Suomessa eniten lapsisurmia

Mikähän mahtaa olla syy?
20221
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

väitteesi?

Laita mukaan liite mistä olet tiedon saanut.

Äänestä

Luki teksiteeveellä tuossa yksi päivä, että Suomessa eniten lapsisurmia läsimaissa. Googlaa!

Äänestä
  • Oli siellä monta linkkiä...mene ja lue...eihän tuo niin ihme ole, kun paskasakki sikiää..

    Äänestä

  • kooklaile meneen vaa kirjoitti:

    Oli siellä monta linkkiä...mene ja lue...eihän tuo niin ihme ole, kun paskasakki sikiää..

    Vuonna 2010 poliisi epäili 15 naista henkirikoksesta, mikä on 11 prosenttia kaikista epäillyistä. Vuosina 2002–2009 henkirikoksista epäillyistä naisia oli 12 prosenttia.

    Äänestä

  • asenne vamma kirjoitti:

    Vuonna 2010 poliisi epäili 15 naista henkirikoksesta, mikä on 11 prosenttia kaikista epäillyistä. Vuosina 2002–2009 henkirikoksista epäillyistä naisia oli 12 prosenttia.

    Parisuhdeväkivalta

    POLIISI- JA SAIRAALATIEDOT

    Poliisin tietoon tuli vuonna 2007 parisuhteissa tapahtuneita lieviä pahoinpitelyitä, pahoinpitelyitä ja törkeitä pahoinpitelyitä yhteensä 2740. Niistä 86 prosenttia (2360 tapausta) kohdistui naisiin. Suurin osa naisten kokemista parisuhdeväkivaltatilanteista oli rikosnimikkeeltään pahoinpitelyitä.

    Vuonna 2007 parisuhteessa tapahtui yhteensä 167 törkeää pahoinpitelyä tai henkirikoksen yritystä, joista 103 (62 %) kohdistui naisiin ja 64 miehiin (38 %).

    Helsinkiläiseen Malmin sairaalaan vuonna 2003 hakeutuneista parisuhdeväkivallan uhreista 84 % oli naisia. Uhreista koottiin tarkat tiedot. Pahoinpitely kurkusta kuristamalla, nyrkillä tai muulla siihen verrattavalla esineellä lyömällä, päätä kovaa pintaa vasten hakkaamalla, maahan kaataminen tai hiuksista raahaaminen olivat naisiin kohdistuvassa parisuhdeväkivallassa yleisempiä kuin miehiin kohdistuvassa. Teräaseella lyöminen oli puolestaan miehiin kohdistuvassa parisuhdeväkivallassa yleisempää.

    Äänestä

  • pikku pilit kirjoitti:

    Parisuhdeväkivalta

    POLIISI- JA SAIRAALATIEDOT

    Poliisin tietoon tuli vuonna 2007 parisuhteissa tapahtuneita lieviä pahoinpitelyitä, pahoinpitelyitä ja törkeitä pahoinpitelyitä yhteensä 2740. Niistä 86 prosenttia (2360 tapausta) kohdistui naisiin. Suurin osa naisten kokemista parisuhdeväkivaltatilanteista oli rikosnimikkeeltään pahoinpitelyitä.

    Vuonna 2007 parisuhteessa tapahtui yhteensä 167 törkeää pahoinpitelyä tai henkirikoksen yritystä, joista 103 (62 %) kohdistui naisiin ja 64 miehiin (38 %).

    Helsinkiläiseen Malmin sairaalaan vuonna 2003 hakeutuneista parisuhdeväkivallan uhreista 84 % oli naisia. Uhreista koottiin tarkat tiedot. Pahoinpitely kurkusta kuristamalla, nyrkillä tai muulla siihen verrattavalla esineellä lyömällä, päätä kovaa pintaa vasten hakkaamalla, maahan kaataminen tai hiuksista raahaaminen olivat naisiin kohdistuvassa parisuhdeväkivallassa yleisempiä kuin miehiin kohdistuvassa. Teräaseella lyöminen oli puolestaan miehiin kohdistuvassa parisuhdeväkivallassa yleisempää.

