Onko muilla pakko-oireista kärsivillä vaikeuksia ajatella sujuvasti pään sisäisesti? Ei siis ääneen vaan mielessään. Itse olen huomannut, että mielessä ajattelu on jotenkin vaivalloista ja tuntuu kuin "vetäisi taakkaa ylös mäkeä" jos asian voi näin ilmaista. Välillä joutuu kelaamaan sanan/sanoja/lauseen/lauseita uudestaan, että menevät perille. Lopulta on pakko ajatella ääneen eikä sekään aina ole helppoa.
Liekö tämä sitä välittäjäaineiden puutetta? Muilla vastaavia ongelmia?
Liekö tämä sitä välittäjäaineiden puutetta? Muilla vastaavia ongelmia?
Vastaukset 7
Vanhimmat
On, juuri tuollaista.. Ja ainaki mulla se johtaa siihen, että ei pysty keskittymään olennaisimpiin asioihin, kun pitää ajatella, että mitä nyt olikaan ajattelemassa. Olen huomannut, että auttaa, kun kirjoittaa asian paperille ylös, jolloin asiaa on helpompi käsitellä.
Joo, tutulta kuulostaa! Minun on pakko ajatella aina jotakin sanaa ja sanoa se jotenkin "tietyllä lailla" päässäni. Tai ajatella tietyllä lailla jnejne, hoen tiettyjä sanoja päässäni koko ajan ja pelkään koko ajan että ne sanat tulevat päähäni. Ja sitten jos sanon jonkun muka "kielletyn" sanan niin sitten minulla on omat "rituaalini" päästä pälkähästä...Tiedän, sairaalta kuulostaa, mutta en voi tälle mitään. :(
Mikä välittäjäaine se on, josta puutetta olisi?
Varmaan saman välittäjäaineen puute mistä koko sairaus johtuu (serotoniini). Tosin vaikuttaahan aivoissa moni muukin välittäjäaine, että vaikea sanoa.
Itselläni taas ajatukset ovat epäselvää puuroa, en useinkaan saa lausetta loppuun tai se katkeaa päässäni. Tai oikeastaan katkon ja 'hylkään' ajatuksia pakonomaisesti itse. Tästä johtuen en myöskään pysty lukemaan kunnolla,kun nauha menee eestaas ja katkeilee koko ajan, enkä pääse asiassa eteenpäin.Mikä harmittaa itseäni kovasti, sillä rakastan kirjoja! Tietyt ajatusmallit ja itsensätarkkailukierrokset myös toistuvat jatkuvasti, jotka myös aiheuttavat ajatusten ja asiassa pysymisen katkeilua. Näistä johtuen tuntuu myös muistini olevan nykyisin todella heikko, kun kaikki huomio on tässä ajatusten katkomisessa ja jännitysten seurailussa. On tämäkin elämää.
mulla on jotain samansuuntaista myös. pää tuntuu tyhjältä, tuntuu ettei ole ajatuksia "oikeasti".
jotain puuttuu.
voin höpistä ääneen mitä sattuu kotona.
julkisesti olen ihan normaali/selkeä, ja noh muutenkin..
mun pakkooireeni trikotillomania, luulen että tähän yhdistyy muutakin. vaikea hillitä itteään.. miten vaikea onkaan yhdestä tavasta päästä eroon.. :'(
tuntuu että ajatuksetkin olis selvempiä ilman tätä..
Mulla on sama juttu. Pitää monesti pakonomaisesti ajatella jokin lause tai joku tapahtunut asia moneen kertaan mielessä, et kuinka tää kyseinen asia tapahtuikaan ja miten siihen päädyttiin. Rasittavaa! Ja jos yritän olla ajattelematta, niin sit ahdistun :(
Tiedän, vanha keskustelu, mutta onko kellään sellaista, että huomaa ajatellessaan tai tekstiä lukiessaan liikuttavansa kieltä tai suuta pienesti niien sanojen tahtiin, jotta olisi helpompi keskittyä ja ajatella?
Itselläkin just tuntunut pitkään ajattelu raskaalta eikä jaksa ajatella kovin monimutkaisia ja älyllisiä. Oon vaan ajatellut olevani vain tyhmä.
punaisen langan ehdin kadottaa ennen kuin päässyt ajatuksessa loppuun, ajatukseni myös kuulostais varmaan ulkopuoliselle epäloogisilta jne. Tuota pään tyhjyyttäkin havainnut.