Keskustelu käy kuumana.
Itse olen tajunnut asian näin että se on kyllä energian kulutuksen kannalta tehokas mutta se on täydellisen idioottimainen koska sehän kierrättää samaa vanhaa ilmaa jota on esim takalla lämmitetty uudelleen sisälle . Vain pieni osa tulee uutta eli ilman vaihto liki lakkaa ja vain sama ilma kiertää. Sen se tekee kun on se y putki ilman otossa .
Jos asiaa parantaisi että olisi ristivirta kenno ilman otossa ihan alkupäässä ennen imanvaihto konetta siinä raitiskylmä putkessa ja se sama ilma palaa siihen takan ääreen niin ettei se mene enää uudelleen kiertoon vaan putoaisi viileänä esim takan päälle niin se olisi vain jäähtynyt ja luovuttanut takan kuumempaa ilmaa raittiin ilma esilämmitykseen . Olisi vähän kuin kaksi konetta peräkkäin mutta yksinkertaistettuna koska ei tarvittaisi kuin yksi pikku puhallin kierrättämään sitä sisäilmaa ristivirta kennon läpi. Liikuvia osia olisi vain se yksi puhallin johon voisi tehdä säätyvän nopeuden jos haluaa.
Voisihan se ristivirta kenno olla myös raittiin sisään puhallus putkessakin nostaen lämpötilaa koska esim eilen omassa oli 11 astetta sisäänpuhalluslämpö ja ulkon aoli n 0astetta ja en käytä jälkilämmitystä ikinä.
Tuommoisen voisi vaikka tehdä .
Onko jollain myynnissä vanha poistettu ristivirta laatikko ilman moottoreita siis pelkkä ehjähkö laatikko mutta ehjällä tiiviillä ristivirta kennolla ?Voisin vaikka huvikseen pähkäillä .
Mitä arvoisa raati kannattaisi ennen vai jälkeen tuon vanhan kuutiokoneen tai ristivirta koneen kuinka noita nyt nimitetäänkään.
Yksinkertaisuus on valttia ei suuri tekniikan määrä vaikka nouseehan hyötysuhde älykkäällä säätelyllä mutta tykkään simmpelöeistä koneista siksi minulla ei ole edes kiekko konetta vaikka nyt ehkä semmoisen laitaisinkin mutta en vaihda koska tuo vanha on edelleen hyvä mitä nyt laakeri ääni hiukan kohisee.
Itse olen tajunnut asian näin että se on kyllä energian kulutuksen kannalta tehokas mutta se on täydellisen idioottimainen koska sehän kierrättää samaa vanhaa ilmaa jota on esim takalla lämmitetty uudelleen sisälle . Vain pieni osa tulee uutta eli ilman vaihto liki lakkaa ja vain sama ilma kiertää. Sen se tekee kun on se y putki ilman otossa .
Jos asiaa parantaisi että olisi ristivirta kenno ilman otossa ihan alkupäässä ennen imanvaihto konetta siinä raitiskylmä putkessa ja se sama ilma palaa siihen takan ääreen niin ettei se mene enää uudelleen kiertoon vaan putoaisi viileänä esim takan päälle niin se olisi vain jäähtynyt ja luovuttanut takan kuumempaa ilmaa raittiin ilma esilämmitykseen . Olisi vähän kuin kaksi konetta peräkkäin mutta yksinkertaistettuna koska ei tarvittaisi kuin yksi pikku puhallin kierrättämään sitä sisäilmaa ristivirta kennon läpi. Liikuvia osia olisi vain se yksi puhallin johon voisi tehdä säätyvän nopeuden jos haluaa.
Voisihan se ristivirta kenno olla myös raittiin sisään puhallus putkessakin nostaen lämpötilaa koska esim eilen omassa oli 11 astetta sisäänpuhalluslämpö ja ulkon aoli n 0astetta ja en käytä jälkilämmitystä ikinä.
Tuommoisen voisi vaikka tehdä .
Onko jollain myynnissä vanha poistettu ristivirta laatikko ilman moottoreita siis pelkkä ehjähkö laatikko mutta ehjällä tiiviillä ristivirta kennolla ?Voisin vaikka huvikseen pähkäillä .
Mitä arvoisa raati kannattaisi ennen vai jälkeen tuon vanhan kuutiokoneen tai ristivirta koneen kuinka noita nyt nimitetäänkään.
Yksinkertaisuus on valttia ei suuri tekniikan määrä vaikka nouseehan hyötysuhde älykkäällä säätelyllä mutta tykkään simmpelöeistä koneista siksi minulla ei ole edes kiekko konetta vaikka nyt ehkä semmoisen laitaisinkin mutta en vaihda koska tuo vanha on edelleen hyvä mitä nyt laakeri ääni hiukan kohisee.
