Pikavipeillä taivaaseen

..

,, kirjoitti:

..

..

Hölmöjä riittää. Ajaahan joku Saabillakin.

joulu pukki kirjoitti:

Hölmöjä riittää. Ajaahan joku Saabillakin.

harvempi nykyään

Maanantaiksi saamme varmasti uusia lupauksia.

hölmö saabisti kirjoitti:

Maanantaiksi saamme varmasti uusia lupauksia.

käykö ne maksuksi

jQuery.extend(Drupal.settings, {"basePath":"\/","cacheControl":{"processAnonymousCaptchaForms":true,"sessionName":"SESS33b7c87073e611d479991d340c49a8b4","cachePageComponentIds":"468849"},"report_math_captcha_path":"\/cthread\/math_captcha"});


































































-----------------------------------
-


-

-
-
-

-
-

-


-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-
-
-

-

-
-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-
-

trollihettan kirjoitti:

käykö ne maksuksi

.
.
.
.
.-
-
-
-



























http://keskustelu.suomi24.fi/node/10362883

Skitsofrenikoilla on usein pakkomielteenä ihailla Saabia ja kirjoittaa kaikkia järjettömyyksiä siitä.

Esimerkiksi Saab 9-4 ja Cadillac SRX ovat Saabin kehittämiä, Saab valittiin jälleen turvallisimmaksi ym todella naurettavaa ja päivystää herkeämättä täällä kirjoittamassa vastaavia provoja.

tutkija.- kirjoitti:

Skitsofrenikoilla on usein pakkomielteenä ihailla Saabia ja kirjoittaa kaikkia järjettömyyksiä siitä.

Esimerkiksi Saab 9-4 ja Cadillac SRX ovat Saabin kehittämiä, Saab valittiin jälleen turvallisimmaksi ym todella naurettavaa ja päivystää herkeämättä täällä kirjoittamassa vastaavia provoja.

saabismi ON sairautta

hölmö saabisti kirjoitti:

saabismi ON sairautta

ihan varmasti on

hölmö saabisti kirjoitti:

saabismi ON sairautta

vahvistan tämän

Saab-hörhö kirjoitti:

vahvistan tämän

http://keskustelu.suomi24.fi/node/10362883

On varmistettava, etteivät oireet johdu masentuneisuudesta eivätkä neuroleptilääkityksestä[14][15][16][15] ja lisäksi on huomattava, että kriteerit eivät ole täyttyneet mielialahäiriön kehittymisen jälkeen eikä häiriötä voida pitää elimellisenä aivosairautena eikä alkoholin tai päihteiden tai keskushermoston toimintaan vaikuttavan lääkeaineen käyttöön liittyvänä päihtymistilana, riippuvuutena tai vieroitusoireina.
Diagnoosia harkitsevan lääkärin tulee myös huomioida kulttuurin tai erityisen alakulttuurin tai mahdollisen heikkolahjaisuuden vaikutus arvioitaessa poikkeavia kokemuksia ja käyttäytymistä. Lisäksi tulee poissulkea erotusdiagnoosit, kuten Aspergerin syndrooma tai muut autismin kirjon häiriöt. Onkin todennäköistä, että merkittävällä osalla henkilöistä, joille on annettu niin sanottu epätyypillisen skitsofrenian diagnoosi, onkin oikeasti Aspergerin syndrooma. Epätyypillisessä skitsofreniassa esiintyy sosiaalista köyhtymistä ja käytöksen muutoksia, mutta ei välttämättä aistiharhoja tai psykoottisia harhaluuloja. Näiden ihmisten hoitona on todennäköisesti ollut rauhoittavat lääkkeet ja hoitolaitokseen sulkeminen, eikä sosiaalisen käyttäytymisen ja sen ymmärtämisen opettaminen.
Skitsofrenia ei ole Asperger-henkilöillä sen yleisempää kuin muullakaan väestöllä: Hans Aspergerin seuraamasta 200:sta lapsesta vain yhdelle kehittyi skitsofrenia[17]. Eräät Aspergerin syndroomaan usein littyvvät piirteet, kuten puheen ja ajatusten sekä tunnetilojen ilmaisun niukkuus, saattavat kuitenkin muistuttaa skitsofrenian oireita. Joillekin Asperger-nuorille voi tulla jakso, jolloin heidän taitonsa tilapäisesti taantuvat, he vetäytyvät sosiaalisista yhteyksistä, suhtautuvat välinpitämättömästi henkilökohtaiseen hygieniaan ja uppoutuvat intensiivisesti omiin kiinnostuksen kohteisiinsa. Sitä voidaan helposti luulla taantumisjaksoksi, joka edeltää skitsofrenian puhkeamista. Vaikka Aspergerin oireyhtymän ja skitsofrenian välillä on selvät erot, psykodynaaminen tarkastelu voi johtaa virhetulkintoihin ja väärään diagnoosiin.[18]
Skitsofrenian toteamiseen on olemassa myös melko luotettava illuusiotesti (hollow mask illusion)[19]. Skitsofreenikon aivot käsittelevät sisääntulevaa informaatiota eri tavalla ja huomaavat, onko pyörivä, ihmisen kasvoja kuvaava naamari oikein vai väärinpäin. Terveet aivot prosessoivat ihmisten kasvoja toisin, eivätkä tähän yleensä kykene, vaan optinen illuusio säilyy, vaikka havainnoitsija on tietoinen illuusiosta [20] (illuusiotesti). Tällöin potilaan psykoottiset oireet voivat johtua muusta kuin varsinaisesta synnynnäisestä skitsofreniasta. Skitsofrenian toteamiseen on suunnitteilla myös verinäytetesti[1].
[muokkaa]Skitsofrenian lääkehoito ja sen vaikutukset

