Usein näkee kun jätkät lyö liian kaukaa. Iskun pitäisi lähteä läheltä ja olla lyhyt ja nopea. Oikea etäisyys löytyy kun mennään seisomaan vastustajan eteen niin että nenänpäät melkein koskettaa toisiaan. Molempia ryhti on suora ja jämäkkä. Käsi viedään taakse ja jännitetään äärimmilleen. Seistään liikkumatta ja ilmeen värähtämättä. Tää on se asento josta tehokkaat iskut saadaan aikaan. Vastustajan on mahdoton arvioida koska ja mistä isku tulee kunhan ollaan A)riittävän lähellä B)kropan liike ei anna varoitusta. Lähietäisyyden hallinta onkin suurimpia suomalaiskaratekoiden ongelmakohtia. Sitä ei harjoitella seuroissa tarpeeksi.
Hyvä etäisyysharjoitus. Mennään parin kanssa seisomaan keskelle tatamia nenät vastakkain. Molemmat pitää kädet alhaalla ja jännittää kropan tikkusuoraksi. Lähdetään yhtä aikaa kevyin päkiähypyin kiertämään salia pitäen etäisyys koko ajan samana(nenänpäät koskettaa toisiaan). Etäisyyden ja asennon tulee säilyä koko harjoitteen ajan.
Kun etäisyydenhallinta on opittu voidaan harjoitteeseen yhdistää iskut. Iskeä voi vuorotellen mutta edelleen iskunkaan aikana kroppa ei saa liikkua asennosta eikä jännitys laueta. Huudot tuodaan mukaan vasta ihan viimeisenä.
Siinä on perusharjoitus.
Hyvä etäisyysharjoitus. Mennään parin kanssa seisomaan keskelle tatamia nenät vastakkain. Molemmat pitää kädet alhaalla ja jännittää kropan tikkusuoraksi. Lähdetään yhtä aikaa kevyin päkiähypyin kiertämään salia pitäen etäisyys koko ajan samana(nenänpäät koskettaa toisiaan). Etäisyyden ja asennon tulee säilyä koko harjoitteen ajan.
Kun etäisyydenhallinta on opittu voidaan harjoitteeseen yhdistää iskut. Iskeä voi vuorotellen mutta edelleen iskunkaan aikana kroppa ei saa liikkua asennosta eikä jännitys laueta. Huudot tuodaan mukaan vasta ihan viimeisenä.
Siinä on perusharjoitus.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tuttu juttu. Meillä vedetään sama setti melkein joka harjoituksen alkuun.
Hienoa. Harjoitusta kannattaa muuten välillä varioida hyppimällä parin kanssa eri tahtiin. Kun opettaja huutaa ZUKI niin molemmat ojentaa käden iskuun. Jos jos toinen on juuri hypännyt ja toinen jo maassa niin alempana olevan iskuhan osuu vastustajan mahaan kun taas ilmassa oleva huitoo yli. Siinä huomaa käytännössä miten tärkeää on että vastustajan kanssa hypitään samassa rytmissä.
Niin etäisyys on tärkein alue karatessa. Usein myös vaikein hallita.
Hypyt on oltava synkroonissa näinhän se menee. Sopikaa ennen aloitusta kumpi huutaa shippai suru tai jos on aloittelijoita niin ihan vaan HEP.
Nyrkkeilysalilla sparratessa etäisyyden oppii ja "tuntee" kaikkein parhaiten.
Nyrkkeilijät on ihan hyviä liikehtimisessään mutta yhtäaikaisuus ja kontrolli puuttuu. En lähtisi korvaamaan tätä harkkaa nyrkkeilyllä.
Jos nenänpäät koskettaa toisiaan niin isku on jo sama antaa otsalla.
Kamppailutilanteessa ei ikinä olla niin lähellä.
Hauskoja nää teidän "vinkit".