Vastaukset 19
Vanhimmat
"Vain pieni osa tulee uutta eli ilman vaihto liki lakkaa ja vain sama ilma kiertää. Sen se tekee kun on se y putki ilman otossa . "
Venttilillä säädetään kuinka paljon kiertoilmaa sotketaan ulkoilmaan, meptekin ja oman kokemukseni mukaan 10-20% on järkevää ja riittävää.
kaikenlaisia virityksiä olen myös miettinyt, esim laittaisi Webaston höökimään ulkoilmaputkeen. Dieselin katuhinta vaan estää sen, mutta jos jostain saa paistinrasvaa, niin homma olisi suht ilmaista. Eli keep it simple..
No joo tuo on jo järkevämpi juttu mutta mikä on vaikutus jos vaikka se 10% on sisäilmaa uudelleen menossa koneelle? onko mitareita asennettu josta voisi asian helpolla tarkistaa kun pistää paperille asioita ylös tai jopa exeliin.
Tuntuisi ettei pahemmin vaikuta mutta olisihan se ilma aika lämmintä tosin takan ääressä suurimman osan aikaa vuorokaudessa kun on raskas vuolukivitakka.
silti tuo erillinen ristivirta kenno tuntuisi puhtaammalta idealta mutta enen vai jälkeen ns pääkoneen? ennen olisi helppo asentaa omassa kohteessa.
"No joo tuo on jo järkevämpi juttu mutta mikä on vaikutus jos vaikka se 10% on sisäilmaa uudelleen menossa koneelle? "
Maaaisjärjellä voi päätellä, että 10% huoneilman sotkemista ulkoilmaan kukaan ei huomaa muuta kuin lämpönä.. Jos pelkää että tukehtuu, voi ajaa ivkonetta suuremmalla teholla. Ainakin meillä laskennallinen teho on pari pykälää turhan suuri.
Anna sen lämmön olla siellä huoneistossa ilman mitään kuljetuksia. Kaikkein tehokkainta. Ja kannattaa sitä pöytätuuletintakin kokeilla sinne takan päälle/taakse. Se tekee ihmeitä, ei tietenkään tuo pljonkaan lisätehoa lämmitykseen (150W?), mutta tassaa sen lämmön katosta pois.
Kieltämättä on helpompaa vängätä netissä kiertoilmatoiminnon hyödyttömyydestä kuin että asentaisi sellaisen ja olisi tieto ja koemusta mutun ja skeidan jauhamisen sijaan.
Tuohon kun lisäät vielä ilpin ja ulkoyksikkö ottamaan yläphjan hukkalämpö talteen!
Voi ristus mikä idiootti.
En varmasti laita ilppiä pölyjä lennätämään.
Ei kuulosta kovin järkevältä nämäkään ideat, mutta ennemmin jälkeen kuutiokoneen, koska jos on ennen niin osa lämmöstä menee jäteilman mukana pihalle eli täysin hukkaan, tämä on juuri se asia mitä tämä alkuperäinen kiertoilmapelle ei tajua sitten millään.
Kiertoilma ulkoilmaputkeen tekee siis saman asian kuin ulkona lämpötila nousisi , siitä seuraa ihan suoraan jäteilman lämmön nousu koska lämpö osaa siirtyä kennossa kumpaankiin suuntaan, poistoilman lämpöhan on aina vakio eli paljon sisällä on lämmintä.
Jos taas haluat takalla jotenkin järkevästi jälkilämmittää ilmanvaihtokoneen tuloilmaa niin laita tuloilmaan vesipatteri ja takan yläosaan muuraat kuparikierukan josta pienellä pumpulla kierrätät vettä patteriin.
Tällaiset kiertoilmattomat pellet sitten eivät tajua, kuinka paljon helpompi on laittaa kiertoilmaputki kuin kuparikierukkojen ja vesipattereiden. IV koneen vesipattereissa on jäätymisriskinsa ja muuta mukavaa.
Ei ole jäätymisriskiä, tuollaiseen järjestelmään järkevät laittaa glykolia veden sekaan.
kirjoitit "Ei kuulosta kovin järkevältä nämäkään ideat, mutta ennemmin jälkeen kuutiokoneen, koska jos on ennen niin osa lämmöstä menee jäteilman mukana pihalle eli täysin hukkaan, tämä on juuri se asia mitä tämä alkuperäinen kiertoilmapelle ei tajua sitten millään."
Ei tässä mene mikään pihalle , sama ilma kiertää sen erillisen ristivirta kennon läpi ja palaa viilentyneenä takan luokse ja se talon oma pää ilmanvaihtokone toimii normaalisti koko ajan vaihtaen ilmaa mutta sadden nyt tuosta erillisestä ristivirta kennosta joko edessä tai takana raittiin ilman esilämmitys/jälkilämmitys ilmaan asteita lisää.
Ihmeen vihaista porukkaa täällä kirjoittelee.
Järkevämpää on glykolittomasti ottaa tulisijasta lämpö lattialämmitykseen ja käyttöveteen kuin pelleillä jonkun pikkupatterin kanssa.
Mitatkaan lämpömittarilla, mä en enään ymmärrä miten vois asian paremmin selittää ja rautalangasta ei täällä pysty vääntämään.
