Kysymyksiä asetuksista

Tarkoittanet tuon difraction yhteydessä suuremmalla aukkoluvulla eli pienemmällä aukolla. Tosin pokkareissa ja muissa pienikennoisissa ei ole oikeita pieniä aukkoja vaan pienin on luokkaa 8 - 10 jos sitäkään. Niissä kun lyhyen reaalipolttovälin ansiosta esim. F32 olisi niin pieni fyysiseltä kooltaan että difraction vaikutus pilaisi koko kuvan.

Makron käytännön merkitys tuon edellä kuvatun lisäksi on lähelle tarkennus, jopa lähes kiinni linssiin. Liian lähelle tarkennettaessa tulee kuvaajan ja hänen kameransa varjosta ongelma varsin helposti. Kukkia ja muuta jalatonta/ryömimätöntä/lentämätöntä voidaan periaatteessa kuvata vaikka kuinka läheltä jos varjo pystytään välttämään mutta nuo liikkuvat kohteet tuppaavat olemaan näkymättömissä kuvauksen kannalta jo ennen tarkennuksen valmistumista saatikka kuvausta.

Makro on sanana alkanut menettää alkuperäistä (vähintään 1:1) merkitystään ja olen nähnyt esitteissä objektiivia joka kuvaa 1:3 tai 1:4:n sanottavan makroksi vaikka siihen pitäisi laittaa lainausmerkit.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Tarkoittanet tuon difraction yhteydessä suuremmalla aukkoluvulla eli pienemmällä aukolla. Tosin pokkareissa ja muissa pienikennoisissa ei ole oikeita pieniä aukkoja vaan pienin on luokkaa 8 - 10 jos sitäkään. Niissä kun lyhyen reaalipolttovälin ansiosta esim. F32 olisi niin pieni fyysiseltä kooltaan että difraction vaikutus pilaisi koko kuvan.

Makron käytännön merkitys tuon edellä kuvatun lisäksi on lähelle tarkennus, jopa lähes kiinni linssiin. Liian lähelle tarkennettaessa tulee kuvaajan ja hänen kameransa varjosta ongelma varsin helposti. Kukkia ja muuta jalatonta/ryömimätöntä/lentämätöntä voidaan periaatteessa kuvata vaikka kuinka läheltä jos varjo pystytään välttämään mutta nuo liikkuvat kohteet tuppaavat olemaan näkymättömissä kuvauksen kannalta jo ennen tarkennuksen valmistumista saatikka kuvausta.

Makro on sanana alkanut menettää alkuperäistä (vähintään 1:1) merkitystään ja olen nähnyt esitteissä objektiivia joka kuvaa 1:3 tai 1:4:n sanottavan makroksi vaikka siihen pitäisi laittaa lainausmerkit.

Lue lisää

En minäkään ymmärtänyt kysyjän kysymystä, koska en omista Olympusta. Noi kysymykset löytää vastauksensa parhaiten kameran mauaalista tai tuotteen nettisivuilta, toivottavasti.

Minua kiinnostaa enemmän Työeläkeläisen vastauksen ensimmäisessä kappaleessa esitetyt asiat:
"- Tosin pokkareissa ja muissa pienikennoisissa ei ole oikeita pieniä aukkoja vaan pienin on luokkaa 8 - 10 jos sitäkään. Niissä kun lyhyen reaalipolttovälin ansiosta esim. F32 olisi niin pieni fyysiseltä kooltaan että difraction vaikutus pilaisi koko kuvan."

1) Mikä on "oikea pieni aukko"? Eikö jokaisessa kamerassa tai paremminkin objektiivissa ole aukko, ja kameran pienin aukko on suhteellinen asia, joka riippuu optiikan mitoista ?

2) Mikä on "reaalipolttoväli"

3) Onko jossakin digipokkarin objektiivissa käytettävissä aukko 32? Yleensä parhaissa kinarikoon vaihto-objktiivesissa pienin aukko on 22, mutta on joissain pienempikin. Kerro tietämättömälle.

4) Mitä tiedät diffractiosta (parasta kirjoittaa kahdella ähvällä)? Kerro meille tietämättömille, miten diffractiosi pilaa kuvan!

Mielestäni makrokuvaus on käsitteenä edelleen pitänyt merkityksensä. Suurennussuhde 1:1 tai suurempi. Vain mainosmiehet ja asiasta tietämättömät hyväksyvät mitä tahansa puutaheinää. Makrokuvaukseen on tarjolla erityisiä salamalaitteita, jolla saa valoa riittävästi kohteeseen ja siten välttää pahat varjot. Taidat muuten puhua lähikuvauksesta (close-up-picture). "Be careful out there!"

Sitten noin muuten vaan tiedoksi. Suomen kielessä on vain yksi sana, jossa käyteään f-kirjainta, ja se on pesofati.

taas turkulainen kirjoitti:

En minäkään ymmärtänyt kysyjän kysymystä, koska en omista Olympusta. Noi kysymykset löytää vastauksensa parhaiten kameran mauaalista tai tuotteen nettisivuilta, toivottavasti.

