Tätä mantraa levitetään uskoon tulemisen hurmion verrattavalla tarmolla, heille on turha selittää että tuet ovat samat koko EU:n alueella paitsi meilla ne ovat pienet, pinen viitesadon takia, mikä näkyy hyvin listauksessa alempana, Supermatra kelpoisuudesta ei ole mitään epäillystä..
Euroa tikaa kohti..
Suomi 8.044
Ruotsi 8.925
Tanska 15.503
Saksa 14.979
Ranska 19.702
Englanti 20.525
Euroa tikaa kohti..
Suomi 8.044
Ruotsi 8.925
Tanska 15.503
Saksa 14.979
Ranska 19.702
Englanti 20.525
Vastaukset 52
Vanhimmat
-
-
-
Kaikista muista lähteistä kuin tuosta saa ihan toisenlaiset luvut per tila. Vaikkapa budjetista, suorat tuet per vuosi on 1,9 miljardia ja tiloja on noin 60.000 niin se tekee jo 31.500 euroa per tila eli lähes 4-kertaisesti tuossa valehdellun 8.044 euroa per tila. Kolmesta muusta lähteestä löytyy myös vertailulukuja maiden välillä ja kyllä meillä on selkeästi EUn korkeimpia tukia per tila ja per hehtaari.
perusteella tukemme ovat muita korkeammat ?
Kun tietolähde on tuo
http://ec.europa.eu/agriculture/analysis/fadn/reports/hc0304_distribution_eu25.pdf
EUn komission virallinen taho eli
EUROPEAN COMMISSION
DIRECTORATE-GENERAL FOR AGRICULTURE AND RURAL DEVELOPMENT
Directorate L. Economic analysis, perspectives and evaluations
L.3. Microeconomic analysis of EU agricultural holdings
Niin sivulta 20 kun katsoo taulukon jossa on kaikki tuet yhteensä niin olemme heti UKn jälkeen kakkosena tuet per tila ja tuet per hehtaari ollaan kolmansina. Siinä on ranskan poika paperia "hirmutukineen" ja tanskalaisetkin jäävät harmittelemaan.
Jos tuet on Suomessa korkeammat ,niin ovat tuotantokustannuksetkin. Suomessa ei laidunneta lehmiä ympäri vuoden , ei saada kahta viljasatoa,ei neljää rehusatoa.
Ilmastollemme ja pohjoiselle sijannille emme voi mitään.
"ei saada kahta viljasatoa,"
EUn alueelle ei missään saada kahta viljasatoa vuodessa... Ne alueet joilla lämmön puolesta tuo olisi mahdollista ovat tyypillisesti niin kuivia että hyvä kun saavat edes yhden sadon...
"ei neljää rehusatoa."
Sama kuin edellisessä. Se kun ei tuo kuuluisa lämpösumma ole ainoa tekijä. Jos olisi niin Sahara olisi maailman vilja-aitta... Eikä tuo ympärivuotinen laidunnuskaan oikein muuallakaan toimi. Laitumet ovat osan vuotta niin kuivia että lehmät ehtyvät. Kun meillä kerätään rehua varastoon että päästään lumesta ja pakkasesta ohi niin muualla kerätään myös mutta tavoitteena päästä kuivuudesta ohi.
Mutta on oikein "huippuasiantuntija" taas asialla. Joku asioita tuntematon kaupunkilainen tietty voi mennä retkuun mutta meitä maanviljelijöitä on vaikeampi huijata.
täysin mahdollista, on mahdollista saada kaksi perunasatoa. Keski-Euroopassa on mahdollista saada kaksi viljasatoa käyttämällä lyhyen kasvuajan vaativia lajikkeita. Miksi näin ei tehdä? Valtaaosa keski-Euroopan viljasta on syysviljoja, jotka seuraavana kesänä pitkäkasvuaikaisena tuottavat suuren hehtaarisadon ja ovat näin ollen kannattavampia kuin kaksi satoa kesässä tuottavat lajikkeet. Sadonkorjuu heinä-elokuu, jolloin viljoja ei tarvitse kuivata.
Lämpösumma toimii kumpaankin suuntaan.
