Mielestämme eivät ole ikinä unohtuneet ne kamalat sunnuntai-iltapäivät, jolloin laitoksessa pahoinpidellyn lapseni kotiloma loppui ja minun oli pakko viedä hänet takaisin pahoinpidelijöidensä käsiin. Alle 10-vuotiaan itku alkoi jo tunteja ennen lähtöhetkeä:
"Älä äiti rakas vie minua sinne! Minä olen siellä niin yksin ja onneton ja minua pelottaa niin kamalasti siellä, minä pelkää Jukkaa ihan kamalasti! Älä äiti rakas, pliis, pliis, älä vie minua sinne, minun on kotona niin hyvä olla!"
On liikaa vaadittu keneltä tahansa vanhemmalta viedä lasta pahoinpitelijänsä käsiin, mutta selaista yliluonnollista voimaa vaaditaan huostaanoton jälkeen monelta vanhemmalta. Vai olisiko parempi olla palauttamatta lasta, jolloin sijaishuolto järjestäisi poliisikyydityksen takaisin, kuten Suomessa on tapana täysin lasta kuulematta. Se, että pientä lasta kohdellaan poliisien pakkokyydityksellä kuin rikollista, järkyttää lasta - jos mahdollista - vieläkin enemmän.
Lisäksi aloituksen kuvaus toistui vielä laittoman, peruspalveluja korvaavan huostaanoton seurauksena paikassa, jonka ihanuutta ja autuutta laitoksen edustajat olivat sosiaalitoimelle valehdellen kuvailleet. Mikään tuon laitoksen etukäteismainonnasta ei pitänyt käytännössä paikkaansa, koko lumehoito oli pelkkää rahastusta.
"Älä äiti rakas vie minua sinne! Minä olen siellä niin yksin ja onneton ja minua pelottaa niin kamalasti siellä, minä pelkää Jukkaa ihan kamalasti! Älä äiti rakas, pliis, pliis, älä vie minua sinne, minun on kotona niin hyvä olla!"
On liikaa vaadittu keneltä tahansa vanhemmalta viedä lasta pahoinpitelijänsä käsiin, mutta selaista yliluonnollista voimaa vaaditaan huostaanoton jälkeen monelta vanhemmalta. Vai olisiko parempi olla palauttamatta lasta, jolloin sijaishuolto järjestäisi poliisikyydityksen takaisin, kuten Suomessa on tapana täysin lasta kuulematta. Se, että pientä lasta kohdellaan poliisien pakkokyydityksellä kuin rikollista, järkyttää lasta - jos mahdollista - vieläkin enemmän.
Lisäksi aloituksen kuvaus toistui vielä laittoman, peruspalveluja korvaavan huostaanoton seurauksena paikassa, jonka ihanuutta ja autuutta laitoksen edustajat olivat sosiaalitoimelle valehdellen kuvailleet. Mikään tuon laitoksen etukäteismainonnasta ei pitänyt käytännössä paikkaansa, koko lumehoito oli pelkkää rahastusta.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Missä korvaukset lapselle:
- kaikista lyönneistä, pelottelusta ja uhkailusta
- hoidotta jättämisestä
- laittomasta huostaanotosta
- lasta uhkailtiin aina, jos hän kertoi ulkopuolisille mitään kohtelustaan, jos mitään viitteitä oli kielimiestä, lasta satutettiin aina tavalla tai toisella
- hän yritti kerran kertoa toiselle lapselle ahdistuksestaan, niin hoitaja tiukaisi vierestä: "Lopeta tuo höpötys, ja painu omaan huoneeseesi tai saat muutkin pelkäämään."
- ensimmäiset kuukaudet kotiutuksen jälkeen valvottiin, koska lapsi pelkäsi nukkumaan menoa, jos nukahtikin niin heräsi huutaen omiin painajaisiinsa, jotka kaikki koskivat sijaishuoltoa
- hän ei uskaltanut leikkiä ilman vanhempia (9-v) omassa turvallisessa kotipihassa, koska pelkäsi, että hänet tullaan väkisin hakemaan takaisin laitokseen
- hän piiloutui äkkiä kaupungilla liikuttaessa, jos näki lastenkodin omahoitajaa muistutaneen miehen
- hänellä oli pakkoliikkeitä, joita ei ollut ollut ikinä aikaisemmin
- lapsi oli niin tuskainen ja ahdistunut, että leikit toisten lasten kanssa eivät meinanneet onnistua
- hän kävi laittomaan huostaanottoon asti tavallista luokkaa, mutta kotiin palattua ei ollut koulukuntoinen yli puoleen vuoteen, vaan lääkäri kirjoiti hänelle sairaslomaa koulusta
- hän ei kyennyt tavalliseen luokkaopetukseen pariin vuoteen huostaanoton jälkeen
Miten korvataan pienelle lapselle hirveä pelko ja ahdistus?
Miten korvataan ne kouluvuodet, jotka hänen elämästään tuhottiin?
Nyt tuosta ajasta on jo kohta 6 vuotta, mutta vielä tänä talvena hän sai hysteerisen itkukohtauksen kun ymmärsi väärin erään lääkärin tarkoituksen ja luuli hänen tarkoittavan jotain laittoman huostaanoton tyylistä hirveää hoitoa. Lääkäri pyysi myöhemmin anteeksi epäselvää tapaansa esittää asiat, eikä hän tiennyt lapsen traumaattisesta "hoito" historiasta a u t u a a n sijaishuollon hoteissa.
Mistä korvaukset lapselle kaikistä näistä rikoksista, mitä häntä kohtaan on tehty?
Eikä hän ole ainutkertainen tapaus, sijaishuollon ja laittomien huostaanottojen traumatisoimia lapsia on tuhansia Suomessa tällä hetkellä ja lisää tulee jatkuvasti.
Lapsi ei ole vuosiin halunnut puhua huostaanotosta, korkeintaan sanoo sen verran, että se on ylivoimaisesti jotain hirveintä, mitä hänen elämässään on ikinä tapahtunut.
Siis hirveitä, aivan hirveitä kokemuksia lapselle!
Miten tällaista voi tapahtua lastenSUOJELUSSA?
Nämä sijaishuollon traumatisoimat lapset ovat Suomessa unohdettuja lapsia.
Heitä ei saa olla virallisesti olemassakaan, koska he ovat rikka valheellisen autuaan sijaishuollon julkisuuskuvassa.
Siis sijaishuollon maine on tärkeämpää kuin lasten kärsimykset siellä.
