Mitä olette merkinneet elämässänne itsellenne, mitä muille?
Oletteko ikinä miettineet elämänne merkitystä?
merkitsemätön
59245
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 59
Vanhimmat
En, pitäiskö?
:)
Ei pidä. Ei todellakaan pidä.
Kävi vaan mielessä, että moni on miettinyt elämän tarkoitusta. Moni on varmaan keksinytkin tarkoituksen jollekin mille ei ole tarkoitusta, mikä on sinänsä aika hassua... Elämää sellaisenaan ei ole kuin yksi kaikille ja kaikkialla, mutta tarkoituksia sille yhdelle elämälle näyttäisi olevan monta.
Mutta entä se oma eletty elämä? Mikä merkitys sillä on ollut itselle ja muille? Yksilöiden elämiä on paljon, kuin myös yksilöiden elämien tarkoituksiakin...
Karuu asiaa,ihminen on tehty vain suvunjatkamista varten
Ihmisiä on kohta kait jotain 7 miljardia. Oletko sitä mieltä, ettei yksilöiden elämien merkitys ole vuosien saatossa muuttunut?
No kato korjaa taas,joku mustarutto iskee taas.No eläimiin,totta lajeja katoo tuhka tiuhaan,kiitos siitä päättäjille"ei oo välii missä metsää tuhotaan tai sen asukkeja,kunhan kokoomus-veljet saa rahaa"
Siksi minä kysyinkin, että oletteko miettineet oman elämänne merkitystä itsellenne ja muille.
kappas vaan...mistäs sitä SOLVAUSTA nyt lähtikään ryöppyään?? Voi sääli papana reppanaa, noin siinä sitten aina lopulta käy :DDDD möngi nyt vielä syvemmälle sinne pussis pohjalle XDDDD ...HÄPEEMÄÄN!!! ;DD
sä olet ihan sekaisin... ei kaikki ole kirpelan kirjoittamaa maailmankaikkeudessa.
Itseeni en niinkään aattele,täytyy sanoo että muita kylläkin"omistan eläimen mikä katoaa maailmasta kohta pois"ikävää mutta totta
Tarkoitin kyllä lähinnä sitä, että ihmisillä elämässämme on ollut ja joillakin on kenties edelleen merkitystä meille. Meillä on ollut merkitystä ihmisille elämässämme ja joillekin mahdollisesti on edelleenkin. Toisille enemmän, toisille vähemmän, mutta tuskin täysin merkityksettömiä ollaan ihmisille elämässämme ja tuskin täysin merkityksettömiä on ihmiset elämässämme meille.
Joskus tätä palstaa lukiessaan mietityttää, että miksi niin moni näyttäisi kaipaavan ja ikävöivän ihmistä, jolle on itse todennäköisesti täysin merkityksetön..?
Onneks ei oo ketään jota ikävöidä,ne jota ikävöin ovat poistuneet keskuudestamme
:) Niin kai sitten..
Minä toisinaan kaipaan yhtä ystävääni. En ole kuullut hänestä jo muutamaan vuoteen. Eipä siinä mitään. Luulen, että kummatkin tiedetään merkityksemme toisillemme ja itsellemme. Sitä meidän ei ainakaan tarvitsisi selvittää. Mutta olisi silti kivaa kulla, että hänellä on kaikki hyvin. Ja jos ei olisi, niin hyvä hänen olisi tietää että hänellä edelleen ystävä on..
Mutta jotain sinä kuitenkin kaipaat. Jos ei muuta, niin ainakin keskusteluseuraa.
Juttu seuraa lähinnä,tää oon siihen hyvä
Tiedä nyt siitä hyvästä juttuseurasta täällä. Keskustelut nyt näyttäisi olevan vähän sitä sun tätä...
Tulipa tässä kirjoitellessani nyt mieleen eräs toinenkin, kenen kuulumisia olisi kiva kuulla näin vuosien jälkeen, tosin tuskin tulen kuulemaan. Toivottavasti hänelle on rauhallinen odottaminen ollut palkitseva..