"Keski-Euroopassa on mahdollista saada kaksi viljasatoa käyttämällä lyhyen kasvuajan vaativia lajikkeita. "
Älä viitsi olla lapsellinen! Kerrohan vaikkapa että missä kuussa Espanjassa kylvettäisiin 1. satoa varten ja missä kuussa toista satoa varten. Entäpä Saksassa?
koko Ranska ja osassa Saksaa kasvukausi on jopa vuoden mittainen..
"Sadonkorjuut alkoivat Euroopassa tänä vuonna historiallisen aikaisin. Ensimmäiset syysohrat korjattiin Ranskassa jo toukokuun puolella."
Minkähän sortin maanviljelijä lienet ,sopii epäillä.
Kukaan ei ole väittänytkään että pelkkä lämpösumma on se ratkaiseva tekijä. Viljalajike ratkaisee satotason. Saako suomalainen viljelijä yhtä suuren sadon kuin ranskalainen tai saksalainen ?
Tietääkseni Portugalin Azorit kuuluvat EU:hun ja siellä lehmät laiduntavat ympäri vuoden. Siellä on vain lypsykatos jossa ne lypsetään. Lämpötila ei laske alle 5 talvella eikä nouse kesälläkään yli 25 ja siellä sataa riittävästi. En nimittäin nähnyt siellä yhtään navettaa enkä rehuvarastoja.
Missä muualla EU:n alueella laidunkausi kestää tuon 4 kuukautta ja lopun aikaa syövät kerättyä rehua.Pohjois-Ruotsissa aika harvassa nuo maatilat.
Eli et voi väittää että neljäkin reusato ei ole mahdollista kun Suomessakin saadaan vähintään kaksi . Niitä ei tarvita kun eläimet laiduntavat pitempään.
Ja kerrohan tuollaisena maatalouden huippuasiantuntijana miksi eivät kylväneet lyhyen kasviajan lajikkeita ja olisi korjanneet sitä syksyllä? Sehän olisi ehtinyt ihan komiasti (sinun mukaasi...) pukata loistavan toisen sadon. Miksi paikalliset olot tuntevat maanviljelijät eivät kuitenkaan ottaneet sitä toista satoa?
Ja vastaus jäi uupumaan: missä kuussa kylvetään Espanjassa 1. ja toisen sadon viljat ja missä Saksassa. Sitten kun olet vastannut niin osoitan muutamalla ilmastojutulla miten naurettavia väitteitä yrität esittää... Niin epätoivoisesti puolustat meidän huippukorkeita tukiamme että täysin kuvitteellisia juttuja pukkaa...
Ainakin olen merkittävästi laajakatseisempi. Espanjassa on paljon alueita joissa kuivuuden takia hyvä on jos saadaan se yksikin rehusato vuodessa. Onnistut aika lailla värilasit päässä katsoen näkemään meiltä ainoastaan huonot puolet ja muiden (osin täysin kuvitteelliset) hyvät puolet. Paljonkohan prosentteina EUn maidosta tuotetaan Azoreilla?
"Kukaan ei ole väittänytkään että pelkkä lämpösumma on se ratkaiseva tekijä. Viljalajike ratkaisee satotason. Saako suomalainen viljelijä yhtä suuren sadon kuin ranskalainen tai saksalainen ?"
Ja tuon mukaan kun kylvetään huippusatoisia lajikkeita Saharaan niin saadaan huippusatoja. Nyt äkkiä ostamaan sieltä maata!
"Valtaaosa keski-Euroopan viljasta on syysviljoja, jotka seuraavana kesänä pitkäkasvuaikaisena tuottavat suuren hehtaarisadon ja ovat näin ollen kannattavampia kuin kaksi satoa kesässä tuottavat lajikkeet. Sadonkorjuu heinä-elokuu, jolloin viljoja ei tarvitse kuivata."
tuethan meillä on pienet, johtuen huonosta viitesadosta,, kyse oli väitteestä että tuet ovat suuret ja jos ne ovat suuret niin miksi ne ovat suuret, mitäänhän perusteita väitteelle ei ole.
