Meillä on 50-luvulla rakennettu talo tai näin ainakin papereissa lukee. Entisten asukkaitten löytämiämme papereita tutkiessamme päättelimme kuitenkin että talo voisi olla paljon vanhempikin. Papereista päätellen talo olisi ollut pystyssä jo vuonna 47. Olen tutkinut ja kolunnut netin lävitse kuinka vanha todellisuudessa talon "sisällä" oleva hirsi kehikko onkaan, asia kiinnostaisi kovasti muttei kertojia tunnu löytyvän saatikka tietoa. Elikkä meillä on ulkoapäin rintamamies-tyyppinen talo. Taloa on jatkettu kumpaankin suuntaan, toiselle puolen suihku-sauna tilat vuonna -70 toiselle puolen kaksi huonetta vuonna-90. Talo ei ole uudelta puolen hirttä vaan vanhan talon osa on siis keskellä. Piirustuksia on tästä "keskellä" olevasta noin. 60 neliön hirsitalosta laudoilla vuorattuna vuodelta -47, päättelimme teksteistä että talo on jo ollut tuolloin pystyssä. Vanhemmat ihmiset kutsuvat tilaa eri nimellä kuin se papereissa on ja papereissa on talon ensimmäisten asukkaitten sukunimeen viittaava nimi. Mistä "vanhusten" käyttämä eri sukunimeen viittaava tilan nimi tulee on arvoitus, sen nimisiä täälä ei ole asunut tietojemme mukaan. Sekin viittaa jo ennen vuotta - 47 asuviin kyseisen sukunimen omistaviin asukkaisiin mistä tilan nimi on jäänyt elämään vanhusten mieliin..? hirsi osa on rakennettu luonnon kivien päälle ja uutta lattiaa purkaessamme villat oli laitettu suoraan mullan päälle eli lautojen alla ei ollut valua tai muutakaan. Hirret on käsin "vuoltu". Milloin tällaista rakentamista on tehty esim. luonnonkivi jalkaa käytetty? Ja mistä saisi selvyyden kuinka vanha talomme todellisuudessa on? Talosta on muutettu ja rempattu melkein kaikki eli johtolankoja on hyvin vaikea löytää. siksi tietoa ja tyylejä eri vuosilukuina tehdyistä hirsitaloista olisi kiva löytää ja saada tietää. Voihan ollakin että epäilykseni vanhemmasta talosta on vain mielikuvitukseni tuotetta, koska faktoja ei älyttömästi ole mutta jokin silti sanoo että tällä on pidempikin historia. Jos joku osaisi sanoa edes jotakin olisin kiitollinen!
Hirsitalon ikä
johanna88
82475
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Minun vanha taloni on papereiden mukaan valmistunut 1947. Todellisuudessa hirsimökkiin on silloin tehty laajennus. Laajennus ei ole tehty hirrestä. Uusiessani hirsiosan ulkovuorauslautoja huomasin kaksi alimmaista hirsikertaa vaihdetuiksi. Korjaaja oli veistänyt nimikirjaimet ja vuosiluvun. Vuosiluku oli 1928. Koska alkuperäinen hirsikehikko on tehty? Sitä on kyllä mahdoton selvittää, ellei jostakin hirrestä löydy tekijän puumerkkiä ja vuosilukua.
Me vaihdoimme viime kesänä alimmat hirret ja purettiin ulkovuori. Ulkoapäin ei löytynyt mitään merkintöjä valitettavasti. Jos talomme alunpitäen olisikin 20-luvulta ja sen ympärille on rakennettu uutta ja alapohjaan ei varmasti olla tehty mitään hirsikehikon pystyttämisen jälkeen. Mikäköhän on syynä että tällöin rakennusvuodeksi on merkitty 1950, vastaako talo uutta kun vanhan ympärille on rakennettu? Meillä pihassa on myös hirsi aitta jota sitäkin jatkettu autotalli-liiteriksi, sisäpuolella hirret näkyvillä. Veikkaisin että aitta tehty samoihin aikoihin kuin talon hirsikehikko, mutta ajasta ei ole tietoa. Täytyy mennä senkin seinät suurennuslasin kanssa tutkimaan jos merkintöjä löytyisi :) Keittiön katossa on myös säilytetty hirret, en vain tiedä onko ihan alkuperäiset, niisäkään ei merkintöjä. Ensi kesänä meillä alkaa sisäpuolen remontti, jospa silloin hirret kertoisivat jotakin. Harmittaa vain kun ei tunnu mistään tietoja löytyvän talostamme/ tilastamme. Paikka on joskus ollut kantatilana mutta muuta en juuri tiedä. Kertojatkin vain koko ajan vähenevät. Yläpohjien villoja vaihtaessa emme löytäneet kuin jälkeen 60-luvun lehtiä ym. Mutta katto on kylläkin laajennuksen aikaan vaihdettu että olisiko eristeet myös.. Toivottavasti joku päivä jostakin löytyisi jotakin tietoa vaikka olen varautunut siihen että tilamme historia jää pimentoon :/
Ennenvanhaan ei ollut niin kiire rakentaa taloa valmiiksi, että olisi saman vuoden aikana tarvinnut valmistua. Sitä on voitu rakentaa useammankin vuotta, ja lopullinen vuosiluku valmistumiselle on varmaan joku lopputarkastusvuosi tms? Omakin taloni on verottajan tietojen mukaan valmistunut -31, mutta kun torppa on itsenäistynyt vuonna -28, niin rakentaminen on aloitettu varmaan heti sen jälkeen, luulisin. Ja kuitenkin perimmäisen kamarin lattiatäytteistä löysin sanomalehden vuodelta -36, vaikka jo viisi vuotta aikaisemmin piti olla valmis. Lattioita ei ollut välillä avattu. Siitä olen varma.
