Kohta kuukausi mennyt. En ole vieläkään unohtanut.. Pikkuhiljaa helpottaa kyllä. Voi miksi sun pitää olla niin itsepäinen? :( Miksi annoin itseni ihastua suhun.. Niin paljon helpommalla olisin päässyt jos järki olisi itselläkin pysynyt matkassa. Mutta tässä sitä ollaan, en edelleenkään nuku öitäni. Toivottavasti sä olet jo päässyt yli kaikesta. Mua pelottaa ihan hitosti, kun tiedän että ihan varmaan törmätään jossain vaiheessa, työpaikalla nyt viimeistään, että miten ihmeessä suoriudun siitä niin, että et huomaa että mulla on yhä tunteita sua kohtaan. En käsitä miksi tämä on näin vaikeeta yhä edelleen.. Loppujen lopuks, en tiedä edes mitä oikein haluaisin. Ehkä yhden ihan oikean mahdollisuuden.. Mitä siitä sitten, jos ei toimi? Sittenpä se olis nähty..
J:lle..
M
4184
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Huh, pelästytti kun kirjaimet niin osu kohdilleen ja tarinakin täsmää lähes täydellisesti. Vaikken edes tiedä kenelle meni, naiselle mieheltä, vai mieheltä naiselle.
Hänkin(kuten minäkin) olisi halunnut, edes yhden ihan oikean mahdollisuuden. Niin lähellä kävimme. Kerran.
Yli en ole päässyt, en vieläkään ja samat pelotkin jaamme.
Mutta niin, eihän me töiden parissa nähdä. Sain purkaa kuitenkin ajatuksiani, kiitos.
Ei en minä häntä töissä näe,enkä kyllä missään muuallakaan.Ellet sitten ole Martti joka kaipaa Jonia,niin voisi vaikka täsmätä.
Aloittaja kertoo näkevänsä hänet viimeistään työpaikalla.
Terveisiä päätutkijalle. Ne on kuule narsisteja ne pahimman luokan valehtelijat. Puutaheinää tulee aamusta iltaan, enempi valehtelevat, kuin puhuvat totta.
Valitettavasti ne on erittäin luoviakin loppumattomassa valehtelussaan, hyvämuistisiakin ovat. Pitää näes muistaa, mitä valehteli ja kenelle.
Ja illasta aamuun.