Suomi 8.044
Ruotsi 8.925
Tanska 15.503
Saksa 14.979
Ranska 19.702
Englanti 20.525
toimii kumpaankin suuntaan ja asettaa viljelylle rajat, voisit lopettaa nuo paskajutut..
Et sitten vastannut "huippuasiantuntija " saako suomalainen yhtä suuren sadon kuin Ranskan tai Saksan ammattiveljet? Ei se ole mahdollista vai kuinka?
Lienetkö yhtään sen avarakatseisempi kuin minäkään?
Azorien maito jalostetaan pääasiassa juustoiksi joka viedään manner-Portugaliin ja Venäjälle ,näin kerrotiin meille paikallisessa juustolassa. Paljonko on Suomen osuus Eu-maidosta?
Ja lukuunottamatta niitä Espanjan kuivia alueita ,et voi väitää etteikö rehusta ole eteläisemmässä Euroopassa mahdollista saada moninkertainen sato kuin Suomessa.
Suomen pohjoisen sijainnin hyviä puolia on kylmät talvet joiden ansiosta ei tarvita niin paljon torjunta-aineita kuin etelämpänä.
Hyvänä puolena muualla EU-alueella pidän sitä etteivät kuluttajat kyseenalaista oman maatalouden tärkeyttä.
Vieläkään et "huippuasiantuntijana" osannut vastata missä kuussa Espanjassa ja Saksassa kylvetään 1. kerran ja missä 2. kerran kun ne kaksi satoa otetaan. Kerrohan nyt vain ne kuukaudet niin huomaat sen jälkeen itsekin miten naurettavia väitteitä esität...
kaksi satoa on mahdollista mutta sitä ei kaäytetä kun yhdellä pääsee parempaan taloudelliseen tulokseen, mikä tässä on epäselvää ????
Ja kerrohan vielä ne kylvökuukaudet noille kahdelle mahdolliselle sadolle niin osoitan miten lapsellinen olet... Että onko se kaksi satoa edes mahdollistakaan...
jos tuo nyt niin kovasti kiinnostaa, odotan mielenkiinnolla mikä siinä on mahdotonta ?
"koko Ranska ja osassa Saksaa kasvukausi on jopa vuoden mittainen..
"Sadonkorjuut alkoivat Euroopassa tänä vuonna historiallisen aikaisin. Ensimmäiset syysohrat korjattiin Ranskassa jo toukokuun puolella.""
"jos tuo nyt niin kovasti kiinnostaa, odotan mielenkiinnolla mikä siinä on mahdotonta ?"
Kerrohan nyt neropatti ensin ne kuukaudet. Rohkeasti vain! Ei se nyt noin vaikeaa voi olla tejdä itseään vielä naurettavammaksi...
Eli missä kuussa Espanjassa kylvettäisiin 1. satoa ja toista satoa varten ja sama Saksassa.
keskieurooppaa, Ranskassa ja osassa Saksaa voi aikaista ohraa kylvää Helmi- Maaliskuussa ja puimaan pääsee Touko- Kesäkuussa ja toista satoa voi puida jo parhaimmillaan jo Elokuun puolella, odotan todella mielenkiinnolla mistä jankkaamisessasi on kysymys.
"Ja lukuunottamatta niitä Espanjan kuivia alueita ,et voi väitää etteikö rehusta ole eteläisemmässä Euroopassa mahdollista saada moninkertainen sato kuin Suomessa. "
Iso osa Espanjaa, Portugalia, Kreikkaa ja Italiaa kärsii jokavuotisesta kuivuudesta, tekee tiukkaa saada se kaksikin satoa korjattua kun meillä sentään tehdään kolmeakin...
Niin ja lisäksi tilanne on se että laitumelta tulee kuivuusaikaan niin niukasti rehua että tarvitaan lisärehua. Eli jos siellä ei välttämättä talvea varten tehdäkään rehuja varastoon niin kesää varten on sitten tehtävä...