Minua kiinnostaa enemmän Työeläkeläisen vastauksen ensimmäisessä kappaleessa esitetyt asiat:
"- Tosin pokkareissa ja muissa pienikennoisissa ei ole oikeita pieniä aukkoja vaan pienin on luokkaa 8 - 10 jos sitäkään. Niissä kun lyhyen reaalipolttovälin ansiosta esim. F32 olisi niin pieni fyysiseltä kooltaan että difraction vaikutus pilaisi koko kuvan."

1) Mikä on "oikea pieni aukko"? Eikö jokaisessa kamerassa tai paremminkin objektiivissa ole aukko, ja kameran pienin aukko on suhteellinen asia, joka riippuu optiikan mitoista ?

2) Mikä on "reaalipolttoväli"

3) Onko jossakin digipokkarin objektiivissa käytettävissä aukko 32? Yleensä parhaissa kinarikoon vaihto-objktiivesissa pienin aukko on 22, mutta on joissain pienempikin. Kerro tietämättömälle.

4) Mitä tiedät diffractiosta (parasta kirjoittaa kahdella ähvällä)? Kerro meille tietämättömille, miten diffractiosi pilaa kuvan!

Mielestäni makrokuvaus on käsitteenä edelleen pitänyt merkityksensä. Suurennussuhde 1:1 tai suurempi. Vain mainosmiehet ja asiasta tietämättömät hyväksyvät mitä tahansa puutaheinää. Makrokuvaukseen on tarjolla erityisiä salamalaitteita, jolla saa valoa riittävästi kohteeseen ja siten välttää pahat varjot. Taidat muuten puhua lähikuvauksesta (close-up-picture). "Be careful out there!"

Sitten noin muuten vaan tiedoksi. Suomen kielessä on vain yksi sana, jossa käyteään f-kirjainta, ja se on pesofati.

Lue lisää

Älä nyt pilaa pesofatillasi työeläkeläisen viisautta ja ylivertaisuutta edelliseen vastaajaan verrattuna.
Tämän kaltaasissa harrastelijootten kiirjootuksissa on tärkiäää etsiä muiren teköömiä kirjootusvirhehiä.

Suomen kielessä on myäs ff-sana se on kaffeli.

Työeläkeläinen kirjoitti:

Tarkoittanet tuon difraction yhteydessä suuremmalla aukkoluvulla eli pienemmällä aukolla. Tosin pokkareissa ja muissa pienikennoisissa ei ole oikeita pieniä aukkoja vaan pienin on luokkaa 8 - 10 jos sitäkään. Niissä kun lyhyen reaalipolttovälin ansiosta esim. F32 olisi niin pieni fyysiseltä kooltaan että difraction vaikutus pilaisi koko kuvan.

Makron käytännön merkitys tuon edellä kuvatun lisäksi on lähelle tarkennus, jopa lähes kiinni linssiin. Liian lähelle tarkennettaessa tulee kuvaajan ja hänen kameransa varjosta ongelma varsin helposti. Kukkia ja muuta jalatonta/ryömimätöntä/lentämätöntä voidaan periaatteessa kuvata vaikka kuinka läheltä jos varjo pystytään välttämään mutta nuo liikkuvat kohteet tuppaavat olemaan näkymättömissä kuvauksen kannalta jo ennen tarkennuksen valmistumista saatikka kuvausta.

Makro on sanana alkanut menettää alkuperäistä (vähintään 1:1) merkitystään ja olen nähnyt esitteissä objektiivia joka kuvaa 1:3 tai 1:4:n sanottavan makroksi vaikka siihen pitäisi laittaa lainausmerkit.

Lue lisää

kas tässäpä oiva esimerkki miten pitää oikeinkirjoittaa:
”ja olen nähnyt esitteissä objektiivia joka kuvaa … vaikka siihen pitäisi laittaa lainausmerkit.”

että näin ;–(

Sitä en ymmärrä, että eri kameravalmistajilla pitää samasta asiasta olla omat termit. Kaikkien kannalta olis järkevää, että koko kuva-alan mittaus sanottais koko kuva-alan mittaus, tai kaikki käyttäis esim. termiä ESP. Eihän tässä ymmärrä toisen puhetta. Se on sama kuin kaikki puhuis eri kielillä. Esim. rakennusfirmat, vaikka kilpailevat samoista töistä, kaivavat maata kaivinkoneella ja työmailla on rappari ja muurari. Jotain järkee kameratehtaille.

Harmaasuodatin kuulostaa järkevältä. Tarkoittako se kennon herkkyyden laskua? Mikä on Olympuksen alin ISO? Itellä on ISO 100 normaalisti alin herkkyys, mutta voin takanäytön valikosta valita ISO 50.

Makro ja Supermakro kuulostavat hienoilta ominaisuuksilta. Miten ihmeessä ne toimivat? Lähin kuvausetäisyys on optiikkaan liittyvä ja kunkin objektiivin ominaisuus, ja objektiiviin ominaisuuksiin ei kamera voi vaikuttaa (polttoväli, linssien ja linssiryhmien etäisyydet)! Ainoa mikä tulee mieleen, on kuva-alan pienentäminen, eli päästetään kennolle vain läheltä objektiivin optista keskiakselia tulevat valonsäteet? Tomiiko ominaisuus kaikilla objektiiveilla?

Muuten noi ominaisuudet on jälleen eri nimillä omassakin kamerassa.

Onpa hieno kamera!