Skitsofreniaa, kuten muitakin vakavia psykooseja, hoidetaan ensisijaisesti antipsykoottisilla lääkkeillä eli neurolepteillä. Lääkehoito on nykyisin skitsofrenian hoidon kulmakivi. Säännöllinen lääkehoito mahdollistaa muun hoidon ja lääkkeen pois jääminen lisää sairaalahoitoon joutumisen riskin moninkertaiseksi.
Neuroleptit voidaan jakaa ns. perinteisiin eli tyypillisiin ja epätyypillisiin eli atyyppisiin neurolepteihin. Neuroleptit lievittävät monia skitsofrenian positiivisia oireita, vaikkakin myös aiheuttavat niitä. Uudemmat eli epätyypilliset neuroleptit auttavat paremmin myös negatiivisiin oireisiinlähde?. Lääkkeet tehoavat skitsofrenian oireisiin hyvin yksilöllisesti, ja joskus lääkehoidosta ei ole juuri lainkaan apua. Usein potilaalle joudutaan kokeilemaan useita eri lääkkeitä useilla eri annoksilla, ennen kuin paras mahdollinen lääke löydetään. Hyvin samankaltaisiin oireisiin voi toisella ihmisellä auttaa eri lääke kuin toisella. Myös lääkevahvuudet vaihtelevat yksilöllisesti hyvinkin paljon. Usein neuroleptien vaikutus tulee esiin viikkojen, jopa kuukausienlähde? viiveellä, tämän vuoksi sopivan lääkityksen löytymiseen voi mennä aikaa kuukausia, jopa vuosia.
Lääkehoidon ongelmana ovat neuroleptien aiheuttamat työ- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua heikentävät haittavaikutukset. Neuroleptien pitkäaikaiskäyttöön liittyy myös huomattavia terveysriskejä. Uusin tutkimus on antanut viitteitä siitä, että neuroleptien säännöllinen käyttö muun muassa kutistaa aivoja merkittävästi jo muutamassa vuodessa[21].
Perinteisten neuroleptien sivuvaikutuksia ovat muun muassa:
väsymys
lihominen
tunteiden latistuminen
muistin ja päättelykyvyn heikkeneminen
kömpelyys eli motoriset häiriöt, jotka muistuttavat usein Parkinsonin taudin oireita
pakkoliikkeet
impotenssi ja muut sukupuolitoimintojen häiriöt
suun kuivuminen
näköhäiriöt
ummetus
huimaus
verenpaineen lasku
rauhattomuus
ihottumat
verenkuvamuutokset.

Skitsofrenia", "wgCu kirjoitti:

