Sinisilmäisyydellä tarkoitan liian hyvä- ja herkkäuskoista, luottavaista, naiivia.
Pidätkö naiivimpina sitä, joka lähettää rahaa tuntemattomalle henkilölle kauas ulkomaille tai Suomeen vai sitä, joka tulee hyväksikäytetyksi näkyvän henkilön taholta?
Onko perisuomalainen rehellisyys sinisilmäisyyttä? Kun on itse rehellinen, on vaikea tiedostaa muiden epärehellisiä motiiveja.
Käytetäänkö varsinkin suomalaista maalaista hyväksi? Maalla asuneet omaavat vähemmän kokemuksia erilaisista ihmisistä jo pelkästään siitä syystä, että he tapaavat ihmisiä ja pystyvät havainnoimaan ihmisten käyttäytymistä huomattavasti suppemmassa mittakaavassa kuin kaupungissa syntyneet ja asuneet. Kaupunkiolosuhteissa ihmiselle kasvaa luontaisesti oheistuotteena epäilevä minä.
Oletko itse liian sinisilmäinen ja tullut sitä kautta hyväksikäytetyksi? Itse tiedän olevani enkä silti osaa päästää irti sinisilmäisyydestäni täysin koskaan. Suhteessa omaisuuteeni minua on käytetty taloudellisesti hyväksi hyvinkin raskaasti. Lainasin mm. rahaa yrittäjälle, joka ei koskaan maksanut rahoja takaisin ja asustelee tällä hetkellä maapallon toisella puolella ilmeisen tyytyväisenä.
Minä arvioin oikein kyseisen henkilön kyvykkyyden, mutta jätin huomioimatta hänen epärehellisyytensä. Tuolloin hän asui Suomessa.
Pidätkö naiivimpina sitä, joka lähettää rahaa tuntemattomalle henkilölle kauas ulkomaille tai Suomeen vai sitä, joka tulee hyväksikäytetyksi näkyvän henkilön taholta?
Onko perisuomalainen rehellisyys sinisilmäisyyttä? Kun on itse rehellinen, on vaikea tiedostaa muiden epärehellisiä motiiveja.
Käytetäänkö varsinkin suomalaista maalaista hyväksi? Maalla asuneet omaavat vähemmän kokemuksia erilaisista ihmisistä jo pelkästään siitä syystä, että he tapaavat ihmisiä ja pystyvät havainnoimaan ihmisten käyttäytymistä huomattavasti suppemmassa mittakaavassa kuin kaupungissa syntyneet ja asuneet. Kaupunkiolosuhteissa ihmiselle kasvaa luontaisesti oheistuotteena epäilevä minä.
Oletko itse liian sinisilmäinen ja tullut sitä kautta hyväksikäytetyksi? Itse tiedän olevani enkä silti osaa päästää irti sinisilmäisyydestäni täysin koskaan. Suhteessa omaisuuteeni minua on käytetty taloudellisesti hyväksi hyvinkin raskaasti. Lainasin mm. rahaa yrittäjälle, joka ei koskaan maksanut rahoja takaisin ja asustelee tällä hetkellä maapallon toisella puolella ilmeisen tyytyväisenä.
Minä arvioin oikein kyseisen henkilön kyvykkyyden, mutta jätin huomioimatta hänen epärehellisyytensä. Tuolloin hän asui Suomessa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Aikuiseksi kasvamisessa kivuliainta on oppia olemaan luottamatta. Siihen oppii vain pettymällä.
Petetyksi tulemisessa ei ole mitään pahaa. Syy ei ole petetyn. Mutta jos joutuu petetyksi kerta kerran jälkeen kannattaa pohtia vakavissaan, miksi taas näin kävi ja mitä voisi itse tehdä, ettei niin käy uudelleen.
Ajatellaan eläkeläistä, joka kerta toisensa jälkeen menettää eläkerahansa hedelmäpeleihin. Tuohan ei ole edes mitenkään harvinaista!
Elääkö heissä jokin lapsenusko, että kun he uudestaan ja uudestaan rehellisesti laittavat rahansa näihin koneisiin, heidät lopuksi palkitaan? He luottavat yleiseen oikeudenmukaisuuteen niin paljon, että ovat vain päättäneet luopua itsemääräämisoikeudestaan kansakunnan hyväksi?
Osmo Soininvaara ei lottoa, koska hän on tilastotieteilijä. Hänen mukaansa lotto on toisaalta hyväntekeväisyyttä mutta toisaalta laskutaidottomien ihmisten huijaamista. Monikohan muuten lottoaa hyväntekeväisyyden vuoksi...
"Jos tiedät, että Kallella on puhelinnumero Suomessa, mutta et tiedä mikä. Olisiko järkevää soitella summamutikassa eri numeroihin ja kysyä, onko tämä Kallen numero. Onnistumisen todennäköisyys on kuitenkin suurempi kuin päävoitto Lotossa."
Ei kai kyse ole ihan noin ylevästä vaan pelkästään uskosta että voihan se osua minullekin. Lotossakin joku voittaa miltei joka viikko.
Peleihin uskovia nimitetään peliriippuvaisiksi.
Miellän kuitenkin kysymyksessä olevan saman asian. Oletko huomannut, kuinka ihmisten silmät alkavat kiilumaan pelikoneiden äärellä?
En valitettavasti ole seurannut joten en osaa sanoa asiaan muuta kuin mitä olen lukenut.