Katso vaikka tossa alempana olevia mittauksia, niistä näkee hyvin selvästi mitenkä ulkoilman muutos vaikuttaa jäteilman lämpöön ja tällä kiertoilmaputkellahan nimenomaan tehdään tuosta ulkoilmasta lämpöisempää kuin se on.
Ja sinä et vieläkään kykene tunnustamaan sitä tosiaa, että kiertoilmaputkella hukataan lämpöä huoneistosta. Vai pystytkö sinä sen tunnustamaan?
Se on aivan helppo ymmärtää, kun vain ajattelet sitä putken kulkua ja lämmön siirtymistä.
Mene tekemään lämpötilan mittauksia niin näet itsekin mikä on totuus tässä asiassa.
Mittaat jäteilman lämpötilan siitä kohtaa putkesta joka poistuu talosi eristeistä eli mittari suoraan sinne ilmavirtaukseen.
Ensin mittaat niin että takka hohkaa kuumana ja kiertoilmaputkesi on toiminnassa, sen jälkeen suljet se kiertoilmaputken täysin ja mittaat paljonko muuttuu jäteilman lämpötila.
Mulla ei ole kiertoilmaputkea, mutta tässä on omia mittaustuloksia, kumpikin lukema on mitattu keskeltä putkea ilmavirtauksesta ja siitä kohtaa putkea joka on talon lämpöeristeiden kohdalla eli ilma tulee ja poistuu talosta.
Ulkoilma 10,8c -> jäteilma 15,0c
Ulkoilma 2,0c -> jäteilma 8,2c
Ulkoilma -6,8c -> jäteilma 2,8c
Näistä lukemista näemme siis suoraan paljonko ulkoilma on lämmennyt käytyään talon sisällä ja lähtiessään sieltä pois, jos jäteilma olisi saman lämpöistä kuin ulkoilma niin silloin ilmanvaihdon mukana ei menisi yhtään energiaa hukkaan, nyt sitä menee.
Ihme levy päälle jäänyt vänkääjä on tuo nimi. 9,??
Asialliset mittaustulokset laitoit, jos joku ei noita usko niin on täysi pelle.
Minä yritän vain pitää sen perusasian mielissä, että se kiertoilmaputki ei lämmitä. Ei se hyvin asennettuna paljon viilennäkään, mutta missään tapauksessa se ei lämmitä, vaikka se putkijulistaja niin antaa valheellisesti (tyhmä vai miksi??) ymmärtää.
Sillä voi toki pitää kennoja sulana talvella jos kone muuten menee jäähän, mutta huoneiston lämmitin se ei ole.
Ehkäpä tässä kannattaisi ensin laskea paljonko tällä saa hyötyä, niin avautuisi hieman mistä tästä puhutaan.
Oletetaan, että kiertoilmatoimintoa käytetää. Ilma otetaan takan päältä. Jos takkaa lämmitetään, niin takan päällä oleva ilma on ehkä 35 asteista. Kuumempi tekee olohuoneesta saunan. Jos takka ei ole lämmin ilma samaisessa paikassa on 22 asteista. Eroa siis 13 astetta.
Talon koko on 150m2, jolloin ilma vaihtuu normien mukaan 50ltr/s. Otetaan 20% (suositus 10-20%) kiertoilmaventtiilin kautta. Siirrettävän lämmön tehoksi saadan n. 150W. Jokainen varmaan ymmärtänee, että kyseinen teho on olematon. Kun pihi asukas kutistaa ilmanvaihtoa puoleen, koska ilmanvaihto normien mukaanhan on hulluutta, niin loppuhyöty jää siis 70W hujakoille. Tämä siis silloin kun takka on lämmin.
Vuositasolla jos ajatellaan lämmitystarpeen olevan vaikka 8kk ja takka lämmin puolet ajasta, niin kokonaishyödyksi tulee 200kWh. Vuodessa siis 25 euroa.
Jos mukavuutta ajattelee, niin ääritilanteissa jos oletetaan vaikka sisälle puhaltavan ilman jälkilämmitystä +5 asteista ilmaa. Kyseinen 20% nostaa ilman lämpötilan +11 asteiseksi. Hyötyä siis 6 astetta. Tämä edellyttää, että putkissa ei lämpöhukkaa tapahdu. Koska kyseinen lämpötila on niin alhainen tulee tuloilmakanavat olla eristettyjä kondenstoitumisen estämiseksi.
Yllä olevasta varmaan jokainen ymmärtää, että aika turha ominaisuus. isoin ongelma on siinä, että ilman ominaislämpökapasiteetti on olemat. Jotta kiertoilmasta olisi aidosti hyötyä tulisin takaisinkierrätettävän ilman olla aidosti kuumaa. Kuumalla tässä tarkoitetaan 100 asteisia lukemia. Tällöin asialla voisi olla jotain taloudellista merkitystä, jos investointeja ei oteta huomioon.
Kiitos. Nämä keskustelut loppuvat varmaan nyt tähän.