    Miehille ei ole edes turvakoteja, eivätkä kytät ota vakavasti. Kun nainen aloittaa tappelun ja vaikka mies ei tekisi mitään, kytät vie aina miehen putkaan. Siitä ne tilastot tulee, eikä niillä ole mitään totuusarvoa.
    Miehet eivät mene lääkäriin vammojaan näyttämään, eivätkä nosta useinkaan syytettä edes puukotuksesta.
    Naisia ei tuomita murhistakaan juuri koskaan, vaikka olisivat yhtä syyllisiä kuin miehet tai yksinään syyllisiä. Sammunut mies tuomitaan ilman näyttöä, vaikka nainen olisi tappanut.

    Äänestä

On nyt tutkittu, että Suomessa todellakin on paljon lapsisurmia.
Mutta kuinka paljon meillä onkaan niin läheltä pitää tilanteita, ja kuinka paljon lapset todella kärsivät kodeissaan.

Meillä o valtavasti eroperheitä, niissä on juuri näitä kovia kokeneita lapsia paljon, tasapainottomat vanhemmat. Vanhemmat tarvitsivat kipeästi apua , itse eivät sitä tilanteessaan pysty hakemaan ja vastaanottamaan.
Nuo lapsisurmat perheissä ovat se pahin muoto, ikävä vain että ne todellakin johtuvat vanhempien parisuhteen ongelmista, on petetty. Toisen elämä tuhoutuu ja hän ei jaksa ajatella enää muita vaihtoehtoja.

On suorastaan häpeä Suomelle, että täällä ei ole mitään järjestelmää auttamaan eroavia ihmisiä, tarkoitan tällä ihan lakisääteistä toimintaa, jolla jokainen eroava joutuisi sen piiriin.
Ehkä näin voitaisiin vähentää näin vanhempien pahaa oloa ja pettämisen suurta määrää sekä ennenkaikkea turvata lasten elämää.

Nämä Vanhemmat tarvitsevat apua ja pikaisesti, sen täytyy olla pakollista, muutoin se ei onnistu. Tämä pakollisuus varmasti pienentää pettämisen määrää ja samalla sen tuomaa valtavaa vihaa, pahaa oloa, järjen menettämistä.

Se aikaisempi tapa voimaan, jossa eroavien piti käydä tepariassa ainakin kolme kertaa ennen kuin ero vahvistettiin, sillä varmasti autettiin monta perhettä parempaan elämään, ehkäpä jotkin erot jäivät toteutumatta kokonaan.
Silloin kun vanhempia hoidetaan , samalla saadaan lapsille turvallisempi ympäristö.

Äänestä
  • Lapsenteko luvanvaraiseksi!!! Testit kun läpäisee ja kriteerit täyttää, niin saa hakea lapsentekolupaa. -Eihän kukaan terveitsetuntoinen lapsia teekkään syistä millä moni nykyään tekee, eli eiköhän se tämä heikkotasoisin aines tee niitä todistelapsia muille ja elä sitä kulissielämää, eli ei ihme jo ahdistaa kun se perhe-elämä ei olekkaan aina sitä peukalon näyttämisen arvoista.

    Facebook myöskin pannaan saatana -siellä jos jossakin teeskennellään onnea!

    Äänestä

  • Entäs henkinen kyykytys?

    Äänestä

  • Sitäkin kuulee ja näkee kirjoitti:

    Entäs henkinen kyykytys?

    naiset vasta mestareita ovatkin. Jatkuvaa nalkutusta ja huutamista, kun eivät pärjää asialinjalla.

    Äänestä

Kansanedustaja ryttää kyökkipsykologiaa tarjoavat lööpit perhesurmista

Politiikka

Kirjoittanut ILKKA AHTOKIVI 20.04.2012 14:46

Viimeksi päivitetty 21.04.2012 14:27
Kansanedustaja, perheterapeutti Tuula Väätäinen (sd.) tuomitsee perhesurmien motiivien paapomisen mediassa.

- Kuten Kaari Utrio osuvasti kiteytti: "Kyllä ihminen, myös henkisesti sairas, ankarissakin oloissa tietää, ettei läheisiään saa surmata", Väätäinen sanoo. Alkeellisista moraalikäsityksistä ei pidä luopua väkivaltakulttuurinkaan keskellä, hän jatkaa.