Tänäkin iltana lasten kokemusten ja tunteiden vähättelyä on nähty tällä palstalla. Kun joku nuori kertoi ahdistuneisuudestaan sijaishuollossa, hänelle vastattiin törkeästi sen johtuvan muka vain siitä, että perhekodissa hänet opetettiin tekemään kotitöitä, joihin hän ei tietysti ollut kotonaan tottunut. Nuori kertoi kyllä tehneensä kotitöitä kotonaan, mutta hänen tätäkään mainintaansa ei huomioitu mitenkään.
Meillä on presidentinkin suulla mainostettu hyvä lapsia kuuleva lastensuojelulaki, mutta sen hänkin jätti mainitsematta, että lasten kuulemisella ei ole mitään merkitystä. Heidän puheitaan vähätellään sijaishuollon aikana, ja pilkataan ja ivataan sen jälkeen.
Kun lapsi kysyi sossuilta: "Minulla on hyvä koti ja vanhemmat, jotka hoitavat minut hyvin ja pitävät minun asioista huolen, niin miksi minut pitää huostaanottaa?", niin sosiaalityöntekijät katselivat kiusaantuneina toisiinsa. Ymmärrettävää vastausta hän ei ole saanut kysymykseensä vielä tänäkään päivänä.
Aloituksen kuvaukset ovat tapahtuneet intensiivihoitoa antavan laitoksen 8-12-vuotiaiden osastolla.
Laitos perii yhteiskunnalta suurinta mahdollista laitoshoidon vrk-maksua intensiivihoito-nimikkeen ansiosta. Sen periaatteisiin kuuluu esim. vierihoito, jonka käytännössä tulisi merkitä sitä, että kovasti ahdistunutta lasta ei jätetä huoneeseensa yksin.
Käytäntö oli kuitenkin toista. Jos lapsi ei heti ymmärtänyt, mitä hoitaja häneltä vaati, hänelle karjuttiin, käytettiin törkeää kieltä, tönittiin tuupittiin ja läimäyteltiin. Lähes hysteerisessä tilassa oleva lapsi jätettiin yksin huoneeseensa sen jälkeen ja jos hän vielä nukkuman mennessä itki kauhuaan ja pelkoaan, hoitaja tiuski: "Kun on pakko turhaan koko ajan parkua, niin itke edes hiljaa, että et häiritse toisia!"
Hoitajien väkivalta rankkenee sitä mukaa kuin lapsilla on ikää enemmän, joten en yhtään ihmettele tai epäile täällä kirjoittaneiden nuorten väitettä siitä, että sijaishuollon jälkeen vankila tuntuu paratiisille, siellä kun ei tarvitse pelätä henkilökuntaa.
Suomi kärkisijoilla lasten tapoissa.
Suomessa surmataan eniten lapsia länsimaissa.
Äidit ja perheet olisivat tarvinneet tukea.
Heitä ei saa jättää ilman tukea.
Millonka "lastensuojelijat" heräävät todellisuuteen ongelmien syistä?
Onko varhainen puuttuminen ymmärretty väärin, puututaan, mutta ei tueta.
http://www.hs.fi/kotimaa/Sunnuntaisuomalainen Suomi kärkisijalla lasten tapoissa länsimaissa/a1305551137555
---
Varhainen puuttuminen eli VARPU-projekti on jo vuosia sitten myönnetty projektin suunnitelleiden taholta väärin toteutetuksi.
Ja yksityistäminen eli lapsibisnesajattelu veivät tuen antamisen perheille lopullisesti suohon. Monet päättäjät, sosiaalityöntekijät, lääkärit ja ls:n asiantuntijat ovat huutaneet vuosien ajan, että ls:ssa pitäisi painopiste siirtää perheiden auttamiseen ja tukeen sen sijaan, että huostaanottamalla vain paikkaillaan ilman apua jääneiden ongelmia, mutta kun ei vain kuntapoliitikoilla mene oppi perille, ei sitten millään.
Mielestäni joka ainut toisen tappaamiseen syyllistyvä kärsii jonkin asteisista mielenterveysongelmista, mutta kun julkista terveydenhuoltoa alettiin rapauttaa, niin se aloitettiin nimenomaan mt-puolelta. Yhtä huono tilanne on sekä lasten että aikuisten mielenterveyshoidossa.
Mutta tuo 50000 pahoinpitelyä vuodessa tuntuu kyllä liioitellulle. Siihen ilmeisesti lasketaan joka ainut tukistaminen, joista rikossyyte on nostettu ja joka on käsitelty jollain tavalla lasten oikeuspsykiatrian yksikössä. Ja ilmeisesti mukana on myös joka ainut RIKOSEPÄILYKIN ja niitähän vanhempia vastaan nykyisen huostahysterian aikana kyllä riittää, olivat ne totta tai ei.
Koko tilasto on varmaan siinä mielessä täysin vinoutunut, että vanhemman tekemäksi pahoinpitelyksi katsotaan kaikki laajennetut itsemurhat, ja samoin kaikki pahoinpitely epäilytkin, täysin huomioimatta sitä, katsotaanko ne toteennäytetyksi vai ei.
Noin siis kun on kyse omista vanhemmista, mutta sijaishuollossa tapahtuneisiin pahoinpitelyihin vaaditaan NÄYTTÖÄ. Ja vaikka sijaishoitajan tekemälle pahoinpitelylle on jopa silminnäkijöitä, niin silti oikeus vapauttaa rikollisen tuomiosta, kuten viime kesänä lehdissä kerrottiin tapahtuneen. Ei tämä lasten oikeusturvaa ainakaan ole, mitä sitten lieneekään.
joka ainut tukistaminen on pahoinpitely! Vai sopiiko sinulle, että minä tulen ja tukistelen sinua, jos se ei sinusta ole niin merkittävää?
Kaikkinainen lasten ruumiillinen kurittaminen on suomen lain mukaan rikos. Se on yksiselitteinen, siinä ei ole mitään lieventäviä asianhaaroja tai "pikkurikoksia" kuten tukistelu. Niin sen pitääkin olla. Surmiakin edeltää "pienistä tukisteluista" alkanut väkivalta. Kun rajan yli on kerran menty ja rikottu lapsen fyysinen koskemattomuus, on vaikea palata takaisin.
Älä vahingossakaan ryhdy valehtelemaan, että täällä kukaan olisi mitenkään puolustellut YHDEN AINOAA LAPSEEN SUUNNATTUA PAHOINPITELYÄ!
Sinä sen sijaan vain vaahtoat pelkästään syytteistä ja epäilystä omia vanhempia vastaan, mutta suljet silmäsi täysin sijaishuollossa tapahtuvalta pahoinpitelyltä, joka on monesti ja yleensä paljon julmempaa kuin pelkkä tukistus.