Ja kun tuolta MTTn Taloustohtorista joka on siis virkavastuulla pudetty kaikissa maissa sama järjestelmä jota mm EU käyttää tukien vertailuun ja vaikuttavuuteen eri maissa
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/eufadnstandard/aikasarja/yrittajatulo
Niin FADN Standard Results - Omat valinnat - Valitse raportti = Tuet - Vuosi=2009 ja kaikki maat ja Valmis
niin suurin tukisumma per tila löytyy Suomesta, 49,238 euroa per tila. UK on vasta kakkosena 45,342 eurolla. Jättitukien Ranska löytyy lukemalla 27,797 ja Tanska 33,449 euroa per tila.
jo alaluokkalainenkin laskee päässään ettemme pääse lähellejkkään noita lukuja, edelleenkin odotamme vastausta millä PERUSTEELLA tukemme ovat muita suuremmat?
Vuonna 2008 Suomi sai € 833 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 12254 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Ranska sai € 9940 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 18862 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Tanska sai € 1169 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 25968 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Saksa sai € 6580 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 17735 maatilaa kohti.
Tuossa
http://www.jordbruksverket.se/download/18.32b12c7f12940112a7c800011160/Rapport 2010_18_Kostnader och intäkter.pdf
tutkimuksessa sivulla 49 olevat kuviot kertovat selkeästi että kolmikosta Ruotsi - Tanska - Suomi niin tukitasomme on selkeästi korkein. Sama löytyy raportin muiltakin sivuilta jos tuo toinen kotimainen on tarpeeksi hyvin hallussa.
iankaikkisten vanhojen "tutkimusten" linkkailu ja kerro millä PERUSTEELLA tukemme olisi muita korkeammat ?
jo alaluokkalainenkin laskee päässään ettemme pääse lähellejkkään noita lukuja, edelleenkin odotamme vastausta millä PERUSTEELLA tukemme ovat muita suuremmat?
Vuonna 2008 Suomi sai € 833 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 12254 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Ranska sai € 9940 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 18862 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Tanska sai € 1169 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 25968 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Saksa sai € 6580 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 17735 maatilaa kohti.
"jo alaluokkalainenkin laskee päässään "
Osaa tosiaan laskea päissään että tuo 1.900.000.000 euroa jaettuna tasan 60.000 tilalle joka on suurinpiirtein tämänhetkinen tilamäärä niin tekee 31.500 euroa per tila. Suoria tukia. Vuodessa. Joka vuosi.
Veronmaksajien kannalta siinä on se ikävä puoli että noista tuista tosiaan EU maksaa vain tuon noin13-14.000 per maatila ja loput 17-18.000 euroa kerätään omilta veronmaksajilta vaikka noille veroeuroille varmasti löytyisi muutakin käyttöä...
ties monennenko kerran..
"suurin tukisumma per tila löytyy Suomesta, 49,238 euroa per tila"
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2008/09/722167/maataloustuet-nyt-julki-netissa
Herra on hyvä vaan ja toimii noin että
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/eufadnstandard/aikasarja/yrittajatulo
Niin FADN Standard Results - Omat valinnat - Valitse raportti = Tuet - Vuosi=2009 ja kaikki maat ja Valmis
ja kertoo sitten sen sieltä löytyvän suurimman tukisumman per tila. Joka on Suomen 49,238 euroa per tila...
ei tarvitsisi selventää että kyse on maataloustuen suuruudesta tilaa kohden, mutta kun lusikalla annettu ei voi kauhallla vaatia..
Ja mikähän tuolla
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/eufadnstandard/aikasarja/yrittajatulo
Niin FADN Standard Results - Omat valinnat - Valitse raportti = Tuet - Vuosi=2009 ja kaikki maat ja Valmis
nyt sitten oli summana eli euroina se maataloustuen suuruus tilaa kohti? Kun minä väittämäsi mukaan valehtelin että se on 49,238 euroa per tila niin mikäköhän tuolla sitten on se virkavastuulla tuotettu vertailukelpoinen oikea luku sinun mukaasi? Jos se kerran ei ole tuo 49,238 euroa.
"Osaa tosiaan laskea päissään että tuo 1.900.000.000 euroa jaettuna tasan 60.000 tilalle joka on suurinpiirtein tämänhetkinen tilamäärä niin tekee 31.500 euroa per tila. "
"Vuonna 2008 Suomi sai € 833 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 12254 maatilaa kohti."
