Riippuvuus

Voitko tarkentaa, kuinka paha sinun riippuvuutesi on? Eli montako tuntia päivässä vietät koneen ääressä. Sanoisin, että kuusi tuntia arkena on jo aika paha. Itse olen myös 17-vuotias lukiopoika, jolla tuskin on yhtä pahaa riippuvuutta, mutta kuitenkin. Pelien pelaamiseen ja netissä roikkumiseen ylipäänsä menee itselläni arkena noin kolme ja viikonloppuisin neljä tuntia päivässä. Minulla on luultavasti aika vähäinen unentarve, koska koulussa en tunne yleensä itseäni väsyneeksi. Tämäkin viesti tuli kirjoitettua varttia ville kahden aikaan, koska yksikin kuppi kahvia päivän aikana pilaa yöuneni.

Ensiksi kannattaa varmasti opetella vähentämään tuota yökukkumista. Jos vaikka pääsisit joka yö jo 12:lta nukkumaan, niin netinkäyttö vähenisi huomattavasti ja kaikista tärkeintähän on saada unta. Jos klo 24 on liian aikainen nukkumaanmenoaika, niin yritä aluksi edes kahdelta. Sen rytmin omaksumisessa ei varmasti mene kauaa. Kun opit sulkemaan tietokoneen ennen yötä, niin et takuuvarmasti joudu ainakaan nuorisokotiin.

Sitä tässä nyt yritelly et 10aikaan nukkumaan mutta ei oikeen uni tule. Nytkin kello 7 ja yön taas kukkunu noh ei se niin paljon haittaa kuhan meen sinne kouluun kohta.

Sun kannattis hankkia joku harrastus, mikä vie pois kotoa, esim joku luiikuntamuoto. Sit jos sulla vielä on kavereita, niin kerro niille, että yrität vähentää netissä roikkumista, että yritä keksiä niiden kanssa jotain muuta tekemistä.

Kokemuksesta tiedän, että toi ei oo leikin asia, sillä mun mies kuoli pari vuotta sitten liikenteessä, voi nyt melkein sanoa, että nettipeliriippuvuuteen. Ennen urheilullinen, itsestään huolta pitävä mies rupes pelaamaan, kävi vaan töissä ja kiirehti koneelle, saattoi istua siinä lähes koko illan ja pitkälle aamuyöhön, joskus jopa nukahti tuoliin kesken pelin. Rupes tulemaan terveyden kanssa ongelmia, sit rytmi ihan sekaisin, masennustakin olin havaitsevani, mutta koskaan ei myöntänyt että olis mitään ongelmaa. Suuttui vaan, jos otin asian puheeksi. Ajoi sitten työmatkalla autokolarin, nukahti rattiin, pelattuaan taas kerran koko yön..

Sulla on kuitenkin toivoa, kun myönnät, että sulla on ongelma, se on jo askel parempaan. Tee vaikka lista asioista mitä muuta haluaisit elämässäsi tehdä. Ota itsellesi tavoite, että missä parannat asioita, esim just toi koulu. Sit sun kannattaa näyttää sun vanhemmille toi sun kirjoitus ja mietitte yhdessä mitä voisi asialle tehdä. Käy juttelemassa kuraattorin kanssa, eli teet asiasta tavallaan julkisen.
Sit kun sulla on harrastuksia, käyt koulussa ja muutenkin liikut ihmisten ilmoilla, niiin sulle tulee uusia kavereita ja mahdollisesti rupet seurustelemaan, niin pakosti sun elämääs tulee muuta sisältöä.

Vanhemmat voi olla jo aika luovuttaneita, jos ongelma on jatkunut pitkään, soita vailla mll- nuorten puhelimeen ja juttele niiden kanssa, sieltä vois tulla neuvoja, mihin kannattaa ottaa yhteyttä. Sä oot nuori ja elämä edessä, ota siitä kiinni ja anna sen viedä!

Hyvää loppuelämää!