MInä vastustan KAIKKEA pahoinpitelyä sekä henkistä että fyysistä, oli sen tekijänä kuka tahansa, joko
1) omat vanhemmat tai
2) sijaisvanhemmat tai
3) lastensuojelulaitoksen työntekijä tai vaikka koulukiusaamisen kyseessä ollen toinen lapsi.
Listasta unohtui vielä täysin ulkopuoliset aikuiset, jotka myös voivat syyllistyä pientenkin lasten julmaan henkiseen kaltoinkohteluun, jos lapsen vanhempien naama ei jostain syystä miellytä.
Taloyhteiössämme oli muutamia vuosia sitten sellanen tapaus. Eräs naisihmisen käyttäytyi muutenkin kuin täysi sivistymätön tollo, piti itseään monessa asiassa parempana kuin muita ja erityisesti hänen huono käytöksensä suuntautui perheeseen, joiden lapsella oli synnynnäinen vamma suussaan. Tuo ko. hirmu huuteli parvekkeeltaan omille kulan nupuilleen monesti esim.näin: "Leikkikää sitten kiltisti ja kaikkien muiden kanssa saa leikkiä, mutta ei X:n kanssa! X:n kanssa ette saa olla missään tekemisissä!"
Kun muutaman kerran näin, miten X lähti järkyttyneenä ja itkien omaan kotiinsa, raivostuin niin, että soitin kerran ls-päivystykseen, että onko mitään lakia tuollaista lapsen kaltoinkohtelijaa vastaan. Vastaus kuului, että ei ole. Laki suojaa lapsia vain omien vanhempien tekemiltä rikoksilta paitsi tietenkin, jos on kyse rikoslain alaisesta rikoksesta.
Ls-laki on täysi torso! Sen mukan kuka tahansa ulkopuolinen voi syrjiä, haukkua ja nimitellä lasta ihan millä tavalla tahansa ja vaurioittaa hänen itsetuntoaan, heitä vain suojellaan ja hyysätään, laki koskee vain omia vanhempia, vain ja ainoastaan heitä.
Entä adoptiovanhemmat?
Eivät kai hekään saa syyllistyä mihinkään lasten kaltoinkohteluun?
Sopiiko sinulle nimmari 28, että minä tulen sinua tönimään, lyömään ja läimäyttelemään, ja satuttamaan muulla tavoin joka kerta, kun et käyttäydy just mieleni mukaisella tavalla?
Tai sopiiko sinulle, että sinut jätetään ilman terveydenhuoltoa, jonka tarpeessa olisit ja johon perustuslain mukaan olet oikeutettu Suomen kansalaisena?
Sopiiko sinulle, että eristän sinut kaikkein lähisimmistä ja rakkaimmista ihmissuhteistasi nimenomaan silloin, kun niitä kaikkein eniten tarvitsisit?
Mollaisin sinulle heitä ja nauraisin valituksillesi?
Te -ah! niin kaltoinkohdellut "vanhemmat" ette kykene edes alkeellisempaan nettikeskusteluun vajoamatta lapsen tasolle nimittelyineen yms, kuinka ihmeessä te kykenette olemaan vastuussa jostain täysin puolustuskyvyttömästä niinkuin lapsesta? Herää erittäin vahva epäily siihen suuntaan, että parjaamanne sosiaalihuolto on toiminut kohdallanne juuri oikein huostaanotettuaan lapset teiltä...
Missähän sinua raukkaa nyt on nimitelty, voi hellan lettat tentään!
Sillä asenteellahan sinä juuri tänne hyökkäsitkin, että KAIKKI huostaanotot ovat oikeutettuja ja KAIKKI vanhemmat ovat pahoinpitelijöitä ja mitä kaikkea :D :D
Yritä nyt pikkuinen olla tikehtymättä raivoosi ja pettymykseesi, jos asia ei olekaan ihan toiveittesi mukaisessa järjestyksessä :D :D :D
Oliko sinulle liikaa tuo Sopiiko sinulle kirjoitus, jossa kysyttiin, sallitko itseäsi kohdeltavan siten kuin lasta laittoman huostaanoton jälkeen sijaishuollossa kohdeltiin? Jos näin oli, niin mitähän asenteissasi mahtaa olla pielessä.
Huomatkaa, että tuossakin joku väärillä asenteilla täällä liikkuva älähti heti kun jotain ulkopuolista lapsen kaltoinkohtelijaa nimitettiin tolloksi, en minä ainakaan muuta nimittelyä huomannut. Minusta lasten kaltoinkohtelijat ovat sellaisia paskiaisia, että heitä nyt on aihettakin nimitellä, mutta eihän se nyt kaikllle sovi, tietenkään. Omien vanhempien haukkuminen vain on mannaa, muut saavat olla lapsia kohtaan miten julmia tahansa.
Lapsilla siis kaikki hyvin 23.2.2010
Hallintotuomioistuimet ovat avainasemassa ohjaamaan hallinnon kehitystä, koska niiden päätöksillä vaikutetaan ja luodaan paineita kuntiin.
Oikeusministeriön hallintolainkäyttöä selvittänyt työryhmä arvioi, ettei hallintolainkäyttölain säännöksiin liity suurempia perus- ja ihmisoikeusongelmia (OM 2009:19).
Lapsi, jonka vapauteen ja perhe-elämään kajotaan ja joka siirretään pois perheestään, voi olla asiasta eri mieltä.
Lapsiin kohdistuva vapaudenriisto eli huostaanotto koskee yli 11 000 alle 18 -vuotiasta kansalaista. Kaikkiaan maassamme yli 16 000 lasta elää kodin ulkopuolella. Työryhmän olisi tullut pohtia, mikä hallintolainkäytössä tuottaa lisääntyvästi huostaanottoja, sosiaalivankeja.
Kansalainen kohtaa lastensuojelussa epäpätevän, ennakkoasenteisen työntekijän, joka ei tunne lainsäännöksiä. Hallintotuomioistuin hyväksyy kuitenkin työntekijän käsitykset lapsen edusta miltei poikkeuksetta. Syntyy ristiriita, kun kansalainen menettää luottamuksen tuomioistuimen toimintaan.
Eduskunnan oikeusasiamiehelle tuli vuonna 2009 kanteluita liki 4400, joista yli 500 koski sosiaalihuoltoa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut Suomella lukuisia tuomioita ihmisoikeussopimuksessa turvattujen oikeuksien loukkaamisesta. Maamme ylimmät laillisuusvalvojat ovat vuosien ajan kiinnittäneet huomiota epäkohtiin, joita hallinnossa tapahtuu.