On varmistettava, etteivät oireet johdu masentuneisuudesta eivätkä neuroleptilääkityksestä[14][15][16][15] ja lisäksi on huomattava, että kriteerit eivät ole täyttyneet mielialahäiriön kehittymisen jälkeen eikä häiriötä voida pitää elimellisenä aivosairautena eikä alkoholin tai päihteiden tai keskushermoston toimintaan vaikuttavan lääkeaineen käyttöön liittyvänä päihtymistilana, riippuvuutena tai vieroitusoireina.
Diagnoosia harkitsevan lääkärin tulee myös huomioida kulttuurin tai erityisen alakulttuurin tai mahdollisen heikkolahjaisuuden vaikutus arvioitaessa poikkeavia kokemuksia ja käyttäytymistä. Lisäksi tulee poissulkea erotusdiagnoosit, kuten Aspergerin syndrooma tai muut autismin kirjon häiriöt. Onkin todennäköistä, että merkittävällä osalla henkilöistä, joille on annettu niin sanottu epätyypillisen skitsofrenian diagnoosi, onkin oikeasti Aspergerin syndrooma. Epätyypillisessä skitsofreniassa esiintyy sosiaalista köyhtymistä ja käytöksen muutoksia, mutta ei välttämättä aistiharhoja tai psykoottisia harhaluuloja. Näiden ihmisten hoitona on todennäköisesti ollut rauhoittavat lääkkeet ja hoitolaitokseen sulkeminen, eikä sosiaalisen käyttäytymisen ja sen ymmärtämisen opettaminen.
Skitsofrenia ei ole Asperger-henkilöillä sen yleisempää kuin muullakaan väestöllä: Hans Aspergerin seuraamasta 200:sta lapsesta vain yhdelle kehittyi skitsofrenia[17]. Eräät Aspergerin syndroomaan usein littyvvät piirteet, kuten puheen ja ajatusten sekä tunnetilojen ilmaisun niukkuus, saattavat kuitenkin muistuttaa skitsofrenian oireita. Joillekin Asperger-nuorille voi tulla jakso, jolloin heidän taitonsa tilapäisesti taantuvat, he vetäytyvät sosiaalisista yhteyksistä, suhtautuvat välinpitämättömästi henkilökohtaiseen hygieniaan ja uppoutuvat intensiivisesti omiin kiinnostuksen kohteisiinsa. Sitä voidaan helposti luulla taantumisjaksoksi, joka edeltää skitsofrenian puhkeamista. Vaikka Aspergerin oireyhtymän ja skitsofrenian välillä on selvät erot, psykodynaaminen tarkastelu voi johtaa virhetulkintoihin ja väärään diagnoosiin.[18]
Skitsofrenian toteamiseen on olemassa myös melko luotettava illuusiotesti (hollow mask illusion)[19]. Skitsofreenikon aivot käsittelevät sisääntulevaa informaatiota eri tavalla ja huomaavat, onko pyörivä, ihmisen kasvoja kuvaava naamari oikein vai väärinpäin. Terveet aivot prosessoivat ihmisten kasvoja toisin, eivätkä tähän yleensä kykene, vaan optinen illuusio säilyy, vaikka havainnoitsija on tietoinen illuusiosta [20] (illuusiotesti). Tällöin potilaan psykoottiset oireet voivat johtua muusta kuin varsinaisesta synnynnäisestä skitsofreniasta. Skitsofrenian toteamiseen on suunnitteilla myös verinäytetesti[1].
[muokkaa]Skitsofrenian lääkehoito ja sen vaikutukset

Skitsofreniaa, kuten muitakin vakavia psykooseja, hoidetaan ensisijaisesti antipsykoottisilla lääkkeillä eli neurolepteillä. Lääkehoito on nykyisin skitsofrenian hoidon kulmakivi. Säännöllinen lääkehoito mahdollistaa muun hoidon ja lääkkeen pois jääminen lisää sairaalahoitoon joutumisen riskin moninkertaiseksi.
Neuroleptit voidaan jakaa ns. perinteisiin eli tyypillisiin ja epätyypillisiin eli atyyppisiin neurolepteihin. Neuroleptit lievittävät monia skitsofrenian positiivisia oireita, vaikkakin myös aiheuttavat niitä. Uudemmat eli epätyypilliset neuroleptit auttavat paremmin myös negatiivisiin oireisiinlähde?. Lääkkeet tehoavat skitsofrenian oireisiin hyvin yksilöllisesti, ja joskus lääkehoidosta ei ole juuri lainkaan apua. Usein potilaalle joudutaan kokeilemaan useita eri lääkkeitä useilla eri annoksilla, ennen kuin paras mahdollinen lääke löydetään. Hyvin samankaltaisiin oireisiin voi toisella ihmisellä auttaa eri lääke kuin toisella. Myös lääkevahvuudet vaihtelevat yksilöllisesti hyvinkin paljon. Usein neuroleptien vaikutus tulee esiin viikkojen, jopa kuukausienlähde? viiveellä, tämän vuoksi sopivan lääkityksen löytymiseen voi mennä aikaa kuukausia, jopa vuosia.
Lääkehoidon ongelmana ovat neuroleptien aiheuttamat työ- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua heikentävät haittavaikutukset. Neuroleptien pitkäaikaiskäyttöön liittyy myös huomattavia terveysriskejä. Uusin tutkimus on antanut viitteitä siitä, että neuroleptien säännöllinen käyttö muun muassa kutistaa aivoja merkittävästi jo muutamassa vuodessa[21].
Perinteisten neuroleptien sivuvaikutuksia ovat muun muassa:
väsymys
lihominen
tunteiden latistuminen
muistin ja päättelykyvyn heikkeneminen
kömpelyys eli motoriset häiriöt, jotka muistuttavat usein Parkinsonin taudin oireita
pakkoliikkeet
impotenssi ja muut sukupuolitoimintojen häiriöt
suun kuivuminen
näköhäiriöt
ummetus
huimaus
verenpaineen lasku
rauhattomuus
ihottumat
verenkuvamuutokset.

Saabismi on sairautta mutta lähinnä ongelmat ovat psyykkisiä, eivät fyysisiä.

On nimittäin GeeÄmmillä ja paaaljon eivätkä pysty/halua maksaa pois.