Väätäisen mielestä tekojen syiden loppumattoman empatisoinnin sijaan kannattaa pureutua tekojen aiheuttamiin reaktioihin.

- Kyökkipsykologiaa tarjoavissa lööpeissä ei korosteta, ettei ole olemassa syitä tai perusteita, jotka oikeuttaisivat oman lapsen tappamiseen, Väätäinen huomauttaa.

Hänen mielestään on hälyttävää, jos länsimaissa laajaa julkista ymmärrystä voi hakea tai saada äärimmäisillä teoilla.

- Malli toistuu perhesurmista kouluampumisiin.

Väätäinen muistuttaa, että vanhemman velvollisuus on hakea itselleen apua ja tarvittaessa antaa perheenjäsenensä turvaan. Tätä vaativat voimassa oleva lastensuojelulaki ja rikoslait.

Sisäasianministerin käynnistämässä selvityksessä käydään läpi perhe- ja lastensurmat vuodesta 2003 lähtien. Työryhmän tarkoitus on pohtia perhesurmien ehkäisyä. Perheväkivallan herättämiin julkisiin reaktioihin liittyvää tutkimusta ei ole aloitettu.

Äänestä
  • "Malli toistuu perhesurmista kouluampumisiin". Niinpä niitä kouluampumisiakin selitellään esim. kiusaamisella. Vaan eipä ole yksinhuoltajien lapset olleet asialla vaan ovat ampujat tullet ns. hyvistä perheistä. Joten kuinkahan paljon niitä oikeasti virallisesti hyviä perheitä mahtaakaan olla? Niitä joissa on äiti ja isä ja pari onnellista lasta? Ei se taida riittää, että näyttää ulospäin hyvältä, vai?

    Äänestä

Seitsemän perhesurmaa vuoden aikana

Poliisi löysi helsinkiläisestä asunnosta äidin ja kaksi lasta surmattuina perjantaina.
Tammikuussa 2012 Helsingin Laajasalossa tapahtui surma, jossa perheenisän epäillään surmanneen vaimonsa ja kaksi lasta.
Joulukuussa 2011 mies surmasi vaimonsa ja kaksi tytärtään Vantaan Hakunilassa.
Marraskuussa 2011 nainen surmasi kaksi tytärtään Kouvolassa.
Marraskuussa 2011 kaksi lasta kuoli perheenisän sytyttämässä tulipalossa Tyrnävällä.
Lokakuussa 2011 mies surmasi vaimonsa ja poikansa Varkaudessa.
Huhtikuussa 2011 mies tappoi Ikaalisissa ensin entisen vaimonsa ja poikansa sekä sitten itsensä.

Äänestä
  • Sekä miesten että naisten riski joutua henkirikoksen uhriksi on nykyisin alhaisempi kuin kertaakaan sitten 1960-luvun lopun. Kuolemansyytilaston mukaan vuonna 2009 kuoli väkivallan seurauksena 110 henkilöä. Heistä 27 oli naisia. Parisuhdeväkivallan uhrina kuoli 13 naista.

    Henkirikokset ovat suurelta osin miesten välistä väkivaltaa. Pääosa liittyy keski-ikäisten työelämän ulkopuolella olevien miesten keskinäisiin alkoholinkäyttötilanteisiin.

    Miesten tekemien henkirikosten uhrit ovat useimmiten tekijän tuttavia tai ystäviä (54 % tapauksista), ja toiseksi yleisin ryhmä ovat nykyiset tai entiset puolisot tai seurustelukumppanit (22 %). Naisten tekemien henkirikosten uhri on yleisimmin joko tekijän puoliso tai seurustelukumppani (34 %) tai tekijän lapsi (30 %).

    Vuonna 2010 poliisi epäili 15 naista henkirikoksesta, mikä on 11 prosenttia kaikista epäillyistä. Vuosina 2002–2009 henkirikoksista epäillyistä naisia oli 12 prosenttia.

