elikkä suunnitteilla olisin pentuja,mulla narttu joka noin 6kk, vielä kyllä liian nuori ja uros on saman ikäinen...ongelmana on että tyttö on hieman tempperamenttinen mutta voiko käytös kiiman aikana muuttua urokselle ystävällisemmäksi? siis kevät-kesä pennuista olis kyse jos tämä astutus vain onnistuu,pelkona on että narttuni hyökkää tai käyttäytyy muuten agressiivisesti....vaikka kiltti kissa muuten on. :)
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
miksi tullut kolme miinusta? Minusta olisi ihan kivaa että kommeintoi oli se sitten kritiikkiä tai neuvoa koska haluan tietää mistä miinukset ovet peräisin, Sillä mielipiteitten kertominen ei ole rikos enkä siinä ota itseeni! :)
Tarkoitat,toivon mukaan, kevät-kesäpentuja vuodelle 2013. Kissasihan on ihan pentu itsekin!
Naaraskissan ikä astutushetkellä mielellään 1 vuosi tai enemmän, eli vasta huhtikuussa aikaisintaan olisi kissasi kohdalla astutus edessä. Silloin pennut syntyisivät kesä-heinäkuussa, kissahan kantaa hiukka päälle 2 kuukautta (65 päivää keskimäärin).
Tottakai naaraan käytös muuttuu suosiolliseksi kiiman aikana, mutta astuminen aiheuttaa sille kipua ja se saattaa silloin repiä urosta kynsillään - kynnet lyhyiksi kun astumisen aika on. Astumista mielellään vain yhden vuorokauden aikana ja sitten erilleen.
Molemmat vanhemmat tulee olla rokotettuja ennen astumista ja mielellään terveiksi testein todettuja. Niistä siis tulisi ottaa FIV, FeLV ja veriryhmä ennen pentujen suunnittelua. Sienitestiä tuskin tarvitaan kun kyseessä on omat kissat. Jos kyseessä on rotukissat, niin sitten joitakin muitakin testejä pitäisi teettää, vaikka teettäisikin ei-paperillisia. Perinnölliset viat kun ei papereita tarvitse.
Ennen puuhaan ryhtymistä on hyvä ottaa selvää synnytyksen kulusta, se ei aina mene niin kuin on suunniteltu. Pentujen hoito (keinoruokinta ja muu hoito) kannattaa opetella jo etukäteen, sekä pentujen elvytys synnytyksen yhteydessä.
Ei kannata lähteä hommaan ollenkaan jos ajatuksena on; naaras x uros = pentuja.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4552727
Yhdyn tähän palstaan,että maalaisjärkeä saa käyttää ja ettei tee synnytyksestä mitään maailman suurinta numeroa sillä luonto yleensä hoitaa suurimman osan ja toki itse siinä sivussa tukena ja mahdollisena "kätilönä" :)...Itse en ainaa ole heti ensimmäisenä soittamassa eläinlääkäriä kylään vai koska kissani synnyttää.
Odotan kyllä niin innolla omia pentuja vaikka vielä ei olekkaan ajankohtaista.
Ei kai kukaan ole pyytänyt sinua soittamaan lääkäriä kylään kun kissa synnyttää. Lääkärin numero kannattaa olla käsillä jos sitä apua vaikka sattuu tarvitsemaan. Siinä vaiheessa kun apua tarvitaan, ei välttämättä löydä numeroa heti tai ollenkaan.
Joskus vaan kissankin synnytys menee pieleen ja silloin ammattilaisen apu on kullan arvoista. Eikä se lääkäri teille kotiin välttämättä tule, vaan sinä viet kissan klinikalle jossa on leikkausvälineet ja muut vermeet paikalla. Ei lääkäri niitä lähde sinun luoksesi kuskaamaan.
Sinun pitää tietää missä vaiheessa kaikki ei mene niin kuin pitäisi ja pystyä toimimaan heti, eikä vasta seuraavana päivänä. Muuten tuloksena voi olla kuolleita pentuja ja pahimmassa tapauksessa kuollut emo tai molemmat.