Lasten asiaa olisi syytä pohtia tarkasti, koska kyse on asenteista lapsiperheitä kohtaan. Kuopion tilastot osoittavat vakavaa asennevammaa, kun alle 18 -vuotiaista lapsista on sijoitettu kodin ulkopuolelle paljon yli maan keskiarvon (v.2008 1,9 % eli 337 lasta). Asennevamma ilmenee luutuneina ennakkoasenteina, kyvyttömyytenä nähdä asiakas sosiaalihuollon palveluihin oikeutettuna ihmisenä.
Mikäli vanhemmat hakevat apua ongelmiinsa ja perheen tilanne paranee, tulee myös viranomaisen se nähdä ja toimia perheen jälleen yhdistämisvelvoitteen mukaan, eikä suistaa vanhempia ja lasta yhä syvempään ahdinkoon jatkamalla perusteetonta huostaanottoa.
Hallintotuomioistuimessa käsiteltävässä huostaanottoasiassa on usein kyse perheestä, joka on pyrkinyt saamaan lapselleen ja itselleen palvelua omasta kunnastaan siinä onnistumatta.
Tällä hetkellä valtaosa lastensuojeluasioista liittyy lapsen koulunkäynnin pulmiin. Yli 12 vuotta täyttäneiden lasten huostaanotot ovat lisääntyneet. Useimmiten kyse on tilanteesta, jossa lapsi olisi ollut perusopetuslain edellyttämän tuen tarpeessa, mutta jäänyt niitä vaille ja seurauksena on monenlaista käytösongelmaa. Kunnan laiminlyönti siis aiheuttaa vahinkoa lapselle ja vanhemmille.
Järjenvastaista on panostaa sijoitettuun lapseen jopa yli 800 euroa vuorokaudessa, kun rahoilla saadaan usein aikaan rikoksia tekeviä, päihteitä käyttäviä nuoria. Näyttää siltä, että Kuopion lastensuojelussa tehdään hartiavoimin työtä lasten syrjäyttämiseksi.
Kuopion päättäjien kannattaisi harkita koko lastensuojeluosaston lopettamista, koska se aiheuttaa niin paljon vahinkoa lapsiperheille. Mitä saisittekaan tilalle säästyneinä kuluina? Laadukasta päivähoitoa, perusopetusta, terveydenhuoltoa, lapsille harrastustoimintaa, kodinhoitaja jne.
Julkisen sektorin tuottavuutta on, ettei yksikään maamme lapsista joudu julkisen vallan toimesta syrjäytetyksi, mikä on tällä hetkellä valitettava tosiasia. Lastensuojelulasten asioiden käsittely tulee pikaisesti ottaa oikeusministeriössä ja sosiaali- ja terveysministeriössä tarkan selvitystyön kohteeksi omana asiaryhmänään.
Leeni Ikonen
varatuomari, Sipoo
http://www.knuutilaki.net/node/24
Varastettu lapsuus - kaltoinkohtelututkimus 13.6.2010
Tutkimuksessa kuitenkin kävi ilmi, että lapset ovat joutuneet paljon pahemman laiminlyönnin kohteeksi sijaishuollossa kuin mitä olivat ne olosuhteet, joista heidät on otettu huostaan.
Sijaishuollossa kaltoinkohdellut lapset ovat olleet julkisen vallan suojeluksessa ja joutuneet laiminlyödyiksi. Sosiaaliviranomainen on epäonnistunut huolenpidon ja suojan antamisessa lapselle.
Selvitysmiehet esittävät toimenpiteitä, jotta tulevaisuudessa voitaisiin estää sijaishuollossa tapahtuva kaltoinkohtelu. Se ehdottaa, että jokaisella sijoitetulla lapsella tulisi olla sijaishuoltoa tarjoavasta tahosta riippumaton vastuuhenkilö. Hänen tulisi käydä lapsen luona vähintään neljä kertaa vuodessa ja tavata hänet kahden kesken.
Tutkimuksessa kiinnitettään huomiota myös siihen, ettei sosiaaliviranomainen noudata lakeja ja säännöksiä. Tämän korjaamiseksi on säädettävä seuraamuksista, joita laiminlyöjävirkamieheen kohdistetaan.
Nauhoitin toiseksi viimeisen palaverin salaa, joka pidettiin laitoksessa. En kertonut nauhoituksesta kenellekään, paitsi eräällä toisella palstalla, jonne huostaanoton aikana kirjoitin. Silti minulle sanottiin seuraavassa palaverissa laitoksen edustajan taholta:"Jos sinä jatkat nauhoituksia, meidän on käännyttävä siinä tapauksessa asianajajiemme puoleen."
Olisivat vain kääntyneet, mutta laitoksen pettymykseksi lapsi kotiutettiin kesken suunnitellun kauden silti, vaikka he uhkailivat jopa sosiaalityöntekijöitä, mitä kauheuksia tulee tapahtumaan, jos "meidän kallis hoitomme jää kesken."
Kun lapseni oli jo kotiutettu, sain vieraaksi erään isän, jonka lapsi oli vielä samaisella osastolla. Sain kuunnella äänitteen, jonka lapsi oli nauhoittanut salaa hoitajilta. Siinä uhrina oli eräs poika, joka oli jatkuvasti mieshoitajien silmätikkuna, hänen kimppuunsa käytiin äkki arvaamatta, hänen päällään istuttiin, vaikka lapsi oli hetkeä aiemmin istuskellut rauhallisesti sohvan reunalla. Tuolle pojalle lankesi myös enemmän rauhoittumishuone rangaistuksia kuin osaston muille lapsille.
Äänitteessä mieshoitaja pakotti pojan "leikkimään" hoitajan itse keksimää leikkiä, jossa lapsen oli pakko ojentaa kätensä hoitajan eteen kämmenet alas päin. Oli kyse kuulema nopeudesta, lapsen piti vetäistä kätensä riittävän nopeasti turvaan, että hoitaja ei ehdi lyödä niihin. Lapsi hävisi, hoitaja voitti joka kerran.
Nauhalla kuului, kun muut lapset huutavat "Ei Jukka noin lujaa saa lyödä! Et sinä saa lyödä lapsia!" Kuuluu myös pojan itkua ja hoitajan ylimielinen vastaus: "Ei saisikaan lyödä!" Muut lapset jatkavat: "Lopeta jo, X:n kädet ovat jo ihan punaiset!" Mutta hoitaja halusi jatkaa vain...