Hankala sanoa vanhan talon iästä mitään tarkkaa, eikä kai sitä ihan vuoden päälle tarvitse tietääkään? Kantatilan historiasta ja ja talojen-, ynnä kunnan asutushistoriasta kannattaa käydä kysymässä kirjallisuutta kunnan/kaupungin kirjastosta. Sieltä voi tehdä monta mielenkiintoista löytöä siihen omankin talon historiaan liittyen. Kirjastohenkilökunta yleensä auttaa mielellään tiedon etsimisessä, ja he ovat siihen ammattilaisia.
Monasti vanhojen talojen hirsikehikot voi olla toista tai kolmatta tai ties kuinka monetta kertaa pystytettynä sillä nykyisellä paikalla. Voi olla, että erikokoisia hirsirakennuksia on purettu ja niistä on käytetty hirsiä ja muitakin rakennusosia siihen uuden hirsikehikon pykäämiseen.
Hirsiseinän sisäpinnassa voi olla eri värisiä hirsiä siten, että jossakin on mustaa nokea, joka on ollut savupirtin tai -saunan sisäseinässä. Jotkut hirret on harmaaksi patinoituneita ja jotkut voi olla puhtaan vaaleita, kun niitä on kirveellä tasattu. Kirveen jäljet vaaleassa puussa ei tummu sadassakaan vuodessa pinkopahvin alla, johon ei auringon valo paista.
Itselläni hirsirunko on silloin tehty uudesta puusta, mutta paikoin väliseinissä oviaukkojen pielissä on käytetty nokeentuneita vanhoja hirsiä. Voi vaikka olla vanhan torpan hirsirungosta, joka tuosta pihalta on silloin purettu? Myös yläpohjan eristepehkun joukosta olen löytänyt jotain vanhoja kirjeiden tai kirjoitusten palasia 1800-luvun puolelta. Luulisinkin, että vanhan torpan yläpohjaeristeet on silloin kannettu tähän uuteen taloon, ja ne on perua sieltä vanhasta torpasta. Paljon jää mielenkiintoisen arvailemisen varaan.
Kirjoittelen näistä asioista omassa blogissani:
http://puusuutari.blogspot.com/
Noihin perustuksiin vielä palatakseni. Jos talo on tehty nurkkakivien päälle, niin kyllähän rakennustapa viitta vähän vanhempaan?? Ja jos lattiarakenne on ollut multapenkki, niin sekin viittaa vanhempaan??
Näihin asioihin voisi vastailla joku rakennuskonservaattori, joka on aiheeseen perehtynyt. Näiden rakennustapojen käytölle on varmaan olemassa jokin ajanjakso. Kyllä vaatimattomampia mökkejä on tehty nurkkakivien päälle vielä sotien jälkeen, mutta multapenkkirakenteista en osaa sanoa.
Ja ainahan on ollut poikkeusyksilöitä, jotka on käyttäneet vanhempia rakennustapoja ja tyylisuuntia mitä aika olisi edellyttänyt. Ja näistä museoviraston tutkijat ja arkkitehdit ei oikein tykkää.