Tää onkin köyhien bb-talo
Suomi24:n keskustelupalstojen paradoksi. Keskustelupalstat, missä ei keskustella.
Sama ongelma ihmiselämässä. Keskustelun ja kuuntelemisen puute. Ja tietenkin se, että nähdään usein se mitä halutaan nähdä ja ummistetaan silmät siltä mitä asiat todellisuudessa on.
Oot siis tosikko,harmi
Mitä merkitystä sillä on?
Ei mitään, tuli vaan mieleen..................................................
Mulle taas tuli mieleen, että eikö täällä olekaan viestien sisällöllä enemmän merkitystä kuin viestien sisällön tuottajalla?
Ei oo,tää on täynnä heittoja "mitä mieleen tulee"
No se on kyllä totta. Olen huomannut saman, että palsta kuin palsta, niin sisällön tuottajalla näyttäisi olevan enemmän merkitystä kuin sisällöllä. Aika pinnallista...
Kuuluu asiaan,tää palsta on bisnestä.Ei täällä kukaan löydä sitä mitä haluis kohdata,no hyvää juttu seuraa välillä vaan
Uskaltaisin melkein väittää, että kukaan ei täällä uskalla löytää sitä mitä haluaisi kohdata. Veikkaanpa, että sen haluamansa löytäisivät paljon kadottamastaan todellisesta elämästä. Jos vaan uskaltaisivat...
Niin jos haluu täällä yhteyden,kertoo selvästi ketä etsii sanoo suoraan nimen,asia tulee perille
:)...
Onko se nyt kovin viisasta kertoa täällä suoraan jonkun nimi? Ei sen nyt luulisi olevan niin vaikea kirjoittaa ilman nimiä niin, että etsittävä tunnistaa itsensä varmasti. Itse olen aika varma siitä, että ne kaksi kenen kuulumisista ilahtuisin, tunnistaisivat itsensä tästä keskustelusta. Sitten voi toki olla sellaisia, jotka haluaisivat tunnistaa itsensä täältä, mutta... Mutta todellisuus onkin sitten ihan jotain muuta. Todellisuus niille muille on se, että heihin saisin yhteyden myös toisin, jos heidän kuulumiset juuri nyt kiinnostaisi.
Onks sillä merkitystä,kerta tunnistus.Yhteys toimii sit varmaan muualla,puh.s-pos jne. jne.
Eipä juuri mitään merkitystä. Paitsi mahdollisesti niille kahdelle, jos sattuivat näkemään(epäilen).
Mutta mitä minä taas tarkoitin, että ei luulisi olevan vaikea tehdä itseään kohteelleen tunnistettavaksi. Tehdä se sillä tavalla, että kohde itsensä tunnistaa. Toki se edellyttää jonkinasteista rohkeutta, mutta silti... Minkälaista mahdollista suhdetta voi odottaa kaipuksensa kohteen kanssa, jos ei itseään uskalla siinä edes sen vertaa likoon panna?
OK, tykkäät siis kiusaa"tunnen sut"mitä haluut?kerro älä jaarittele,paljonko oon velkaa?
Nyt meni ohi. Ei mulla ole hajuakaan kenen kanssa keskustelen. Eikä tottapuhuen kiinnostakaan. Itse keskusteleminen kiinnostaa enemmän kuin keskustelija.
OK,hyvä.Mä ootan kun vuosi vaihtuu,tää jää taakse elämässä.Uusi alkaa ja se on menoo
Onnea vaan, kuka ikinä oletkaan.
No se tulee "tuubista ulos" vuoden vaihteessa"uus video"
Edelleen täysin ymmällään, mutta ei se haittaa..:)
Joku on laittanut jollekin toisessa aloituksessa hienon kappaleen.
http://www.youtube.com/watch?v=ytu3yEE9ACE&feature=related
Hyvää yötä sinulle ja muillekin. Ja kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille keskustelusta.
