäajurit. Juuri niitä ohjelmoidessaan hän alkoi mieltää projektinsa käyttöjärjestelmäytimeksi pelkän pääte-emulaattorin sijaan, mutta edelleen ohjelman oli tarkoitus täyttää vain hänen omat tarpeensa.[23]
Tiedustellessaan Minixin uutisryhmässä mahdollisuutta saada käsiinsä POSIX-standardeja Torvalds oli herättänyt Teknillisessä korkeakoulussa assistenttina toimineen Ari Lemmken huomion. Lemmke loi Torvaldsille Funetin palvelimelle oman alihakemiston, johon tämä voisi ladata projektinsa, kun se olisi valmis julkaistavaksi. Lemmke antoi hakemistolle nimen pub/OS/Linux, koska piti Torvaldsin ohjelmastaan käyttämästä työnimestä enemmän kuin tämän lopulliseksi suunnittelemasta nimestä Freax. Torvalds itse piti Linuxia narsistisena nimenä, muttei kuitenkaan vastustanut nimenvaihtoa.[24]
Bash-komentotulkki oli ensimmäisiä Linuxissa toimivia ohjelmia.
Sovitettuaan Bash-komentotulkin ja GCC-kääntäjän käyttöjärjestelmäänsä Torvalds laittoi ohjelmansa palvelimelle vapaasti ladattavaksi 17. syyskuuta 1991 versionumerolla 0.01. Tästä versiosta Torvalds kertoi vain harvoille,[25] mutta julkaistessaan kuukauden kuluttua version 0.02 hän kirjoitti Minixin uutisryhmään ilmoituksen ohjelmastaan.[26][27] Hän julkaisi vielä yhden version, kunnes hänen motivaationsa käyttöjärjestelmän kirjoittamiseen alkoi hiipua. Tuhottuaan vahingossa tietokoneensa Minix-osion hän päätti kuitenkin ottaa Linuxin ensisijaiseksi käyttöjärjestelmäkseen. Sen siis tulisi selvitä omillaan, ilman Minixiä kehitysympäristönä, ja tämän päätöksen myötä seuraava Linuxin versio sai numerokseen 0.10. Torvalds lisäsi vielä tärkeän ominaisuuden, sivutuksen levylle, jolloin kiintolevyä pystyi käyttämään keskusmuistin tapaan. Se oli ensimmäinen ominaisuus, jonka Torvalds lisäsi ohjelmaansa käyttäjien pyynnöstä ja ominaisuus, jollaista Minixissä ei ollut koskaan ollut.[28]
Linuxin käyttäjäkunta laajeni, ja jotkut käyttäjät kysyivät Torvaldsilta, halusiko hän rahaa ohjelmastaan. Hän pyysi heitä mieluummin lähettämään postikortin, joita tulikin satoja ympäri maailmaa.
Linux on siis todellista sinivalkoista, suomalaista työtä. On isänmaallista käyttää täällä, Suomessa luotua käyttöjärjestelmää ja torjua samalla amerikkalaisuutta ja Windowsia. Samalla se on suomalaisen ohjelmointiosaamisen tunnustamista, että käyttää Linuxia. Samalla Linux on keino torjua talouden valtaa, koska linux on yhteisökäyttöjärjestelmä, jonka saa ilmaiseksi ja johon saa kaikki ohjelmatkin pääosin ilmaiseksi.
Onpä linux-jakelu tehty missä tahansa päin maailmaa niin sen ydin on aina suomalainen. Kukaan ei voi ottaa pois Suomesta alkanutta osaamista eikä suomalaisen tuotteen kotimaisuutta.
Kunnioitin siis tavallaan omalta osaltani itsenäisyyspäivää käyttämällä Ubuntua, jossa on suomalainen linux-ydin. Täälla alkanutta työtä.
Linux syntyy
Torvalds törmäsi ensimmäisen kerran GNU-projektiin vuonna 1991, kun toinen ruotsinkielinen tietojenkäsittelytieteen opiskelija Lars Wirzenius vei hänet Teknilliseen korkeakouluun kuuntelemaan free software -guru Richard Stallmanin puhetta. Torvalds ei kuitenkaan ollut tästä erityisen vaikuttunut.[21]
Tammikuussa 1991 Torvalds osti osamaksulla uuden tietokoneen. Hän suhtautui PC-tietokoneisiin aluksi varauksin, mutta päätyi ostamaan 386:n sen hinnan, tehokkuuden ja yleisyyden vuoksi. Kone sisälsi riisutun DOS-käyttöjärjestelmän, mutta Torvalds halusi Minixin, jonka hän joutui tilaamaan ulkomailta. Minixin saapuminen kesti kuitenkin yli kuukauden, ja tuona aikana Torvalds pelaili paljon Prince of Persia -toimintapeliä. Kun Minix lopulta saapui, Torvaldsin aika meni sen paranteluun. Hän ei kuitenkaan ollut tyytyväinen käyttöjärjestelmän pääte-emulaattoriin ja päätti kirjoittaa oman. Tästä ohjelmasta muodostui lopulta käyttöjärjestelmän ydin, Linux.[22]
Pääte-emulaattori kehittyi nopeasti loputtomasti A- ja B-kirjaimia näytölle tulostavasta testiohjelmasta siihen pisteeseen, että Torvalds pystyi ottamaan sillä yhteyttä yliopiston tietokoneeseen sekä lukemaan ja kirjoittamaan sähköpostia. Pystyäkseen kuitenkin tallentamaan tiedostoja Internetistä hänen oli kirjoitettava ohjelmaansa kiintolevy- ja tiedostojärjestelmäajurit. Juuri niitä ohjelmoidessaan hän alkoi mieltää projektinsa käyttöjärjestelmäytimeksi pelkän pääte-emulaattorin sijaan, mutta edelleen ohjelman oli tarkoitus täyttää vain hänen omat tarpeensa.[23]
Tiedustellessaan Minixin uutisryhmässä mahdollisuutta saada käsiinsä POSIX-standardeja Torvalds oli herättänyt Teknillisessä korkeakoulussa assistenttina toimineen Ari Lemmken huomion. Lemmke loi Torvaldsille Funetin palvelimelle oman alihakemiston, johon tämä voisi ladata projektinsa, kun se olisi valmis julkaistavaksi. Lemmke antoi hakemistolle nimen pub/OS/Linux, koska piti Torvaldsin ohjelmastaan käyttämästä työnimestä enemmän kuin tämän lopulliseksi suunnittelemasta nimestä Freax. Torvalds itse piti Linuxia narsistisena nimenä, muttei kuitenkaan vastustanut nimenvaihtoa.[24]
Bash-komentotulkki oli ensimmäisiä Linuxissa toimivia ohjelmia.