Oma kokemukseni on se, että jos sijoitan euron ja voitan viisi lopetan siihen.
Entä saako kärsimyksen myötä kirkkaamman kruunun? Voiko joku eläkeläinen ajatella, että hän ei ansaitse eläkettään, koska ei ole enää työelämässä mukana? Tuo eläke on ikäänkuin ylimääräistä rahaa, josta pitääkin päästä eroon ja käydä sitten hakemassa ruokansa jostain leipäjonosta.
Minä vastaan näin.
Kun aikojen alussa ihmiset kohtasi muita lajitovereita, niin oli kirves tai nuija valmiina kalauttamaan tämä hengettömäksi.
Kai se ystäväpiiri jää suppeaksi, jos nyt samalla asenteella mennään.
Mitä suurempi ystäväpiiri on, sen useammin joutuu vaikeisiin tilanteisiin.
Netti varsinkin mahdollistaa todennäköisyyden tulla hyväksikäytetyksi, vai mitä?
Siellä (täällä) tapaa ihmisiä, jotka ovat aivan, kuin eri maailmasta, vaikka olisivat suomalaisiakin. :)
Esim. autistisia piirteitä omaavat henkilöt hankkivat usein puolisonsa ulkomailta.
Miehille on ehkä häpeällisempää myöntää tulleensa hyväksikäytetyiksi, koska nainen perinteisesti mielletään heikommaksi osapuoleksi. Lisäksi suomalaista heikentää se, että monella on yhteys sukuun katkennut esim. muuton myötä.
Sukulaiset ovat tuki ja voimavara, tai ainakin niiden pitäisi olla.
Elämä on raakaa.
Entinen kauppias sanoi, että jota voi jymäyttää, niin sitä pitää jymäyttää, kun sitä jymäyttää kaikki mutkin.
Tämä netti minun kohdalla liittyy vaan tähän palstaan, hivenen olen kuuskymppisiä katsonut, mutta ei oikein innosta.
Että netistä en osaa sanoa juuri mitään.
Kyllä niitä purkauksia kuulee erojen jälkeen. en osaa sanoa kummalle sukupuolelle on helpompi myöntää tulleensa petetyksi..
Kyllä hyvin tuntevat sukulaiset on voimavara.
Enpä oikein tiedä , voihan olla toki että sinisilmäisyys ja hyväntahtoisuus käyvät käsi kädessä. Monesti hyväntahtoinen henkilö auttaa ja lainaa tavaroitansa , antaa oma aikaansa vaikkapa naapureillensa. Sitten kun itse tarvitsisi sitä työkalua niin ei sitä enää löydykään tai jos tarvitsee apua niin eipä sillä naapurilla koskaan olekaan aikaa.
Mutta mistä syntyy häikäilemättömyys ja valehtelu. Onko ne nämä sinisilmäiset jotka saaneet tarpeekseen joista tulee häikäilemättömiä vai onko se kasvatuksen tuote?
No, en suoralta kädeltä lähtisi luottamaankaan mihinkään vertaistukeen. Eräs tyyppi, joka makseli takausvelkoja 20 vuotta, ei halunnut maksaa minulta lainaamiaan satasia. Hän oli autoakin usein vailla. Tuo ystävyyssuhde päättyikin sitten, kun se tuntui vaativan enemmän kuin antoi.
Olen kuullut, että venäläiset pitävät yleisesti suomalaisia kansana naiveina ja sinisilmäisinä. Näkökulma- ja arvokysymys. Suomalaisillakin on varmaan oma stereotypia venäläisistä. En usko, että maalaisia kovin paljon hyväksikäytetään. Tutuissa porukoissa on kumminkin reilu meininki, eikä ulkopuolisen ole kovin helppo päästä lähipiiriin sisälle, jos on vähänkin kekkulat elkeet. Uskoisin, että moni maalainen on jopa korostetun epäluuloinen ulkopuolisia kohtaan. Kuppikuntaisuuteen ja nurkkakuntaisuuteen kuuluu juuri tuo epäluuloisuus ulkopuolisia kohtaan.
Itse en ole kovin sinisilmäinen, en edes lapsena ollut taipuvainen uskomaan muiden minulle syytämiä ajatuksia. En varsinaisesti epäillyt muiden ihmisten rehellisyyttä, vaan pikemminkin ihmisten, aikuistenkin, tietämyksen tasoa. Maalla olen syntynyt, mutta sen jälkeen asunut 8:ssa eri kaupungissa. Miesväki ei ole onnistunut minua jallittamaan, koska opin jo varhain teininä itse miesten pyörittelemisen taidon. Matkan varrella on ollut asentajaa, insinööriä, kauppamiestä, mallipoikaa, panomiesta, mammanpoikaa, saksalaista, italialaista, kanadalaista, suomalaista ja joskus ollut samanaikaiseti kaksikin. Rahallisesti minusta ei ole kukaan koskaan hyötynyt, mitä nyt kolmekymmpisenä puumana ostin pari neulepuseroa eräälle suloiselle parikymppiselle opiskelijapojalle.
Kuinka selität sen, että seksuaalisesti hyväksikäytetystä lapsesta tulee usein myös seksuaalisesti hyväksikäytetty aikuinen?
En ole perehtynyt aiheeseen. Silloin ei kannata esiintyä asiantuntijana.