Se maalaisjärki ei tarkoita, ettei mitään tarvitse tehdä tai mihinkään tarvitse varautua, vaan juuri sitä että ymmärtää ettei aina kaikki mene hyvin. Maalaijärjellä pääsee varsin pitkälle, mutta sitä pitää osata käyttää oikein.
Ei tästä kovin kauaa ole kun erään perheen kotiin tullut löytökissa todettiin tiineeksi. Kissa synnytti yhden pennun kotona, mutta sitten synnytys loppui. Onneksi omistaja ymmärsi, että jokin oli pielessä ja kiikutti emon sektioon. Pennut selvisi hengissä, emo myös mutta lasku olikin sitten ruhtinaallinen - päälle 700 euroa. Tämä on yksi syy miksi niitä pennutuksia kannattaa miettiä etukäteen ja synnytyksiä vielä tarkemmin.
Et voi luottaa siien, että voit olla "kätilönä" siinä sivussa, sinun pitää osata auttaa emoa jos se apua tarvitsee. Esim. pennun vetäminen ulos ei ole ihan vain ulosvetämistä, pentujen elvytys ei onnistu ilman tietoa jne.
Pään työntäminen pensaaseen, kyllä kissa itse osaa synnytyksen hoitaa, ainahan ne on osanneet, voi koitua kohtalokkaaksi.
Voi hyvänen aika. Ei täällä nyt noin uusavuttomia, tietämättömiä ja tyhmiä olla.Tottakai eläinlääkärin numero on aina varulla. Ja kaikki tuo muukin kiitosta vain mutta hommaan en olisi ryhtymässä ellen olisi varma pystyväni siihen. En koskaan riskeeraisi kissani henkeä, jos vähänkään ilmenisi ettei astutus tai raskaus olisi mahdollista niin en tietenkään ryhtyisi siihen.
Juuri tuolla aiemmin kerroit, että mielipiteiden kertominen ei ole rikos, etkä ota niistä itseesi ja sitten kuitenkin otit. Ei kukaan vastaaja täällä tiedä sinun tietojesi tasoa, jos et niitä ole kertonut. Siksi vastaukset usein on kattavia mieluummin kuin yhden lauseen "kyl pennut on ihqui ja hyvin se menee".
Sinun uusavuttomuutesi tai tietosi ei siis ole tiedossa, eikä viesteistäsi mitenkään pysty niitä arvioimaan. Joten älä ota itseesi, varsinkaan jos olet vielä itse sanonut, ettet ota.
Miten sinä esimerkiksi sitten vetäisit pentua joka ei millään tulisi ulos? Miten elvyttäisit pentua joka ei hengitä? Näihin vastaamalla voit meille muillekin kertoa mikä on se tietosi taso, ettei meidän tarvitse arvailla.
siinä ollaan taas niin kaikkitietävää että. Rupeeppa ite kätilöimää, mistä lyödään vetoo että siinä oisit sitte ite sormi suussa ja kysymysmerkki pään päällä.
No, olen tainnut kätilöidä aika monia kissoja elämäni ja kasvattajana toimimisen aikana. Juuri siksi yritänkin antaa niitä tietoja joita myöskin aloittaja jo aloituksessaan kyseli, sekä sen lisäksi vähän extraakin. Olen ollut mukana monissa sektioissakin, eli tiedän tasan ettei ne synnytykset aina mene niin kuin toivotaan.
Kun on kasvattanut pitkään ja toiminut ammatikseen eläinten parissa, tietää jonkin verran enemmän kuin palstalla neuvoja kyselevät. Vai miksi ne kyselijät täällä neuvoja kyselee, siksikö, että he kuitenkin tietää vaikka kysyvätkin neuvoja? Osa kyselee kyllä trollausmielessä, mutta osa ehkä ihan koska eivät tiedä ja haluavat tietoja. Sinäkin olisit voinut laittaa niitä neuvoja, mutta ei, sinun piti vaan yrittää päästä pätemään viestilläsi josta ei kyllä mitään aloittajakaan irti saa. Ellet sitten itse ole aloittaja tai trolli.