Päättöpalaverissa tuo rikollinen konna istui minua vastapäätä ja sain todella hillitä itseäni kun kuuntelin ällötyksen kirjallista selvitystä lapseni käytöksestä laitosjakson aikana. Selvityksessä ei ollut mitään uutta, hänen "havaintonsa" olivat suoria lainauksia puheistani, joilla olin yrittänyt hoitajan käytökseen saada edes hivenen ymmärrystä ja inhimillisyyttä lastani kohtaan.
Viimein itsehillintäni petti, nousin ylös ja sanoin "En pysty kauempaa istumaan enää tuota lasten pahoinpitelijää vastapäätä!" Intensiivihoidon johtajan sijaisena ollut mieshenkilö kysyi: "Onko sinulla jotain todisteita hänen tekemistään pahoinpitelyistä myös muita kohtaan?" Purin hammasta muutaman kymmenen sekuntia, sillä tuo kertomani äänite esim. oli jo olemassa. Mutta koska nauhoitteen tehnyt lapsi oli vielä osastolla, en missään tapauksessa saanut mainita siitä. Olin kyllä muutamassa kuukaudessa oppinut karvaasti, miten lasten "kieliminen" kostettiin lapsille, oman lapseni kohdalla kerran jopa omien silmieni edessä.
Mitähän tuostakin pahoinpidellystä pojasta tulee, jonka kerroit olleen mieshoitajien silmätikkuna. Ja hoitajan "leikki" oli törkeä, jossa hakattiin lapsen kädet niin että iho punoitti. Jos omat vanhemmat tekisivät noin, lapsi huostaanotettaisiin, mutta huostaanotettua saa tietysti kohdella miten tahansa.
Kun hän kulkee laitoksesta toiseen aikansa, on määränpäänä vankila, joka varmaan hänenkin mielestään on paratiisi, koska siellä ei tarvitse henkilökuntaa pelätä.
Eikö tuossakin käynyt niin, että lasta ei olisi edes kotiutettu, jos tarkastuskäynnillä olisi ollut vain sossu mukana. Koska lapsi ei tuntenut sossua, ei hän uskaltanut kertoa hänelle kohtelustaan.
Jos kuulin oikein nelosen uutisissa tänään, niin haastateltu nuori, huostassa ollut nainen ei ollut vuosi kausiin ollut missään tekemisissä sosiaalityöntekijän kanssa. Ja sijaishuollon valvonta sattuu kuulumaan sossuille, jos joku ei sattunut tietämään.
Sijaishuolto saa touhuta ihan miten tahansa, pelotellut lapset eivät uskalla puhua sossuille tai jos ovat jo nuoria ja uskaltavatkin, niin heitä ei silti uskota.
Just niin tapahtui. Ja mitä pienemmistä lapsista on kyse, niin miten pajon mahtaa tapahtuakaan.
Sossut eivät nostaneet rikossyytettä nimenomaan siksi, että lapsessa ei ollut näkyviä jälkiä, kun he viimein tapasivat hänet.
Sijaishuollossa unohdetaan myös täysin henkisen kaltoinkohtelun merkitys, josta ei jää näkyviä jälkiä ikinä. Mitä lapselle merkitsee hänen vähättelynsä tai hänen henkisen ahdistuksensa vähättely ja pilkkana pitäminen? Sijaishoitajat unohtavat myös, että lapselle tapahtuva vanhempien mollaaminen on ihan sama asia kuin mollattaisiin lasta itseään. Se on rankkaa ja julmaa henkistä kaltoinkohtelua, mutta arkipäivää monessa sijaishuollon paikassa, valitettavasti.
Hyvä, että löytyy viisaita ihmisiä, jotka osaavat laittaa huu-haa-uutisille jarrua. Hesarin keskustelupalstalta:
"Artikkelin mukaan Suomessa tapettaisiin 5 lasta 100.000 lasta kohti vuodessa. En usko. 1970-1994 tapettiin noin 200 lasta eli 8 lasta vuodessa. Syntyneiden määrä oli noina vuosina 56.000 ja 67.000 välillä vuosittain, keskiarvo oli 63666 lasta vuodessa.
Jotta 8 henkirikosta vastaisi 5 henkirikosta 100.000 kohti, olisi lapsia 8/5 x 100.000 = 160.000. Tuo on vähemmän kuin lapsia syntyy kolmessa vuodessa. 5 per 100.000 ei pidä paikkaansa.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksen:"Homicide in Finland, the Netherlands and Sweden" sivu 72 mukaan Suomessa tapettiin 2003-2006 30 alle 17-vuotiasta, eli 7,5 vuodessa. Alle 17-vuotiaita oli noin 17 x 60000 = 1.020.000 eli alle 17-vuotiaita uhreja oli noin 7,5 / 10 = 0,75 per 100.000 vuodessa.
Väitän, että artikkelin luku 5 per 100.000 on perätöntä panettelua. Ei sinänsä mitään uutta, että suomalaisten väkivaltaisuutta pyritään liioittelemaan tekaistuilla luvuilla.
Suomalaisessa lääketieteellisessä lehdessä Duodecimissä on oikeita lukuja koskien lapsiin kohdistuvaa henkirikollisuutta. Alle vuoden ikäisten henkirikoskuolleisuus oli 2000-2005 0,8/100.000 vuodessa ja 1-4-vuotiaiden 0,9/100.000 vuodessa .
Lähde: Duodecim 2009: 125(9): 991-6.
Tämä perätön uutinen, jossa väitetään, että lapsia tapetaan 5 per 100.000 vuodessa leviää nyt laajasti. Sen leviäminen kuvastaa hyvin toimittajien huonoa tasoa. Kaikenlaista suomalaisvastaista roskaa ollaan valmiita levittämään ilman mitään kritiikkiä."
Ei ole ensimmäinen kerta kun puppua tietoa levitetään nimenomaan lapsiin suunnattujen pahoinpitelyjen määristä.
Lastensuojelullemme oli äärimmäisen huonoa mainosta aikanaan suomalais-venäläisen pojan tapaus, jossa koko maailma sai ällistellä, miten lapsi huostattiin yhden läpsäisyepäilyn perusteella ja sijoitettiin paikkaan, jossa hänet pahoinpideltiin niin, että poika joutui käymään lääkärissä.
Tuon tapauksen jälkeen uutisoitiin edellinen ankka, jonka mukaan oli kuulema juuri valmistumassa tutkimus, miten satoja lapsia kuolee vuosittain vanhempiensa pahoinpitelyn seurauksena. Eihän tuota kukaan järkevä purematta niele, mutta huostahysteerikkojen pää sekosi täysin silloinkin. Tai oikeastaan pahemmin silloin kuin nyt. "Tutkimuksesta" ei ole sen koommin kuultu enää sanaakaan.
