Kuuletko tuulta joka metsissä pauhaa,
sillä on mielessä aatos jolta ei saa rauhaa.
Se tullut on tuomaan talven ja jään,
raivoten piiskaa alas pyryisen sään.
Empinyt kauan tätä tuloaan varmaan,
väreillään maalannut taivaan niin harmaan.
Säällä on paletissaan sivellin ja ruoska,
voimissa yhtyy valkopumpuli ja jäinen nuoska.
Tietäen tarkkaan miten tämä elo mainen,
suven jälkeen on täysin erilainen.
Siinä on ripaus tunnetta syvää,
maailman mahdin mainetta hyvää.
sillä on mielessä aatos jolta ei saa rauhaa.
Se tullut on tuomaan talven ja jään,
raivoten piiskaa alas pyryisen sään.
Empinyt kauan tätä tuloaan varmaan,
väreillään maalannut taivaan niin harmaan.
Säällä on paletissaan sivellin ja ruoska,
voimissa yhtyy valkopumpuli ja jäinen nuoska.
Tietäen tarkkaan miten tämä elo mainen,
suven jälkeen on täysin erilainen.
Siinä on ripaus tunnetta syvää,
maailman mahdin mainetta hyvää.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei p_p ! :)
Pyryttänyt on tiet ja pihat tukkoon
pitänyt on viimein talvi huolen että ihminen liikkuu ja lumikolaa pukkoo,, :) huh...
Kiitos runostasi jälleen - se oli ilo! :o)
Puhui hetken pohjan päältä,
kunnes herkesi ote säältä,
panetellen rännän rihmoi,
päälle vielä vettä vihmoi.
Vesi velloi hyhmälauttaa,
tuulen henki senkin sauttaa,
halki poikki rantaan tuopi,
pilven itkut sohjon luopi.
Pakkassäätä kovin säästelevi,
lehmän hengen ulos päästelevi,
valoa ei edes kovin anna,
pukkiakaan ei hanki kanna.