Mitä kirjottaa

sama ongelma. KYSY OPOLTA

Eipä taida olla reaaliaineissa mitään painotuksia. Kun aineet (matikka, englanti) kirjottaa pitkänä, niin niistä saa enemmän lähtöpisteitä lyhyisiin verrattuna. En ole oikeaa vastausta katsonut Helsingin yliopiston nettisivuilta, joten ihan varma en ole. Sisältönsä puolesta oikis liittyy eniten yhteiskuntaoppiin, mutta ei oikein siihenkään. Sillä ei kirjotusten kannalta ole niinkään mekritystä, mutta opiskelu oikiksessa voi olla helpompaa, kun en esim EU:n toimielimet yms. jo valmiiksi tuttuja.

Ei ole mitään väliä käytännössä. Lähtöpisteiläkään ei tee oikeastaan yhtään mitään. Ällän papereillakin saa niin vähän etua. Tai ainakin vuonna 2006 sai, en tiedä oisko muuttunut jotenkin.

ei väliä, esim ruotsia kumminkin kannattaa opiskella. ja esimerkiksi yhteiskunta oppi antaa yleissivistystä, jota tullaan tarvimaan.

Mitä kannattaa kirjottaa, jos oikikseen olis tarkotus päästä?

...

Siis koko kysymys on ensinnäkin väärin kirjoitettu ja aivan absurdi. Vastaus on: kirjoita ylioppilaaksi. Sen jälkeen: pääse läpi oikiksen pääsykokeesta.

Ei mitään väliä, mutta henkilökohtaisesti keskittyisin äidinkielen, vieraiden kielten (englanti saksa / ranska / espanja / venäjä) ja pitkän matematiikan opiskeluun. Yhteiskuntaoppiin ja historiaan voi myös panostaa jonkin verran, koska ne ovat hieman samantyyppisiä aineita. Eniten on kuitenkin hyötyä äidinkielten ja vieraiden kielten hallinnasta. Ruotsi on aivan perseestä, kun sitä ei tarvi missään ja sen vuoksi ei voi opiskella jo peruskoulussa / lukiossa jotain hyödyllistä kieltä samalla vaivalla. Ensimmäisen vuoden ruotsin kurssien jälkeen en ole tarvinnut ruotsin kieltä missään - enkä usko, että tulen tarvitsemaankaan. Olen siis opiskellut useiden vuosien ajan täysin turhaa kieltä. Vituttaa.

Itse suoritan Helsingissä viimeistä vuotta OTM-tutkinnosta ja voin kertoa, että juristinaluissa on aivan kaikentaustaisia ihmisiä: hyvistä ja huonoista lukioista kirjoittaneita ja kaikilla kuviteltavissa olevilla ainekomboilla. Itse olen panostanut matemaattisiin aineisiin ja yhteiskuntaoppiin, moni opiskelukaveri on kieli-ihmisiä ja sitten on psykaa, mantsaa, terveystietoa ynnä muita helppoja ja yleissivistäviä aineita lukeneita. Silloin kun itse hain opiskelemaan, jossain opinto-oppaassa kehotettiin opiskelemaan psykologiaa, mikä on omasta mielestäni suorastaan älyvapaa ohje oikikseen haluaville.

Lukioaineiden sijaan sisäänpäässeitä yhdistää kova lukupää, kyky sisäistää nopeasti paljon uutta asiaa ja ennen kaikkea riittävä määrä älliä soveltaa opittua. Pitkä matematiikka opettaa analyyttisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, äidinkielen ja vieraiden kielten opiskelu antaa valmiuksia eksaktiin juridisen tekstin tulkintaan ja tuottamiseen, ja yhteiskuntaoppi antaa hyvät perustiedot oikeuden toimintakentästä.

Sen voin luvata, että jos pääsykokeet vaikuttavat ylivoimaisilta, opiskelusta tulee todella rankkaa ja työelämässä et tule menestymään (tämä ei ole ilkeilyä vaan useiden surullisten tietämieni tapausten perusteella sanottua). Kokeissa ei tarvitse mitään lähtötietoja asiasta, kunhan hanskaa kirjojen sisällön hyvin. Asiat eivät ole vaikeasti ymmärrettäviä normaalilla järjellä varustetulle pyrkijälle. Plärää vanhoja pääsykoekirjoja ja jos tuntuu, ettet ymmärrä pienellä paneutumisella tekstin sisältöä, mieti jotain muuta alaa.

Lukioaineista kaikkei eniten juristin työssä on ollut hyötyä rautaisesta suomen kielen osaamisesta. Juristin on pakko osata kirjoittaa hyvin. Jos äikästä ei pysty kirjoittamaan magnaa parempaa arvosanaa, kannattaa taas miettiä alavalintaa uudelleen.

Kovasti tsemppiä hakuprojektiin!