"Enpä usko, että menee pahasti pieleen veikkaus, jonka mukaan päivän "uutiseen" vaikutti suuri raha.
Kun ministeritasolta on uhattu lastensuojeluhistorian selvityksellä ja sijaishuollon kannalta hyvin arveluttavaa tietoa on liikkunut mediassa, niin onhan näille jotain vastauutista jo osattu odottaakin. Ei ole monta päivää siitä, kun minullakin kävi mielessä, että koskahan rysähtää. Nyt se sitten tuli tällaisessa muodossa tällä kertaa.
Esim. HUS:n sisällä toimiva lasten oikeuspsykiatrian yksikkö, jossa tutkitaan pahoinpitelyepäilyjä, tiedän ainakin yhden lääkärin, joka siirtyi sinne Matti Brummerin alaisuudesta. Tuo tuntemani lääkäri oli Brummerilta oppinsa saanut ja kannatti sokeasti laittomia hoidollisia huostaanottoja, ei lapsen edun mielessä, vaan hän ihan selvästi halusi tukea yksityistä ls-laitosta ja sen kannattavuutta. Ja paljonkohan samalla ideologialla varustettuja lääkäreitä samassa yksikössä nykyään lieneekään.
Lisäksi lääkäripiirit ovat Suomessa lopulta aika pienet ja sisäänlämpiävät, joten varmasti he ovat yhteyksissä ja tuntevat lapsibisneksessä toimivia kolleegoja, yksityisten laitosten omistajia ja niissä työskenteleviä psykiatreja, joiden toiminnan taustalla vaikuttaa pelkästään raha ja suuri raha.
Tilastotietoja on helppo muokata mieleisekseen ja hämätä niillä ihmisiä. Yksityisten laitosten on pakko ryhtyä johonkin vastahyökkäykseen, kun sellaisia heille kauhu-uutisia on ensin levitelty, miten Suomessa on huostaanottoja enemmän kuin missään muualla maailmassa as.lukuun suhteutettuna. Heidän on pakko iskeä jollain vastauutisella, joka muka selittäisi jotenkin suuria huostalukuja.
Todellisuudessa niitä ei pysty selittämään, paljon lapsiystävällisempää olisi siirtyä huostaanottojen teosta lapsiperheystävällisempään politiikkaan takaisin yleisemminkin. Ja oikeaa, paikkansa pitävää tutkimusta pitäisi kiirehtiä huostaanottojen todellisista syistä, sekä lasten kohtelusta täysin valvomattoman sijaishuollon hoteissa.
Pakko siirtää myös tähän ketjuun, niin ihanan paikkansa pitävän toteamuksen löysin Puskan ja Erholan kirjoituksesta toisesta ketjusta, mutta sopii tämän ketjun aiheeseen kuin se olisi tähän iskostettu:
"Perhe-elämään kajoamisessa on oltava varma, että valtion huolenpito on selvästi ja todistettavasti parempaa, kuin se tilanne, jota ollaan korjaamassa. Ellei näin ole, ei perhe-elämään tule kajota. Nyt tarvitaan pikaisesti virkamiesten vastuu- ja korvaussäännösten täsmentämistä."
Kuinkahan monta vuotta kuluu, että poliitikkojen ja virkamiesten vastuu- ja korvaussäännöstö saataisiin toimimaan lastensuojelussa edes alkeellisesti?
"Kuinkahan monta vuotta kuluu, että poliitikkojen ja virkamiesten vastuu- ja korvaussäännöstö saataisiin toimimaan lastensuojelussa edes alkeellisesti? "
Toivottavasti ei menisi turhan montaa vuotta, koska jo nyt on yksi joe ei sitten jo kaksikin sukupolvea tuhottu lastensuojelun toimesta.
Mietin juuri että voisimmeko me jollain tapaan edistää tämän asian edistymistä?
Kaikkiin ministereihin?
Puolueiden puheenjohtajiin?
Oikeuspoliittiseen tutkimuskeskukseen?
Puska, Erhola, Leeni Ikonen?
"THL:n pääjohtajana toimii professori Pekka Puska. Laitoksen ylijohtajia ovat Marina Erhola (sosiaali- ja terveyspalvelut), Juhani Eskola (terveyden suojelu), Marja Vaarama (hyvinvointi- ja terveyspolitiikat) ja Erkki Vartiainen (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen).
Lakisääteiset tehtävät
Lakien tai asetusten tarkemmin määrittelemiä tehtäviä ovat mm.:
tutkia, seurata ja edistää suomalaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä vähentää ongelmia
seurata, kehittää ja ohjata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa
tukea asiantuntijatiedolla hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimintatapoja, käytäntöjä ja politiikkaa
harjoittaa alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa, edistää innovaatioita sekä tehdä aloitteita ja esityksiä sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen palvelujen kehittämiseksi sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi
toimia tilastoviranomaisena ja ylläpitää alan tiedostoja ja rekistereitä sekä huolehtia tehtäväalueen tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä
kehittää ja ylläpitää sosiaali- ja terveysalan keskeisiä termejä, määrityksiä ja luokituksia
toimia asiantuntijaviranomaisena sosiaalihuoltoon, kehitysvammaisten erityishuoltoon, kansanterveystyöhön, erikoissairaanhoitoon, mielenterveystyöhön, tartuntatauteihin, ympäristöterveyteen ja geenitekniikkaan sekä muihin laitoksen toimialaan liittyvissä asioissa
vastata valtion mielisairaaloita ja valtion sosiaalihuollon toimintayksiköitä koskevista asioista
huolehtia Suomen rokotehuollosta ja valvoa maassa käytettävien rokotteiden ja vastaavien valmisteiden laatua
osallistua toimialansa kansainväliseen toimintaa.
Verkkopalvelut
Sosiaaliportti on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämä verkkopalvelu ja päätöksen teon tuki sosiaalialan ammattilaisille. Palvelu kokoaa ja välittää sosiaalityössä tarvittavaa tietoa, tukee alan asiantuntijoita ja tarjoaa ammattilaisille paikan verkostoitumiseen. Sosiaaliportissa julkaistaan sosiaalialan ajankohtaisasiat ja hanketietoja. Palvelu tarjoaa sähköistä vertaistukea ammattilaisille. Konsultointipalvelussa voi kysyä neuvoa ja tukea työssä kohtaamiinsa ongelmatilanteisiin.
Lastensuojelun käsikirjassa on tietoa lastensuojelulaista ja sen soveltamisesta lastensuojeluprosessin mukaisesti.