    Monella henkirikoksiin syyllistyneellä miehellä ja naisella on aiempia rikostuomioita. Vuosien 2002–2009 miessyyllisistä 70 prosenttia ja naissyyllisistä 49 prosenttia oli tuomittu vuosina 1999–2007 ainakin kerran rangaistukseen rikoksesta. Aiempia vankeus- tai yhdyskuntapalvelutuomioita miessyyllisistä oli 60 prosentilla ja naissyyllisistä 30 prosentilla.

    Päihdeongelmat – yleisimmin alkoholinkäyttö – ovat yhteydessä henkirikosten tekemiseen ja uhriksi joutumiseen sekä miesten että naisten kohdalla. Vuosina 2003–2009 henkirikoksen tekohetkellä oli humalassa 82 prosenttia miesepäillyistä ja 63 prosenttia naisepäillyistä. Miesuhreista oli humalassa 83 prosenttia ja naisuhreista 54 prosenttia.

    Päihdeongelmien lisäksi työelämästä syrjäytyminen lisää sekä miesten että naisten riskiä tulla surmatuksi tai syyllistyä itse henkirikokseen.

    Maahanmuuttajanaisten riski joutua henkirikoksen uhriksi on huomattavasti korkeampi kuin kantaväestön naisten ja maahanmuuttajataustaisten miesten. Vuosina 2002–2007 maahanmuuttajia oli vain 4 prosenttia naisuhreista, mutta korkea riski tulee näkyviin väestömäärään suhteutettuna.

    Äänestä

  • N M kirjoitti:

    Sekä miesten että naisten riski joutua henkirikoksen uhriksi on nykyisin alhaisempi kuin kertaakaan sitten 1960-luvun lopun. Kuolemansyytilaston mukaan vuonna 2009 kuoli väkivallan seurauksena 110 henkilöä. Heistä 27 oli naisia. Parisuhdeväkivallan uhrina kuoli 13 naista.

    Henkirikokset ovat suurelta osin miesten välistä väkivaltaa. Pääosa liittyy keski-ikäisten työelämän ulkopuolella olevien miesten keskinäisiin alkoholinkäyttötilanteisiin.

    Miesten tekemien henkirikosten uhrit ovat useimmiten tekijän tuttavia tai ystäviä (54 % tapauksista), ja toiseksi yleisin ryhmä ovat nykyiset tai entiset puolisot tai seurustelukumppanit (22 %). Naisten tekemien henkirikosten uhri on yleisimmin joko tekijän puoliso tai seurustelukumppani (34 %) tai tekijän lapsi (30 %).

    Vuonna 2010 poliisi epäili 15 naista henkirikoksesta, mikä on 11 prosenttia kaikista epäillyistä. Vuosina 2002–2009 henkirikoksista epäillyistä naisia oli 12 prosenttia.

    Monella henkirikoksiin syyllistyneellä miehellä ja naisella on aiempia rikostuomioita. Vuosien 2002–2009 miessyyllisistä 70 prosenttia ja naissyyllisistä 49 prosenttia oli tuomittu vuosina 1999–2007 ainakin kerran rangaistukseen rikoksesta. Aiempia vankeus- tai yhdyskuntapalvelutuomioita miessyyllisistä oli 60 prosentilla ja naissyyllisistä 30 prosentilla.

    Päihdeongelmat – yleisimmin alkoholinkäyttö – ovat yhteydessä henkirikosten tekemiseen ja uhriksi joutumiseen sekä miesten että naisten kohdalla. Vuosina 2003–2009 henkirikoksen tekohetkellä oli humalassa 82 prosenttia miesepäillyistä ja 63 prosenttia naisepäillyistä. Miesuhreista oli humalassa 83 prosenttia ja naisuhreista 54 prosenttia.

    Päihdeongelmien lisäksi työelämästä syrjäytyminen lisää sekä miesten että naisten riskiä tulla surmatuksi tai syyllistyä itse henkirikokseen.

    Maahanmuuttajanaisten riski joutua henkirikoksen uhriksi on huomattavasti korkeampi kuin kantaväestön naisten ja maahanmuuttajataustaisten miesten. Vuosina 2002–2007 maahanmuuttajia oli vain 4 prosenttia naisuhreista, mutta korkea riski tulee näkyviin väestömäärään suhteutettuna.