Ollaan harjoiteltu nyt muutama kuukausi tuota nenänpäät vastakkain hyppelyä (sanomme sitä eskimohyppelyksi), ja olisi aika ottaa lyönnit mukaan.
Eli mitenkä sitä siitä läheltä oikein lyödään? Viedäänkö käsi taakse korvan korkeudelle nyrkissä ja jännitetään, vaiko yläpuolelle, ja jos, niin karate chop -asennossa vain kungfun tuulimyllylyöntiasennossa, vaiko ns. karatekainaloon, ja nyrkillä vaiko nukitella?
Korvan takaa on ihan ok korkes nyrkille mutta itse nostaisin vielä ylemmäs, sinne päälaen korkeudelle. Näin siksi että ylhäältä alas suuntatuvassa iskussa on mukana myös painovoima vauhtia antamassa.. Lisäksi ylhäältä alaspäin lyödessä on helpompi tarkkailla vastustajaa kun oma nyrkki ei vaeltele näkökentässä.
Lyöntikohteita on useita. yksi hyvä on vastustajan olkapää. Nopea terävä isku olkapään hermokeskukseen lamaannuttaa koko käsivarren ja nyrkki tipahtaa hervottomana alas. Eräs sensei tapasi lyödä molempiin olkapäihin yhtä aikaa nk. double hand kipadachin. Eli kahden käden terävän kämmensyrjäsivalluksen. Voi vain kuvitella vastustajan toivottomuutta kun tämän molemmat kädet lähtee pelistä samanaikaisesti. Kipadachin voi tuikata myös kyynerpäähän. Iskun vaikutus on muutoin sama kuin edellä mutta nyt uhrilla tunto katoaa kyynerpäästä alaspäin(käsiä voi siis vielä heilutella mutta ylös niitä ei enää saa)
?
Heh. Pakko myöntää että kakettajat ovat terävää porukkaa myös henkisesti :D
Puolustuksekseni kuitenkin sanottakoon että kirjoitin nimimerkillä epäitsekkäistä syistä. Toisinaan auktoriteettien kirjoitukset otetaan liiankin kirjaimellisesti eikä sanomisia uskalleta kyseenalaistaa. Kirjoittamalla nimimerkillä voi varmistaa että lukijat säilyttävät kriittisyytensä ei ohjeita ja opastuksia niellä täysin pureskelematta. Tämä lienee kuitenkin kaikkien etu.
Tervehdys lukijat,
Nostetaas vanhaa ketjua takaisin ylös.
Tulin juuri pitkältä opetusmatkalta kaukoidästä.
Jos palstalaisilla on halua kuulla opettamiani asioita liittyen etäisyydenhallintaan niin laittakaa kysymyksiä tulemaan.
Matti
Karaten etäisyydenhallinta toimii hyvin vaikkapa olkapää hipassa. Mutta mitä sitten kun sen ensimmäisen hipan jälkeen alkaa tulla koukkuja kylkiin tai muuta mukavaa. Antakaa kun vastaan. Kakessahan se 1. lyönti on jo tappava, muuta ei tarvita
Hermoiskut eivät ole tappavia vaan lamaannuttavia. Ja siksi ne ovatkin kiellettyjä muista kamppailulajeista. Mutta senhän varmaan tiesitkin jo, irvileuka.
tässä hyvä treeniohje Heleniukselle, tulee etäisyyden hallinta kuntoon ja sitten siskoja haastamaan. Harmi ettei Robertilla ollut eilen olkapäälyönti tiedossa, olisi jäänyt jopa simpukkalyönti kakkoseksi!
Ei ole epistöstä kuulunut mitään ??!!??
Olis mukava kuulla uusia kuulumisia tähänkin teemaa !!!
Karatematseissa näkee että ottelijat usein hyppii tasajalkaa. Eli molemmat jalat yhtäaikaa ilmassa. Eipä varmaan ole saaneet asiaan tietoa/koulutusta.