No kiva oli jutella vielä kun voi,kohta poistun muutama viikko vielä"terapia saa päätöksen,kiitos"
Minä kaipaan todella erästä opiskeluaikaista ystävää. Olimme kuin paita ja peppu, huumori kukki koko ajan. Sitten erkaannuimme jossain vaiheessa toisistamme, tuli ammattiin valmistumiset ja perheen perustamiset ym kuviot. Jos näkisin hänet kertoisin että mulla on kaikki päällisin puolin hyvin. Jotenkin ajattelen häntä aika usein, onkohan se telepatiaa. Usein käy niin että toinen soittaa tai ottaa yhteyttä kun olen voimakkaasti ajatellut. Joillakin henkilöillä voi kämmen syhytä jos joku tuttu on tulossa. Muistan sen lapsuudesta. Että kyllä ystävillä on merkitystä ainakin mun elämässä. Ja itselle merkitsen sitä elämäni kipparia, joka näyttää suuntaa minne purteni seilaa. Että silleen.
Elämän merkitys on syntyä, kasvaa, luopua ja kuolla. Siinä välissä on keksittävä syitä olla elämässä kiinni.
Hmmm... Kasvaa... Miten?
Fyysisesti, jotta saa tehtyä sen mitä elämän aikana pitää tehdä. Jatkaa sukua, tehdä työtä, parantaa maailmaa. Onko niissä elämän tarkoitus, enpä osaa sanoa
Suvun jatkaminen on aina liian helppo vastaus. Kaikille se ei kuitenkaan ole heidän elämänsä tarkoitus.
Mutta eikö merkitykselliset ihmiset elämässäsi ole saanut sinua kasvamaan ihmisinä? Tai oletko kenties sinä ollut jollekin niin merkityksellinen, että joku on sinun merkityksestäsi kasvanut ihmisenä?
No jos ajattelee ihan filosofisesti elämän tarkoitusta, muunakin kuin pelkästään itsensä kannalta, niin ei se kasvaminen ihmisenä ole mikään elämän tarkoitus. Siitä esimerkkinä lukemattomat sodat ja yhä uusien ja uusien sukupolvien tekemät virheet. Jos elämän tarkoitus olisi kasvaa ihmisenä, olisi ihmiskunta ihmisyydessä jo todella pitkällä. Joten sen takia kannattaa pysytellä maassa ja todeta, että pysytään perusteemoissa. Jos ajattelen omaa elämääni ja sen tarkoitusta itselle, niin ei se oikein muuta ole tähän mennessä ollut. Pitää vaan kasvaa tai ehkä jo tässä vaiheessa alkaa jo pikkuhiljaa luopua asioista. Minun merkitys toisille tai itselle on aika marginaalinen. Sitä elämän merkitystä etsii jokainen pitkin elämää ja huomaa ennemmin tai myöhemmin, että se elämän merkitys oli juuri tuo tarkoitus ja se oli aika vähäistä se. Olikos sopivasti kapulakieltä :)
Ne lukemattomat sodat ja yhä uusien sukupolvien tekemät virheet puhuu vaan sen puolesta, että harvempi kasvaa elämänsä aikana ihmisenä. Ihmisiä kiinnostaa enemmän se "miten" kuin "miksi". Miksi niin?
Pitää muistaa aina se tosiasia, että me ihmiset olemme todellisuudessa älykkäitä apinoita ja jos seuraamme sukulaisiamme luonnossa, niin siitä opimme aika paljon. Ne tykkäävät olla laumoissa, paritella vähän jokaisen kanssa, hyökätä naapurilaumojen kimppuun. Moni asia puhuu sen seikan puolesta, että yhtymäkohtia on monessakin mielessä. Meille älykkäille apinoille on vain kehittyneet aivot miettiä näitä asioita, mutta lopputulos on ympärillä koko ajan samanlainen. Ei se muutu, vaikka miljoonat kirjat kirjoitetaan tai meitä opetetaan. Ne samat vuosimiljoonien aikana kehittyneet vaistot ja halut meitä kuitenkin ohjaavat. Elämän tarkoitusta voi miettiä vaikka tsiljoona vuotta ja yhä samojen kysymysten äärellä ollaan. Yhä vaan synnytään, kasvetaan, luovutaan ja kuollaan. Elämän tarkoitus on luonnonkierto. Ehkä sen voisi niin ajatella. Mutta nyt tutumaan.