Innokylä on Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon innovaatioyhteisö."
Kyllä on SUURI IHME, jos EDES VALTONTAA ei saada mitenkään toimimaan.
Loistavaa, että hallinto-oikeuden sisältämiin lasten oikeusturvapuutteisiin on alettu enevässä määrin kiinnittää huomiota.
Törkeydet ovat jo niin laajalti tiedossa, että tosi ihmeenä pidän, jos vuosia annetaan kulua vielä samaan malliin.
Juuri eilen sain kuulla taas sijaishuollossa pahoinpidellystä lapsesta, jonka tilanne on tosi surkea, eikä tuossakaan tapauksessa ole koko huostaanotolle edes riittäviä perusteita.
Tämä yhteiskunta on sairastunut huostaanottohulluuteen, on unohdettu täysin, että huostaanoton aiheuttama trauma ei saa olla suurempi kuin se tilanne kotona, josta lapsi ollaan muka "pelastavinaan".
Nyt tuokin nuori uhkailee itsemurhalla, koska ei kestä sijaishuollon mielipuolisia oloja ja kaipaa hyvään kotiinsa jatkuvasti valtavasti, mutta sinne viranomaiset eivät anna hänen jäädä. Järkeä?
Viranomaiset eivät herää edes niihin tilanteisiin kun lapsi tappaa
huostaanotettuna itsensä tuollaisessa tilanteessa, kun häntä ei kuunnella ja hänen olisi ilmiselvästi parempi olla omassa kodissaan.
Mutta huostaanotettujen nuorten itsemurhista ei Suomessa saa puhua, miksi?
Onko tässäkin suojeltava sijaishuollon etua?
Onko se parempi, että lapsi säilyy hengissä ja hänet pahoinpidellään sijaishuollossa hulluuden rajoille?
Olen itse kuntouttanut kohta kymmenkunta vuotta laittoman huostaanoton jälkeen sijaishuollossa pahoinpideltyä lasta, joten tiedän kyllä, mistä puhun.
Traumat ovat syvät, vaikka huostaanottoa ei kauan kestänyt, mutta samalla herää kysymys, miten pärjäävät ne nuoret, jotka joutuvat olemaan vuosia kaltoinkohtelevassa sijaispaikassa?
Pelkät laittomat huostaanotot ovat äärettömän suurta henkistä väkivaltaa lapsia kohtaan.
Edellisen kysymykseen, miten pärjäävät ne nuoret, jotka joutuvat olemaan vuosia miten-sattuu-heitä-kohtelevassa sijaispaikassa, niin vastaus kuuluu:
Eivät he pärjääkään.
Ja kuinkahan monta pienempää, sijaispaikassa henkisesti kiusattua lasta on vuosien mittaan teljetty mielisairaaloiden kroonikko-osastoille.
80 %:a murrosiässä huostaantotetuista pojista syrjäytyy. Mikään taho ei ole kiinnostunut näistä lapsista sen jälkeen kun täyttävät 18-vuotta. Paitsi perintätoimistot.
Ja yhteydet omiin vanhempiin on katkaistu tehokkaasti.
Kansainvälinen tutkimus:
lasten sijoitukset kasvatuslaitoksiin pahentavat tilannetta. Lapset oppivat viimeistään siellä miten käytetään paihteitä ja miten niihin saadaan rahat.
Huostaanottotilanne, kun sekä vanhemmat että lapsi tietävät,että kyseessä on täysin järjetön tapahtumasarja, traumatisoi sekä vanhemmat että lapsen.
Suomessa huostattu 17 000 lasta
Esim. Tanska / 5,5 milj. asukasta / 3000 lasta huostassa.
Helsingin hallinto-oikeudessa on käsitelty useita huostaanottotapauksia johon on liittynyt sijaishuollossa tapahtuneita kaltoin kohteluita. Siitä huolimatta huostaanottoja ei ole purettu vaan vahvistettu sosiaaliviranomaisten huostaanottohakemus.
Kun ei edes hallinto-oikeus puutu näihin asioihin, niin kyllä menee usko Suomeen oikeusvaltiona.
Sijaishuollossa tapahtuneet kaltoin kohtelut eivät näytä olevan totta viranomaissilmissä.
Ministeri Tuija Braxin käsitys perehväkivallasta, jotka perustuvat naisten ja profeministien "tutkimuksiin"
Ilta-Sanomat 16.5.2007. "Tutkimusten mukaan lapsen kannalta on yhtä traumatisoivaa nähdä kun äitiä lyödään, kuin itse joutua lyönnin kohteeksi. Se vie perusturvan kokonaan oikeusministeri Tuija Brax (vihr) sanoo.
Peruspalveluministeri Paula Risikon (kok) mukaan perhe ja parisuhdeväkivalta on suuri yhteiskunnallinen ongelma. Suomessa tapahtuu vuosittain 100.000 perheväkivaltatapausta, jotka koskettavat 90.000 perhettä. Näissä perheissä asuu 200.000 lasta. Kylmiin lukuihin sisältyy todella raskas viesti inhimillisten kärsimystan määrästä Risikko sanoo. -Risikon mukaan perheväkivallan seurauksena Suomessa kuolee noin 50 naista ja miestä, mikä on erittäin suuri määrä".
Huolestuttavaa mielestäni on se, että "arvon naisministerit" käyttävät Minna Piispan kyselytutkimusta vuodelta 1997,jossa 4500 kyselytutkimukseen vastanneen mukaan saatiin tulokseksi tuo maaginen luku 90.000 naista joutuu vuosittain puolisonsa pahoinpitelemäksi. -Täysin hatusta vedetty luku, kuten myös oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoistutkija Minna Piispan "Tutkimus" "Joka vuosi Suomessa raiskatan 15.000 naista ja 46.000 naista joutyuu seksuaalisen häirinnän uhriksi".
Tilastokeskus. Perheväkivalta 1997-2005. "Poliisin tietoon tuli vuonna 1997 yhteensä 1719 rikosilmoitusta parisuhdeväkivallasta, joissa uhreina oli 1556 naista ja 163 miestä. -Tilastossa on eritelty perhe- ja parisuhdeväkivalta, sekä miesuhrien ja naisuhrien määrä.
http://tilastokeskus.fi/til/polrik/2005/polrik_2005_2006-04-04_tie_001.html
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos "Naiset perheväkivalta ja perhe-elämän rakennemuutos- Jukka Savolainen.