Sovitettuaan Bash-komentotulkin ja GCC-kääntäjän käyttöjärjestelmäänsä Torvalds laittoi ohjelmansa palvelimelle vapaasti ladattavaksi 17. syyskuuta 1991 versionumerolla 0.01. Tästä versiosta Torvalds kertoi vain harvoille,[25] mutta julkaistessaan kuukauden kuluttua version 0.02 hän kirjoitti Minixin uutisryhmään ilmoituksen ohjelmastaan.[26][27] Hän julkaisi vielä yhden version, kunnes hänen motivaationsa käyttöjärjestelmän kirjoittamiseen alkoi hiipua. Tuhottuaan vahingossa tietokoneensa Minix-osion hän päätti kuitenkin ottaa Linuxin ensisijaiseksi käyttöjärjestelmäkseen. Sen siis tulisi selvitä omillaan, ilman Minixiä kehitysympäristönä, ja tämän päätöksen myötä seuraava Linuxin versio sai numerokseen 0.10. Torvalds lisäsi vielä tärkeän ominaisuuden, sivutuksen levylle, jolloin kiintolevyä pystyi käyttämään keskusmuistin tapaan. Se oli ensimmäinen ominaisuus, jonka Torvalds lisäsi ohjelmaansa käyttäjien pyynnöstä ja ominaisuus, jollaista Minixissä ei ollut koskaan ollut.[28]
Linuxin käyttäjäkunta laajeni, ja jotkut käyttäjät kysyivät Torvaldsilta, halusiko hän rahaa ohjelmastaan. Hän pyysi heitä mieluummin lähettämään postikortin, joita tulikin satoja ympäri maailmaa.
Linux on siis todellista sinivalkoista, suomalaista työtä. On isänmaallista käyttää täällä, Suomessa luotua käyttöjärjestelmää ja torjua samalla amerikkalaisuutta ja Windowsia. Samalla se on suomalaisen ohjelmointiosaamisen tunnustamista, että käyttää Linuxia. Samalla Linux on keino torjua talouden valtaa, koska linux on yhteisökäyttöjärjestelmä, jonka saa ilmaiseksi ja johon saa kaikki ohjelmatkin pääosin ilmaiseksi.
Onpä linux-jakelu tehty missä tahansa päin maailmaa niin sen ydin on aina suomalainen. Kukaan ei voi ottaa pois Suomesta alkanutta osaamista eikä suomalaisen tuotteen kotimaisuutta.
Kunnioitin siis tavallaan omalta osaltani itsenäisyyspäivää käyttämällä Ubuntua, jossa on suomalainen linux-ydin. Täälla alkanutta työtä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Linux ydin ei saisi avainlippumerkkiä mitenkään sillä siihen vaaditaan 75% kotimaisuusaste.... Linux ytimen kehittäjistä taatusti yli 99% on muita kuin suomalaisia.
Linux ytimen alullepanija on suomalainen mutta kehittäjäjoukko on kansainvälinen. Suomalaisten panos yrimeen on minimaalinen!
Eikös Linux Torvalds ole ruotsalainen???
Hän on suomenruotsalainen.
Käytät tietokonetta etkä tiedä että linux on suomalainen, Helsingin Yliopiston opiskelijan aloittama maailmanlaajuinen projekti? HÄPEÄ!
Ei, se mies on suomalainen. Asuu nykyisin tosin jenkeissä.
Linus oli Suomenruotsalainen, mutta nyt on USA kansalainen, siis ubuntu-käyttäjä, muista laulaa "tähtilipunalla" samalla kun sitä linux-ubutubua runkkaat.
Kun asuu noin pitkään jenkeistä on kansalaisuudesta suuri hyöty ja helpottaa elämistä siellä
Enkä muista lukeneeni mistään että Linux olisi koskaan luopunut Suomen kansalaisuudesta. Suomen lainsäädäntö on hyväksynyt kaksoiskansalaisuuden vuodesta 2003 alkaen. Näin ollen suomalainen ei menetä Suomen kansalaisuutta, kun hän saa toisen valtion kansalaisuuden.
Vihreällä merkityt valtiot hyväksyvät kaksoiskansalaisuuden:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/2a/Dual_Citizenship.svg