Juu.. Olen miettinyt. Elämällä ei ole merkitystä. Et se siitä.
Entä sinun elämälläsi? Onko sillä merkitystä? Sinulle? Kenties jollekin muulle?
Ei ole. Ei minulle eikä kenellekään muullekaan.
Päätökseni olen jo tehnytkin.
Menee siis niin huonosti?
Olen pahoillani, mutta en voi auttaa. En muulla tavalla, kuin keskustelemalla kanssasi täällä, jos olet siihen halukas.
En ole halukas siihen. Eikä millään enää mitään väliä olekaan. Joten ei haittaa.
Tietämättä tilanteestasi yhtään enempää, kerron yleisellä tasolla.
Ihmiset usein luovuttavat liian helposti. Joskus voi olla viisaampaa luopua, jotta ei tarvitsisi luovuttaa.
Voi olla. Vaan siihen se päätökseni liittyykin. Luovuttanut olen jo aika monesta asiasta. Ei haittaa enää.
http://www.youtube.com/watch?v=MR50dTJgEFg
kymmenellä kielellä...
Ole hyvä.
Elämän tarkoitus on rakkaus kaikissa muodoissaan: rakkaus kumppaniin, lapsiin, perheeseen, ystäviin. Jos elämässä on rakkautta, ihminen on kohtuullisen tyytyväinen.
Lisäksi elämällä on sivutarkoituksia, mitä nyt kenelläkin on. Jollain työ, toisella intohimo, kolmannella uskonto, neljällä terveys ja hyvinvointi, viidennellä harrastus, jne. Pieniä asioita rakkauteen verrattuna, mutta silti tärkeintä pitämässä pakettia kasassa.
Tulipa vaan mieleen...
"On totta, että rakastamme elämää. Emme sen tähden, että olemme tottuneet elämään, vaan sen tähden, että olemme tottuneet rakastamaan. Sillä rakkaudessa on aina hiukan hulluutta ja hulluudessa on aina hiukan järkeä"
Harvinaisen hienoa ajatusta yhdeltä edesmenneeltä "hullulta".
Näkyvä, tekevä, osallistuva, puuttuva, poissaoleva(väärään aikaankin) merkitsee aina jotain. Merkittävyyden määrä vaihtelee, minkäs tuolle voi.
Merkitys voi nollautua, hautautua ja niin sen kuuluu ollakin. Se ajaa asiansa tietyssä hetkessä, tietyille tahoille.
Merkitys voi kummuta jostain ikiaikaisesta, ei sitä pidä aina niin henkilökohtaisesti ottaa.
Elämän tarkoitus on murheen karkoitus. Siis ilo pintaan vaikka syän märkänis'.
Olen se on painaa niskat limassa duunia verorobottina ja kuolla "nuorena" erilaisiin stressistä johtuviin sairauksiin, ennen kun näkee eläkepäiviä(silloin varmaan jo 75v)
Sinä olet kuule ymmärtänyt jotain väärin. Työtä tehdään ihan joistain muista syistä kuin verotusta, stressaantumista ja sairastumista varten. Työ voi olla 'elämän suola', mutta elämässä pitää olla myös mausteita, jotta se maistuu hyvältä ja pitää terveenä.
Ei hän ole mitään käsittänyt väärin. Maailma on täynnä työtä, ja sitä tekeviä ihmisiä, jotka todellakin sairastuvat tekemästään. Palkka on surkea, tai jopa olematon. Moni tekee useaa työtä pärjätäkseen. Uskoisin, että sellaisia on paljon enemmän kuin 'elämän suolan' löytäneitä.
Mutta tässä se asioiden vertailu saakin oivan esimerkin. Työn merkitys kuten sen tekijänkin, on varsin erilainen eri ihmisille.