31.500 - 12.254 = 19.246
49.238 - 31.500 = 17.738
Huomattavasti vähemmän valehdeltu siis jos oikeana lukuna pidetään tuota 31.500. Oma väitteesihän oli tuo 12.254.
Mikä nyt siis on oikein? Itse sanoisin että tuo 49.238 per tila. Miksi? Koska meillä on 60.000 maatilaa josta vähintään 30.000 on osa-aikaisia max 20 hehtaarin tiloja. Tuolla oletuksella heidän tukensa olisivat 300.000.000 eli 300 miljoonaa jolloin noilla 30.000 ns aktiivitilalle jäisi 1,6 miljardia eli 53.000 euroa per tila. Suuruusluokka täsmää. Aktiivitilojen tuki luokkaa 50.000 per tila, harrastelijat ja jäähdyttelijät ja osa-aikaiset kuittaavat sitten murusia. Ja Taloustohtorissa tavoite käsittääkseni on haarukoida miten aktiivitiloilla menee.
ei käsitä että luvut olivat vain siksi että suhteellinen suuruus selviää, uudempia voi hakea manuaalisesti http://farmsubsidy.org/FI/2010/ sivuilta.
Vuonna 2008 Suomi sai € 833 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 12254 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Ranska sai € 9940 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 18862 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Tanska sai € 1169 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 25968 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Saksa sai € 6580 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 17735 maatilaa kohti.
Näyttää tuo Taloustohtori antavan ihan erilaisen tukien suuruusjärjestyksen kun sitä käytetään Mm Suomi 49.000 per tila ja Tanska 33.000 per tila verrattuna tuohon 12.254 / 25.968?
Johtuneeko tuosta
http://farmsubsidy.org/transparency/
että Suomi pimittää farmsubsidy.org'ilta suurimman osan tuosta jotka sitten näkyvät Taloustohtorissa kun taas Tanska kertoo lähes kaikki tuet rehellisesti? Se on varmaan se selitys?
Narsisti ei koskaan tunne olevansa väärässä, ei vaikka olisi joutunut muuttamaan mielipidettään kuinka monesti tahansa. AINOA "totuus" on hänen mielestään vain hänellä. Narsistisesta luonnehäiriöstä kärsivän perusongelma toisten kannalta on, ettei häntä oikeastaan voi lainkaan tunnistaa, koska hän näyttää tervemieliseltä ja uskoo itsensä sellaiseksi. Se on kuitenkin vain sairauden naamio.
Minä olen aktiivi-viljelijä, pelto-alaa on tuollainen keskimääräinen 34 ha, tukea saan n.18000 €, aika kaukana tuosta 49 000 €:sta. Miten sen selität ?
Tuohon on aika helppo selitys, tiedän sen hyvin itsekin aktiiviviljelijänä. Tosiaan tuosta tuet noin 530 euroa per hehtaari, täsmää.
Mutta otetaas sitten keskimääräinen maitotila b:ltä tuosta naapurista, 34 hehtaaria ja 34 lehmää. Peltotuet heti 100 e/ha korkemmat eli 21.500 ja maitotukia tulee noin 9.500 euroa. Yhteensä siis 31.000 euroa. On jo paljon lähempänä? Sitten sama keskikokoinen maitotila c2:lla, peltotuet edelleen sen 21.500 ja maitotuet 25.000 euroa, yhteensä 46.500 euroa. Ollaan jo aika lähellä ja edelleen keskikokoinen tila. Sitten c3:lla tuet jo 21.500 40.000 = 61.500 euroa. Keskikokoisella tilalla.
Keskituethan budjetista ovat 31.500 eli kun 1,9 miljardia ja 60.000 tilaa niin se on suurinpirtein tuo. Joka sekin on jo paljon enemmän kuin sinun tukesi vaikka kuten totesit tilasi on keskikokoinen tila kuten onkin. Meillä vain kun nuo tuet ovat ns kotieläinpainotteisia...