Aloittelija olen kyllä,ja ajankohta jolloin kissaani rupeaisin astuttamaan olisi myöhemmin syksyllä tai jopa talvella, kissani olis tälloin noin 1,5v.> Ja mitä nyt on olen lukenut,ei sen pitäisi liian nuori olla. Ja tietenkin aijon ottaa kaiken tarvittavan tieton irti ennenkuin tuohon ryhdyn, ja mulla on sitten ihan vaa perus maatiaiskissa Ei tietenkää tarkoita että tapaus olisi jotenkin -einiinkunnollahoidettavissa-...Ärsyttää vaan monissa ihmisissä on se että ruvetaa usein paheksumaan asioita sen perusteella että "eka kerta" tai "liian nuori"(ihminen tai miksei eläin...),
Itselläni olisin haaveena jatkaa kissauraa paljon pidemälle ja oppia niin paljon kuin vain pystyy. Aina joskus on eka kerta ja ekasta kerrasta on tapana oppia. :)
Minä ainakin puhuin aloittajasta, en aloittelijasta ja tarkoitin ketjun aloittajaa
Aloittelijoita on kaikki joskus ja siksi olisi hyvä jos joku, ei enää niin aloittelija, olisi mukana auttamassa. Ei pelkästään ekasta kerrasta ole tapana oppia, vaan ihan jokaisesta kerrasta koska ne voi olla hyvinkin erilaisia. Kokeneilta kannattaa imeä kaikki tieto mitä on saatavilla, ettei itse tarvitse kantapään kautta kaikkea oppia.
Kissa ei saa olla liian nuori, muttei myöskään liian vanha aloittaessaan pentujen teon. Liian nuori on vielä itsekin pentu joka ei välttämättä osaa hoitaa pentujaan ja se jää kokonaan omistajan kontolle. Liian vanhalla taas voi olla ongelmia tiinehtymisen sekä synnytyksen kanssa. Liian paljon kiimoja ilman tiineyttä voi aiheuttaa ongelmia tai liian vähän kiimoja voi olla merkkinä, ettei emolla kaikki ole kunnossa. Omistajan on osattava syöttää pennut ilman vahinkoja, sekään ei aina mene helposti - tuttisysteemissä on omat ongelmansa ja syöttöletku voi olla ainut keino pitää pennut hengissä. Se pitää osata laittaa ruokatorven kautta vatsaan, ja vieläpä oikean pitkuisena. Joskus voi joutua nesteyttämään ihon alle ja senkin riskit pitää tietää.
Maatiaiskissoista usein sanotaan, että ne osaa synnyttää ja hoitaa pentunsa ilman ongelmia, vaan ei se ihan noin yksinkertaisesti mene. Kuten jo tuossa löytöemon tapauksessa kerroin. Rotukissoista taas usein sanotaan, ettei ne synnytä ilman ongelmia, eikä sekään pidä paikkaansa. Molemmissa on hyviä ja huonoja synnyttäjiä tai pentujen hoitajia. Perus maatiaisenkin kohdalla ne tietyt testit olisi hyvä otattaa. Niiltä ei voi rotukissoilta vaadittavia rotukohtaisia testejä ottaa koska ne ei maatiaiselle käy, mutta FIV ja FeLV sekä veriryhmät pitäisi olla kaikille kissoille selviö jos pentuja aiotaan teettää. Jos esim. veriryhmät vanhemmilla on eri, on pentujen hoidossa tiedettävä erinäisiä asioita, ettei käy niin että pennut menehtyy. Tai sitten valitaan toinen uros emolle käyttöön.
On olemassa sellainen "totuus", että "mitä enemmän tietoa kertyy, sitä vähemmän huomaa tietävänsä". Se pätee kaikkeen, niin myös kissanpentujen teettämiseen. Monilla nuorilla sitä tietoa ei vielä ole kertynyt, mutta ei nuorten silti pidä kokeneempien neuvoja ottaa haukkuina, kuten helposti näyttää käyvän.