Viime kesänä ulkovuorta purkaessamme jo totesimme että hirret ovat siirretty jostakin tähän. Takapihan hirret olivat nokeentuneet kun taas muualla olivat harmaat. Talo on ihan kauttaaltaan luonnonkivien päällä, ei siis vain nurkissa. Mikä on myöhemmin tasoitettu jollakin ulkoapäin. Jostakin olin lukenevani että silloin kun tätä tyyliä on käytetty niin nämä ns. köyhemmät ovat käyttäneet vain nurkassa kiviä ja niillä ketkä ovat olleet rikkaampia ovat laittaneet ne koko talon alueelle. Siis silloin joskus aikoinaan, voihan olla että tämä on oikeastikkin rakennettu valmiiksi vähän ennen vuotta 47 ja otettu siihen aikaan ne halvemmat ja vanhanaikaiset keinot käyttöön. Piirustuksetkin kertovat aivan jotain muuta kun mitä todellisuudessa esim.lattian alla oli. Talo kuitenkin ihmeen hyvässä kunnossa vaikka rakennusvirheitä löytyy melkein joka puolelta jotakin. Talo sijaitsee korkean mäen päällä, josko se ollut tämän talon pelastus ettei vesi jää seisomaan talon viereen taikka alle. Kellarikin on rutikuiva, eikä varmasti vettä koskaan sisälle laskenut. Lattiahan tästä talosta on vaihdettu vuonna -70 mutta pohjarakenteisiin ei oltu tehty mitään muutoksia, vaikka ehkä olisi pitänyt? Villat oli suoraan multien päälle laitettu (piirustuksissa villan alla oli olevinaan muovi) ja sen jälkeen vain uusi lattia päälle. Alimmat hirret oli lahonneet sisältä väliseinistä, kuivaa puuta onneksi vain löydettiin. Niiden vaihto kuitenkin olisi sitten ensi kesänä. Vanhoihin piirustuksiin ei taida olla uskominen aina. Piipahdan tänään sielä kirjastossa josko sieltä jotakin mielenkiintoista löytyisi.
Onko kivijalan kivet suorakaiteen muotoon lohkaistuja, vai luonnonkiviä? Jos ne on luonnonkiviä, jotka on muurattu yhteen, on kuitenkin talon paino lähinnä nurkkien päällä ja muutamassa kohdassa suoralla osuudella. Riippuu talon koosta. Tyhjät paikat on muurattu umpeen pienemmillä kivillä.
Onko ne villat mullan päälle suoraan laitettu siten, että ne on suoraan maan päällä? Vai onko siellä lattiarakenteen alapinnan ja maan välissä ns. tuulettuva ryömintätila? Monasti näissä lattiatäytteissäkin on multaa sun muuta maa-ainesta mukana. Ajattelin vaan, että onko se lattia vanhanaikainen multapenkkirakenne, vai vähän uudemman aikainen trossilattia?
Kivet on luonnonkiviä elikkä ei ole lohkaistu taikka muutakaan tehty. Villat olivat suoraan maanpäällä eli maan ja villan välissä ei mitään tuuletus väliä. Sitä en tiedä onko ne villat laitettu vasta silloin 70-luvulla jolloin vanha lattia on purettu ja uusi laitettu. Vaikkei tuollainen tyyli ehkä ollut siihen aikaan enää sallittua? Sitäkään en tiedä eikä papereissa lue taikka näy minkälainen lattia on ollut silloin kun tämä alkujaan on pystytetty. Papereissa lukee että talossa olisi rossilattia.
On vähän erikoinen lattiarakenne. Olisiko sitten kivijalka senverran matala, että kunnollista trossilattiaa ei siihen ole saatu? Hyvä kuitenkin, että rakenteet on kuivat. Voi olla, että se muovin pois jättäminen on pelastanut sen lattian mm. homesieniltä. Muuten kyllä tuntuu, että -70 -luvulla rakentamisessa sai tehdä ihan mitä tahansa. Pääasia on ollut sen pullon vieminen kunnan rakennustarkastajalle.
Olen nähnyt samantapaisen lattiarakenteen -30 -40 -lukujen vaihteen tienoilla tehdyssä pienessä hirsitalossa, joka oli rakennettu kalliokumpareen päälle. Kivijalkasokkeli oli umpinainen ilman kissanluukkuja ja se oli täytetty sepelillä. Eli sepeli oli kallion päällä ja sitä oli lattiajuoksuihin asti. Sepelin päällä oli tuohi ja lattiajuoksut lepäsi siinä päällä vapaasti. Juoksujen väli oli täytetty sammal-turve eristeellä ja sitä oli noin 10cm ja lattialauta siinä päällä.
En tiedä paljonko on kallio kylmää heijastanut pakkasella?
Tuolla voisit saada paremmin viriteltyä asiasta keskustelua:
http://www.rintamamiestalo.fi/index.php?sid=55492451892067d5735b3de4a31bc18b