-"Tutkimuksen kohteena oli ainoastaan fyysinen väkivalta, eikä esimerkiksi uhkailu, tai muu verbaalinen ahdistelu. Tutkimuksessa käytettiin näkyvän vamman esimerkiksi ruhjeen, mustelman tai naarmun aiheutumista fyysisen väkivallan kriteerinä, siksi että se tarjoaa varrattain yhteismitallisen määritelmän tälle hankalasti mitattavalle ilmiölle.
Vuonna 1980 uhrien määrä oli n.28.000 ja vuonna 2003 n. 8000"
http://www.optula.om.fi/uploads/wl1wnefdh6u.pdf
Väkivalta apua info.
"Täällä julkaisemme tiedotteemme kootusti, sekä annamme mm. linkkivinkkejä teksteihin, jotka käsittelevät ansiokkaasti väkivaltailmiön eri puolia".
http://www.vakivalta-apua.fi/arkisto.shtml
Perheväkivalta Wikipedia. Erittäin laaja tilastoihin ja tutkimuksiin perustuva "ei poliittinen" katselmus perheväkivaltaan, lasten kaltoinkohteluun, lasten pahoinpitelyyn, Shaking baby ilmiöön, sekä fas (päihdevaurioisten)- lasten huolestuttavaan lisääntymiseen yhteiskunnassamme viime vuosina. Kuten myös huostaanotettujen ja pakkohuostaanotettujen, sekä abortoitujen lasten määrien lisääntymiseen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Perheväkivalta
-----
Seksuaalirikoksissa jo noitavainon piirteitä.
Karjalainen lehti.
Syyttäjä ja poliisi ovat havainneet, että vaikeissa avioerotilanteissa tehdyt rikosilmoitukset lasten seksuaalisesta gyväksikäytöstä ovat hyvin usein perättömiä.
http://www.karjalainen.fi/Karjalaine...4_4810297.html
------
Edellinen linkki ei jostaisyystä toiminut. -Yritetään uudestaan.
Syyttäjät ja poliisi ovat panneet merkille, että viime aikoina lisääntyneissä rikosilmoituksissa lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on aika usein myös perättömiä ilmoituksia. Esimerkiksi vaikeissa arvioerotilanteissa jotkut saattavat tehtailla toisesta osapuolesta aina uusia ja uusia rikosilmoituksia, kun edelliset on poliisin esitutkinnassa ammuttu perättöminä alas.
– Olen verrannut nykytilannetta historiasta tunnettuihin noitavainoihin. Niissäkinhän oli usein kyse siitä, että lasten tai kylänmuijien pahojen ja ymmärtämättömien puheiden perusteella poltettiin tuhansia syyttömiä ihmisiä roviolla. Näyttö näissä jutuissa kun on monta kertaa aivan samalla tasolla, arvostelee kihlakunnansyyttäjä Marja Vanamo".
http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Uutiset_maakunta/seksuaalirikossyytöksissä_jo_noitavainon_piirteitä_4810297.html
Miksi naiset ovat saanneet tällaisen otteen miehistä ?
---
Kuinka Suomalainen mies ja isä pärjäävät tälläisessä vainoharhaisessa yhteiskunnassa?
Turun Sanomat 30.6.2010.
Rikosylikonstaapeli Marja Vuento.
Raiskausilmoituksista yli viidennes on perättömiä.
Ilmoitukset ovat lisääntyneeet naisten alkoholin kasvun myötä.
Lue lisää.
http://www.ts.fi/online/kotimaa/142571.html
-----
"Lastensuojelu" on suomessa bussinestä ja lasta lyödään silmittömästi niin henkisesti kuin fyysisestikin, samoin lapsen etävanhempaa. Sitten vielä ihmetellään kun lapsi aikuisena ajautuu kurjuuteen nuijittuna ja tekee itsemurhan tms. rappautuu henkisesti.
Onpas tuttu tunne tuo lapsen epätoivoinen pyyntö. Äiti älä vie minua takaisin sinne laitokseen. Meillä sama juttu vaikka tyttö oli tuolloin n14 vuotias. Oli useammassa paikassa ja joka paikkaan oli välillä lähtö yhtä vaikeaa. Tässä viimeisessä paikassa, lastenkoti jonne tekivät kiireellisen sijoituksen, tuli tämä ohjaajien väkivalta näkyville. Oli rauhottumishuonetta lukkojen takana monta tuntia. Hoitajien repiminen tyttöä sängystä, jolloin kolme hoitajaa kiskoneet tytön sängystä ja isoin ja lihavin painanut tytön vasten lattiaa ja painanut polvellaan tytön polvea vasten lattiiaa. Jonka jälkeen tyttäreni ei pystynyt menemään kouluun seuraavana päivänä ja polvi oireilee yhä edelleen.
Ja kun ei lähtenyt tänne sijoituspaikkaan niin poliisithan nen tulivat ja repivät tytärtä kuin jotakin rikollista, vaikka oli silloin alle 16 vuotias, järkyttävää katottavaa.
Koska tytölle vasta hakivat huostaanottoa ja hänet oli kiireellisesti sijoitettu. Niin laitoin kaikista näistä tapahtumista tiedon hallintooikeuteen, kirjoitin kirjallisen selityksen kuten tyttäreni nämä minulle kertoi ja lopulta sosiaali toimi veti hakemuksen pois oikeus käsittelstä, ja tytär pääsi kotiin.
Nämä kaikki tapahtumat ovat jättäneet häneen jälkensä. Näistä pahoinpitelytapahtumista ja poliisien repimisistä tytär sanoo ettei hänellä ole minkäänlaista mielikuvaa, on ollut järkyttäviä tapahtumia.
Tytöstä tullut arka ja pelkää mennä esin kaupungille ja esm isoihin kauppoihin. Nyt tänä keväänä on tullut parannusta tähän. Hän sai tukihenkilön ja asunnon jossa he touhuilevat kaikkea arkielämään liittyviä asioita. ja on nyt hakemassa ammatilliseen kouluun ensi syksynä.
Eiköhän tähän lastensuojelun mielivaltaan kukaan pysty tkemään mitään. Nämä lapset kärsivät näissä laitoksissa ohjaajat saavat käyttää mielivaltaansa miten haluavat.
Minä en ymmärrä, minkä takia lapsi pitää ottaa huostaan, jos hän oireilee eikä syy ole vanhempien? Mitä nuo sijaishoitopaikat antavat? Kauheata ajatella, miten lapsi viedään aivan vieraaseen paikkaan ja ympäristöön. Jotkut vielä moneen kertaan, paikasta toiseen. Eikö sitä muunlasta apua enää saa? Miltähän lapsesta tuntuu? Hänenkö vika, kun oma perhe ei enää kestä katsella häntä? Erittäin traumatisoivaa lapselle ja nuorelle.