Tuo Taloustohtorin 48.000 tulee siitä että sieltä jätetään muutaman hehtaarin harrastelijatilat ulkopuolelle ja pyritään saamaan esille aktiivitilojen luku. Jos vaikka 10 ha niin tuet 5.000 ja kun tuollaisia tiloja on 10.000 niin niille tuet 50.000.000. Lopuille jää siis 1.850.000.000 miljoonaa ja 50.000 tilaa = 37.000 euroa per tila. Tuosta se aika pitkälle syntyy, ihan matematiikkaa. Jos on hiukankaan tilastotieteen ja matematiikan perusteet hanskassa niin tämä on aika helppo ymmärtää.
Onko kukaan huomannut? Itse esimerkiksi kun esitän jonkun luvun tukien määrästä niin perässä on lähes aina tietolähde tai linkki josta jokainen voi tarvittaessa tarkistaa tiedon.
Sitten taas joku heittää päistään että
"Euroa tikaa kohti..
Suomi 8.044
Ruotsi 8.925
Tanska 15.503
Saksa 14.979
Ranska 19.702
Englanti 20.525 "
Ei mitään lähdettä mistä luvut ovat peräisin? Vai päissään heitetty? Ei mitään linkkiä mistä voi tarkistaa. Vain väite että "näin on ja tämä on tosi!". Ja kuvaan kuuluu myös että esittämiäni lukuja joiden oikeellisuuden siis jokainen voi linkeistä tarkistaa väitetään valheeksi. Mitä se kertoo keskustelijan tasosta?
tiedät, luvut http://farmsubsidy.org/FI/2010/ ajalta kun listauksia vielä sai ja ei ne käsin haetutkaan uudetkaan siitä paljoa poikkea..
Vuonna 2008 Suomi sai € 833 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 12254 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Ranska sai € 9940 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 18862 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Tanska sai € 1169 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 25968 maatilaa kohti.
Vuonna 2008 Saksa sai € 6580 miljoonaa EU: n maataloustukiin eli noin € 17735 maatilaa kohti.
http://farmsubsidy.org/faq/
"Where do you get this information from?
All the data presented on this website has either been published directly by EU country governments, or obtained from them by freedom of information requests.
I think there are mistakes in your data!
In several cases we have discovered discrepancies, inaccuracies and straightforward mistakes in the data published or released to us and wherever possible we have queried this with the relevant government agencies. Ultimately, the data available on this site is only as good as the data we have received from the governments. We do not change the data we have received from governments so if you think you have identified an error in the data you should notify the relevant government agency and, if possible, let us know too."
Mm Suomen hallitus pimittää tukia ja ilmoittaa vain 0,8 miljardia vaikka todellinen tukisumma valtion budjetista on 1,9 miljardia... Luotettavat suomalaiset taas asialla? Piikkihiihtoliiton mallilla?
pitää selventää että kyse on EU tuista, ainoat mistä jossain määrin luotettavia päivitettyjä tietoja on saatavilla..
Mutta tuoltahan
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/eufadnstandard/aikasarja/yrittajatulo
löytyy täysin hallituksista riippumattomat tiedot. Siellä on virkavastuulla kootut tiedot jotka ovat kaikissa maissa 100% rehellisten 100% oikein ilmoittamia tietoja joita käyteään mm maatalouden kannattavuuden vertailuun eri maiden välillä. Hallitukset eivät voi pimittää mitään koska 100% rehelliset viljelijät ilmoittavat tiedot ja keräävä organisaatio toimii virkavastuulla.
http://farmsubsidy.org/transparency/
Suomi vasta sijalla 15 kun maita on 27. Ei ihan pahimpia tietojen pimittäjiä mutta lähes?
Saksan, Ranskan ja muiden keskeisten EU maiden tasoa, joten voisit siistiä vähän suurta suutasi..
ei noissa tiedoissa mitään vikaa ole, ne ei vain kerro paljonko EU tukia tulee tilaa kohden..
Ei kerro ei... Että paljonko tulee EU.tukia...
Sen sijaan ne kertovat kyllä sen paljonko tulee tukia yhteensä EU kansalliset per tila ja kuten luvuista huomataan niin meillä on sitten suurimmat tukimäärät per tila... Ja kuten itsekin totesit niin "ei noissa tiedoissa mitään vikaa ole" eli ne kertovat vertailukelpoisesti kokonaistuet per tila. Jossa siis meillä on suurimmat kokonaistuet per tila...