    Lapsiin kohdistuvat henkirikokset

    Lapseen kohdistuvaan henkirikokseen on syyllistynyt useimmiten äiti. Vuosina 2002–2009 surmattiin yhteensä 46 alle 15-vuotiasta lasta. Uhreista 29:n (63 %) surmaaja oli äiti, kolmentoista (28 %) isä, kahden (4 %) veli ja kahden (4 %) uhrille ennalta tuntematon mies.

    Niin sanotut lapsensurmat ovat nykyisin harvinaisia. Rikoslain 21. luvun 4 §:n mukaan lapsensurma on tilanne, jossa nainen surmaa lapsensa synnytyksestä johtuvan uupumuksen tai ahdistuksen vuoksi. Ajanjaksolla 2001–2010 lapsensurmia tilastoitiin yhteensä yhdeksän.

    http://www.minna.fi/web/guest/vakivaltatilastot

    Äänestä

  • N M kirjoitti:

    Sekä miesten että naisten riski joutua henkirikoksen uhriksi on nykyisin alhaisempi kuin kertaakaan sitten 1960-luvun lopun. Kuolemansyytilaston mukaan vuonna 2009 kuoli väkivallan seurauksena 110 henkilöä. Heistä 27 oli naisia. Parisuhdeväkivallan uhrina kuoli 13 naista.

    Henkirikokset ovat suurelta osin miesten välistä väkivaltaa. Pääosa liittyy keski-ikäisten työelämän ulkopuolella olevien miesten keskinäisiin alkoholinkäyttötilanteisiin.

    Miesten tekemien henkirikosten uhrit ovat useimmiten tekijän tuttavia tai ystäviä (54 % tapauksista), ja toiseksi yleisin ryhmä ovat nykyiset tai entiset puolisot tai seurustelukumppanit (22 %). Naisten tekemien henkirikosten uhri on yleisimmin joko tekijän puoliso tai seurustelukumppani (34 %) tai tekijän lapsi (30 %).

    Vuonna 2010 poliisi epäili 15 naista henkirikoksesta, mikä on 11 prosenttia kaikista epäillyistä. Vuosina 2002–2009 henkirikoksista epäillyistä naisia oli 12 prosenttia.

    Monella henkirikoksiin syyllistyneellä miehellä ja naisella on aiempia rikostuomioita. Vuosien 2002–2009 miessyyllisistä 70 prosenttia ja naissyyllisistä 49 prosenttia oli tuomittu vuosina 1999–2007 ainakin kerran rangaistukseen rikoksesta. Aiempia vankeus- tai yhdyskuntapalvelutuomioita miessyyllisistä oli 60 prosentilla ja naissyyllisistä 30 prosentilla.

    Päihdeongelmat – yleisimmin alkoholinkäyttö – ovat yhteydessä henkirikosten tekemiseen ja uhriksi joutumiseen sekä miesten että naisten kohdalla. Vuosina 2003–2009 henkirikoksen tekohetkellä oli humalassa 82 prosenttia miesepäillyistä ja 63 prosenttia naisepäillyistä. Miesuhreista oli humalassa 83 prosenttia ja naisuhreista 54 prosenttia.

    Päihdeongelmien lisäksi työelämästä syrjäytyminen lisää sekä miesten että naisten riskiä tulla surmatuksi tai syyllistyä itse henkirikokseen.

    Maahanmuuttajanaisten riski joutua henkirikoksen uhriksi on huomattavasti korkeampi kuin kantaväestön naisten ja maahanmuuttajataustaisten miesten. Vuosina 2002–2007 maahanmuuttajia oli vain 4 prosenttia naisuhreista, mutta korkea riski tulee näkyviin väestömäärään suhteutettuna.

    usein nainen yllyttää miehen tappamaan toisen, mutta ei saa mitään rangaistusta.

    Äänestä

Varmaan se, kun tehdään lapsia muille eikä itselle. Lapset todiste jostakin toisille.
Elämä on pinnallista muille todistelua joillakin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Txttvtänään kirjoitti:

Mikähän mahtaa olla syy?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu