5-vuotias poikani kertoi minulle nähneensä juuri ennen nukahtamista, kuinka makuuhuoneen oven raosta oli tullut kaksi hahmoa sisään, toinen musta ja toinen valkoinen. Hahmoilla ei erottunut kasvojen piirteitä eikä muutakaan erityistä (olivat kuin varjoja). Poika oli pelästyksissään mennyt peiton alle piiloon ja kun hän kurkkasi peiton alta, ei hahmoja enää näkynyt.
Okei, 5-vuotiaan mielikuvitus on juuri huipussaan ja unenpöpperöisenä saattaa kuka tahansa nähdä omiaan, myönnetään tämä. Poika kuitenkin kiven kovaa vannoi olleensa täysin hereillä. Ja jostain muistaisin lukeneeni, että lapset olisivat vastaanottavaisempia henkimaailman asioille kuin aikuiset.
Voisiko siis olla, että poikani olisi todella voinut nähdä henkiä? Ja pystyisikö joku kertomaan, mitä voisi tarkoittaa se, että toinen hahmoista oli musta ja toinen valkoinen?
Lapsi näkee henkiä?
49
9502
Vastaukset
- ........
Itse näin n. 9-vuotiaana valkoisen, hieman vihertävän valo-olennon tulevan seinän läpi huoneeseeni yöllä. Minäkin piilouduin peiton alle ja tärisin kauhusta. Äitini on sanonut nähneensä saman hahmon ja kutsui sitä enkeliksi. Minä taas olen kutsunut olentoa humanoidiksi sen ison pään ja isojen silmien vuoksi. Voi tosin olla että olen sekoittanut muistikuvani ufojuttuihin myöhemmin.
Aina kun puhun jollain palstalla asiasta selitykseksi tarjotaan unihalvausta. Se vaan ei käy selitykseksi, koska pystyin liikkumaan (vetämään peiton pään yli).
Kuinka suuria hahmot olivat? Minun näkemäni hahmo oli lapsen kokoinen (suurin piirtein itseni kokoinen tuolloin), mutta se leijui korkeammalla lattiasta.
Henkiä varmaan. Mitä lienevät. Kenties kuolleiden vaeltavia sieluja, jotka etsivät uutta kotiaan uudessa kehossa. En minä tiedä. Mutta se on varmaa ettei ne olennot tee koskaan mitään pahaa, kunhan vilkaisevat ympärilleen ja poistuvat. Ehkä jonkun tutun sielu tai suojelusenkeli? Käyvät katsomassa että kaikki on hyvin.
Väreistä en osaa sanoa, mitä voisivat tarkoittaa. - Hepulis
Hei,
Viisivuotias lapsi voi aivan hyvin nähdä henkiä eikä se ole edes harvinaista. Melkein joka suvusta löytyy joku, jolla on ollut lapsena "mielikuvituskaveri" tai joka on nähnyt mörköjä. Kyky nähdä tai muuten aistia "yliluonnollisia" asioita vähenee ja usein katoaa kokonaan aikuistumisen myötä. Tämä johtuu siitä, että vastasyntyneen lapsen aivot ovat lähes unitilassa ja leikki-ikäisilläkin vielä puoliunessa, jolloin lapsi on tavallaan meditatiivisessa tilassa koko ajan. Vasta n. 18-vuotiaan aivot saavuttavat (päivisin) ihan kirkkaan valvetilan. Aikuinenkin voi kuitenkin aistia "yliluonnollisia" asioita esim. väsyneenä.
Kummitusten väristä en osaa sanoa mitään, koska en ole itse nähnyt aaveita muuten kuin valo- ja videokuvissa. Kameran tallentamat henget näyttävät päiväsaikaan tummilta tai harmailta, kun taas hämärässä tai pimeässä ne erottuvat yleensä ympäristöstä vaaleampina tai jopa valkoisina kohtina. Olisikohan toiseen hahmoon osunut jostain valoa ja toinen oli varjossa? - Kyseessä on
vain taas kerran yksi typerä provoaloitus.
- Huolestunut-72
Ihan vain tiedoksi, ettei ole mikään provo. Kysyn asiaa täällä siksi, kun sanoin kyllä lapselleni, ettei mitään pelättävää ole, mutta asia jäi vaivaamaan mieltäni, varsinkin noiden hahmojen värien suhteen.
Kysyessäni pojaltani, minkä kokoisia hahmot olivat olleet, hän sanoi niiden olleen aikuisen ihmisen kokoisia. Juttelimme poikani kanssa hengistä ja niihin liittyvistä uskomuksista. Kerroin pojalleni, etteivät henget koskaan (toivon mukaan) halua vahingoittaa ketään ja että hahmot saattoivat olla vain vähän eksyksissä ja siksi eksyivät meidän makuuhuoneeseemme.
Voihan olla, että poikani olikin nähnyt unta, mutta toisaalta, silloin kun olin itse lapsi, muistan, kuinka minulle tuli välillä ennen nukahtamista tunne, että sänkyni vieressä seisoo joku. Kun tunne alkoi kasvaa pakokauhuksi asti, pakotin itseni kääntymään ja katsomaan, mutta ketään ei koskaan ollut siinä. Aikuisiässä on helppoa pistää asioita vilkkaan mielikuvituksen piikkiin, mutta lainatakseni pikkuviisaan poikani sanoja: "Mistäpä sitä tietää?". :)
Tuli myös mieleeni, että olisiko hahmot voineet olla vaikka enkeli (valkoinen) ja sielu (musta) läpikulkumatkalla meidän asunnon läpi? Itse en ole koskaan täällä nähnyt mitään, mutta joskus myöhään yöllä vielä hereillä ollessani, tunnen yhtäkkiä ihoni nousevan ilman mitään luonnollista syytä kananlihalle! Näin tapahtuu aina silloin tällöin, ei joka yö eikä aina samassa paikassakaan. Olen yrittänyt etsiä loogisia selityksiä tunteelle (veto, yms), mutta mitään ei ole löytynyt.
Mieheni ei usko lainkaan mihinkään "yliluonnolliseen" ja itsekin olen aika epäileväinen, mutta en kuitenkaan täysin tyrmää ajatusta, että jotain tämän maailman ulkopuolista voisi ollakin olemassa. - Hepulis
Huolestunut-72 kirjoitti:
Ihan vain tiedoksi, ettei ole mikään provo. Kysyn asiaa täällä siksi, kun sanoin kyllä lapselleni, ettei mitään pelättävää ole, mutta asia jäi vaivaamaan mieltäni, varsinkin noiden hahmojen värien suhteen.
Kysyessäni pojaltani, minkä kokoisia hahmot olivat olleet, hän sanoi niiden olleen aikuisen ihmisen kokoisia. Juttelimme poikani kanssa hengistä ja niihin liittyvistä uskomuksista. Kerroin pojalleni, etteivät henget koskaan (toivon mukaan) halua vahingoittaa ketään ja että hahmot saattoivat olla vain vähän eksyksissä ja siksi eksyivät meidän makuuhuoneeseemme.
Voihan olla, että poikani olikin nähnyt unta, mutta toisaalta, silloin kun olin itse lapsi, muistan, kuinka minulle tuli välillä ennen nukahtamista tunne, että sänkyni vieressä seisoo joku. Kun tunne alkoi kasvaa pakokauhuksi asti, pakotin itseni kääntymään ja katsomaan, mutta ketään ei koskaan ollut siinä. Aikuisiässä on helppoa pistää asioita vilkkaan mielikuvituksen piikkiin, mutta lainatakseni pikkuviisaan poikani sanoja: "Mistäpä sitä tietää?". :)
Tuli myös mieleeni, että olisiko hahmot voineet olla vaikka enkeli (valkoinen) ja sielu (musta) läpikulkumatkalla meidän asunnon läpi? Itse en ole koskaan täällä nähnyt mitään, mutta joskus myöhään yöllä vielä hereillä ollessani, tunnen yhtäkkiä ihoni nousevan ilman mitään luonnollista syytä kananlihalle! Näin tapahtuu aina silloin tällöin, ei joka yö eikä aina samassa paikassakaan. Olen yrittänyt etsiä loogisia selityksiä tunteelle (veto, yms), mutta mitään ei ole löytynyt.
Mieheni ei usko lainkaan mihinkään "yliluonnolliseen" ja itsekin olen aika epäileväinen, mutta en kuitenkaan täysin tyrmää ajatusta, että jotain tämän maailman ulkopuolista voisi ollakin olemassa.Kuten itsekin arvelet, kotiinne ilmestyneet henget ovat todennäköisimmin olleet vain vierailulla. Jos asutte kerrostalossa, jossain toisessa asunnossa majaileva henki voi helposti vaellella huoneistosta toiseen. Muita vierailevia henkiä ovat äskettäin kuolleiden henkilöiden sielut. Kuollut läheinen ilmestyy usein kuolinhetkellään tai pian sen jälkeen esim. sukulaisilleen tai hän käy niissä paikoissa, jotka ovat olleet hänelle elinaikana tärkeitä.
Se, että poikasi näki yhtä aikaa kaksi henkeä, on jo sinänsäkin outoa. Kummitukset eivät yleensä viihdy yhdessä. Kyse ei välttämättä ole kummituksista, vaan vierailijat ovat voineet tulla rajan takaa. Etenkin kuolemaisillaan olevat ihmiset näkevät usein vuoteensa äärellä (hiljaa seisomassa) rajan takaa tulleita läheisiään. Poikasi näkemät hahmot saattoivat siis olla jopa edesmenneitä sukulaisianne. - Huolestunut-72
Hepulis kirjoitti:
Kuten itsekin arvelet, kotiinne ilmestyneet henget ovat todennäköisimmin olleet vain vierailulla. Jos asutte kerrostalossa, jossain toisessa asunnossa majaileva henki voi helposti vaellella huoneistosta toiseen. Muita vierailevia henkiä ovat äskettäin kuolleiden henkilöiden sielut. Kuollut läheinen ilmestyy usein kuolinhetkellään tai pian sen jälkeen esim. sukulaisilleen tai hän käy niissä paikoissa, jotka ovat olleet hänelle elinaikana tärkeitä.
Se, että poikasi näki yhtä aikaa kaksi henkeä, on jo sinänsäkin outoa. Kummitukset eivät yleensä viihdy yhdessä. Kyse ei välttämättä ole kummituksista, vaan vierailijat ovat voineet tulla rajan takaa. Etenkin kuolemaisillaan olevat ihmiset näkevät usein vuoteensa äärellä (hiljaa seisomassa) rajan takaa tulleita läheisiään. Poikasi näkemät hahmot saattoivat siis olla jopa edesmenneitä sukulaisianne.Kiitos paljon vastauksista! Tärkeintä on joka tapauksessa se, ettei poikani tarvitse pelätä omassa kodissaan.
Aina sitä myös miettii, kuinka paljon ja miten tuon ikäiselle voi jo kertoa. Onneksi juttelemme paljon kaikesta ja aihetta on sivuttu jo aikaisemminkin, kun monissa lastenohjelmissa on kummituksia yms. Olemme jutelleet siitä, mitä kummitusten uskotaan olevan ja siitä, että yleensä uskotaan, ettei henget tarkoita pahaa, lähinnä välittävät viestejä tai ovat läpikulkumatkalla.
Täytyy seurata tilannetta ja mikäli tapahtuma rupeaa toistumaan, yrittää selvittää, mikä voisi olla hahmojen vierailujen syynä (mikäli se on mahdollista selvittää).
Kiitos kaikille asiallisesti vastanneille! - Näytä lapsellesi
Huolestunut-72 kirjoitti:
Ihan vain tiedoksi, ettei ole mikään provo. Kysyn asiaa täällä siksi, kun sanoin kyllä lapselleni, ettei mitään pelättävää ole, mutta asia jäi vaivaamaan mieltäni, varsinkin noiden hahmojen värien suhteen.
Kysyessäni pojaltani, minkä kokoisia hahmot olivat olleet, hän sanoi niiden olleen aikuisen ihmisen kokoisia. Juttelimme poikani kanssa hengistä ja niihin liittyvistä uskomuksista. Kerroin pojalleni, etteivät henget koskaan (toivon mukaan) halua vahingoittaa ketään ja että hahmot saattoivat olla vain vähän eksyksissä ja siksi eksyivät meidän makuuhuoneeseemme.
Voihan olla, että poikani olikin nähnyt unta, mutta toisaalta, silloin kun olin itse lapsi, muistan, kuinka minulle tuli välillä ennen nukahtamista tunne, että sänkyni vieressä seisoo joku. Kun tunne alkoi kasvaa pakokauhuksi asti, pakotin itseni kääntymään ja katsomaan, mutta ketään ei koskaan ollut siinä. Aikuisiässä on helppoa pistää asioita vilkkaan mielikuvituksen piikkiin, mutta lainatakseni pikkuviisaan poikani sanoja: "Mistäpä sitä tietää?". :)
Tuli myös mieleeni, että olisiko hahmot voineet olla vaikka enkeli (valkoinen) ja sielu (musta) läpikulkumatkalla meidän asunnon läpi? Itse en ole koskaan täällä nähnyt mitään, mutta joskus myöhään yöllä vielä hereillä ollessani, tunnen yhtäkkiä ihoni nousevan ilman mitään luonnollista syytä kananlihalle! Näin tapahtuu aina silloin tällöin, ei joka yö eikä aina samassa paikassakaan. Olen yrittänyt etsiä loogisia selityksiä tunteelle (veto, yms), mutta mitään ei ole löytynyt.
Mieheni ei usko lainkaan mihinkään "yliluonnolliseen" ja itsekin olen aika epäileväinen, mutta en kuitenkaan täysin tyrmää ajatusta, että jotain tämän maailman ulkopuolista voisi ollakin olemassa.Paavo Lipposen vaalivideo: "Pöö! Ei ole mitään pelättävää."
- Anonyymi
Ei ole minuun on mennyt kahden ihmisen sielu
- saharaaa-
Itse olen jo 23-vuotias, mutta silti itsekin nään välillä niitä, jotka ei ole enää tässä maailmassa.
Joskus viikko sitten iltasella, ku mieheni on lähtenyt käymää jossakin kavereidensa kanssa. Niin mulle tulee sellanen tunne, että joku tuijottaa ja kerran iltasella ollessani yksin, niin näin tumman naishahmon ja koska se lähetyi minua, minulle tuli helpottunut olo ja jotenki aavistin, että kyseessä ei ole mikään pahan suopa olento. Se oli minun isomummo. Hän kuoli jo vuonna 1998 muistaakseni, mutta eihän se aina sitä kato, että koska on kuollut.
Halusi todennäköisesti toivottaa minulle kaikkea hyvää ja onnistumisia elämässäni.- fdhkjg
Voiko niille puhua? Miten reagoivat? entäs jos sanot KATOA JEESUKSEN KRISTUKSEN NIMESSÄ!
- Hepulis
Katsoin tänään netistä "Meedio Sally Morgan kiertueella" -ohjelman ensimmäisen jakson (11.12.2011), ja siinä sattui olemaan tapaus, jossa erään pikkupojan edesmennyt isoäiti oli vieraillut pojan huoneessa öisin ja tiesi pojan univaikeuksista. Isoäidin vierailujen syynä oli vain se, että hän kantoi huolta lapsesta. Tässäpä linkki ohjelmaan:
http://www.katsomo.fi/?treeId=33011048 - kihovauhkonen
Olisivatko kyseessä syntyiset? Nämä vartija-olennot näyttäytyvät varsinkin lapsille. Ilmeisesti ne vartioivat eniten juuri lapsia.
Koska toinen oli musta, se saattoi olla sen toisen syntyisen varjosielu eli "itse". Se ei ole hyvä olento. Yksin se ei kuitenkaan voi liikkua, vaan on riippuvainen "isännästään", eli kenties tässä tapauksessa tästä valkoisesta.
Yksinäinen musta olento olisi niin paha juttu, että siitä ei kannata edes puhua. Ellei sitten kyseessä olisi vain painajainen eli painaja, joka lähinnä vain pelottelee. - ..................
Itse katsoin joskus keittiön ikkunasta ja siinä meni harmaa läpinäkyvä olento joka katosi metsän kohtaalle ilmiötä ei ole näkynyt vähään aikaan. Muutkin meidän perheestä on nähnyt saman tapauksen... Veikkaan että se on tämän talon vanha omistaja joka rakensi talomme 80vuotta sitten. Olento oli vanhan papan näköinen
- useat näkevät
Olen lukenut äskettäin kaksi enkelikirjaa. Ei ole mitenkään harvinaista, että näkee enkelin.
- eräs mies
Näin myös itse juuri viisivuotiaana usvaisia hahmoja, lähinnä nukkumaan mennessä. Ei niistä tarvitse huolehtia, ne ovat varmasti jotain mistä emme vielä tiedä ja osaa selittää.
Minut äitini raahasi lasten psykiatreille oikein pitkän kaavan mukaan, että älä sinä ainakaan tee tätä virhettä! Täysin turhaa tällaisen takia ja se jos joku on lapselle ahdistavaa.
Olen nykyään työssäkäyvä, aikuinen akateeminen mies. Tiedän muustakin, kuin näkyvästä, mutta osaan ottaa ne turhia stressaamatta. - lapsuuden trauma
Monilla lapsilla on mielikuvitusystäviä. Oma lapsuuden mielikuvitusystäväni oli hirviö joka piinasi minua teini-ikäiseksi saakka. Lapsen mieli on niin erilainen kuin aikuisen... Vaikka itsekin ymmärrän nyt, että lapsuudenhirviöni oli mielikuvituksen tuotetta, niin lapselle se oli totisinta totta. Pahimmassa tapauksessa lapsuuden hirviöillä voi olla pitkä vaikutus lapseen.
Mielestäni suuri ero oman lapsuuteni ja sinun lapsesi kokemuksen välillä on se, että poikasi uskalsi kertoa sinulle tapahtuneesta. Minä en voinut kertoa äidilleni tapahtuneesta, koska pelkäsin hirviön kostavan minulle. Itse koin oman hirviöni ahdistavana taakkana läpi koko lapsuuteni. Painajaiseni alkoi joskus 4- 5-vuotiaana yöllä. Hirviö kävi kimppuuni, huusin kuin syötävä ja äiti tuli lohduttamaan. Yöllisen kauhukokemukseni jälkeen minusta tuli sulkeutunut ja säikky lapsi. En uskaltanut puhua hirviöstä. Noin kymmenen vuotiaana uskaltauduin piirtämään ensimmäiset kuvat oliosta. Äitini pelästyi. Hirviö oli läsnä koko lapsuuteni ja vasta teini-ikäisenä kasvoin ulos pelostani.
Kannattaa udella lapselta tapahtuneesta. Itse en ainakaan osannut käsitellä tapahtunutta, ja nyt kun miettii, niin olisi ollut hyvä, jos joku aikuinen olisi tiennyt pelostani. Aikuinen olisi ehkä osannut auttaa käsittelemään asiaa, eikä se olisi kasvanut sellaisiin mittasuhteisiin kuin se kasvoi. Jos lapsi vaikuttaa pelokkaalta tai sulkeutuneelta niin ota asia puheeksi.
Oma samantapainen kokemukseni lapsuudessa pääsi paisumaan älyttömiin mittoihin koska en voinut puhua siitä aikuisille. Se johti pitkään turvattomuuden tunteeseen, ja olen edelleenkin säikky ja pelkään pimeää. Lapsi ei osaa käsitellä sellaista kauhua vaan antaa sen pahimmassa tapauksessa kehittyä ihmeellisiin mittasuhteisiin. Poikasi on rohkea kun uskalsi kertoa sinulle tapahtuneesta. Kannattaa udella ja kuunnella ja olla jossain määrin mukana lapsen mielikuvituksen juoksussa jotta pysyy ajantasalla ja tietää, miten suuresti tapahtunut vaikuttaa lapseen. Luulen, että ainakin omalla kohdallani turvallisuutta olisi luonut se, että joku turvallinen aikuinen olisi tiennyt siitä mitä koin. Toisaalta voi olla että lapsesi on jo unohtanut painajaisen eikä se vaikuta häneen mitenkään. Kannattaa kuitenkin tarkkailla. Omassa olemuksessani tapahtui suuri muutos kauhukokemuksen jälkeen, minusta tuli sisäänpäinkääntynyt ja apea lapsi.
Olen myös miettnyt, johtuvatko lapsuuden kauhukokemukset siitä, että lapsella on jotain pelkoja tai ahdistusta mitä hän ei osaa käsitellä muulla tavoin. Tässä linkissä oma lapsuuden kauhukokemukseni sekä muita vastaavia, etenkin nukketarina sopii mielestäni samaan sarjaan kuin omani ja sinun lapsesi kokemus:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8879277 - Maahinen
Näin pikkupoikana outoja isosilmäisiä olentoja, jotka hyptonisoivat minua. Olin täysin niiden vallassa enkä voinut kääntää katsettani mihinkään. Unissani oli olento joka katsoi minua hyvin läheltä ja hyvin tarkkaan enkä voinut mitään sen katseelle.
Mikä oli tämä outo läheltä tuijottaja. Se katsoi minua, noin 5-vuotiasta poikaa silmiin ja olin täysin sen vallassa.
Mikä kummajainen oli tämä otus?
Sillä oli suuret silmät ja se jotenkin jammasi mieltäni. En ymmärrä tänäkään päivänä mitä tuo jammaaminen tarkoittaa. Se oli vain outoa. Olento oli hyvin lähellä ja se tuijotti minua suoraan silmiin.- okkimon
olisko ollu joku avaruusolento? monilla ufosieppauksen uhreilla on samanlaisia kokemuksia tosta hypnoosista.
- 14
Jos joku näkee lapsena outoja otuksia, niin se lapsi on vaan tullut valituksi ufojen koekaniiniksi.
Siitä ei kyllä kovin helpolla selviä.
Ufot ottavat kenet haluavat kokeisiinsa.
Ehkäpä kuitenkin ufot ovat armahtavaisia ja antavat jotain näille koekaniineilleen joskus tulevaisuudessa.
Ufon koekaniini joutuu kokemaan kamalia koettelemuksia aivan äärirajoillaan ihmiselämässään.
Olen itse joutunut pikkupojasta asti olemaan ufojen koe-eläimenä. Pikkupoikana jo olennot tuijottivat minua unissani ja hypnotisoivat minut.
Veikkaanpa että lapsesi joutuu kokemaan elämässään hirveitä koettelemuksia, niinkuin minäkin. Lapsesi kuitenkin pärjää ja monesti miettii, että olipa kummaa kun tuostakin selvisin vammoitta. Ufot nimittäin pitävät huolta siitä, että valitut eivät vahingoitu.
Valitut joutuvat kärsimään hirveitä hengellisiä vaivoja, mutta heitä suojellaan silloinkin kun he itse ovat aivan suojattomia.- koita//
Pyydä Jeesus Kristusta apuun niin demonit pakenevat paikalta. Uskovaiset sanovat ufo olentojen olevan demonisia taivaan henkivaltoja.
- Rauhaa_kaikille
Nyt kerron ENSI KERTAA oman kokemukseni. Olin 4-vuotias kun aloin nähdä kuolleita, sitä kesti teini-ikään, jolloin itse kielsin heitä enää näyttäytymästä. Nykyään en (onneksi) enää niitä näe, mutta yhä tunnen välillä voimakkaan läsnäolon!
Ja se että henget olivat "pahasta" on puutaheinää, ihminen vai pelkää omaa rajallisuuttaan ja siksi luokiuttelee nuo pahaksi! Kristinusko tai mikään muukaan uskonto ei lisää/vähennä noiden näkemistä! Kristinuskossa pelotellaan ihmisiä henkimaailmalla, koska ihmisen käsityskyky on (vielä) rajallinen. Täysin naurettavaa on sellainen ettei uskoisi tieteen enää kehittyvän ja pystyvän jonain päivänä olemaan laitteita joilla nyt vielä "tiedostamaton maailma" pysytytään havaitsemaan. Voin kertoa kaikille että se maailma on hyvä :) - pexi1976
Se ken näkee vainajia, voi opetella lähettämään heitä eteenpäin. Niitä todellakin on maapallolla paljon ja lisää tulee jokapäivä. Ihminen on ollut julma läpi historiansa ja sodissa, teloituksissa yms tapauksissa kun ihminen kuolee "tapaturmiasesti", niin hän voi jäädä tänne jumiin eikä pääse normaalisti eteenpäin. Esko Jalkanen oli yksi suomalaisista jotka löysivät tämän maailman ja hän sai ohjeet auttaa näitä vainajia ja lähettää heitä eteenpäin. Hänen yhdistyksensä jatkaa vapaaehtoisvoimin hänen työtään ja pitää kursseja joissa jokainen saa avaimet tähän universaaliin auttamiseen ;) Ja siitä alkaakin aivan uusi matka jossa selviää "näkymättömien" maailmojen salat ;) Jos maanläheiset vainajat vaivaa, niin suosittelen ottamaan yhteyttä [email protected] ja toimiston vapaaehtoistyöntekijät lähettävät vainajat eteenpäin. Amerikkalaisiin ja brittiläisiin meedio ohjelmiin jotka tutkivat ihmisten koteja ja toteavat että vainajia on, niin tuolla Eskon kursseilla saa eväät lähettää nämä vainajat eteenpäin. auttaminen ei tunne rajoja ;)
- valitettavasti
Just just. Entäpä kun näen näitä vaikka ja missä, en kotonani. Ihan kaduilla näen. Niin miten se tämä jalkanen niitä mihinkään lähettelee, kun en tiedä mistä ovat tulossa ja mihin ovat menossa ?
Ja edelleen väitän ja tulen väittämään aina, ettei kaikki "kummitukset" ole tapaturmaisesti tms. kuolleet, osa vaan ei tiedä olevansa kuolleita ja jos tietävät eivät tiedä, että osa meistä näkee heidät, - Jutta
Käykäähän katsomassa UUT kotisivuilla juttua.
http://www.uskontojenuhrientuki.fi/omat-kokemukset-uskonyhteisossa/179-esko-jalkanen-luonnonvoimat-yhdistys-r-y
Ajattelin asiaa seuraavasti:
Miten 60% maailman henkisen avun välittäjistä sattuu kuulumaan yhteen yhdistykseen Suomessa?
Aloin pohtimaan asiaa siten, että ehkä kaikki henkisen avun välittäjät Suomessa eivät kuulukaan Esko Jalkanen-yhdistykseen? Suomessahan tämä henkisen avun välittäjien määrä saattaa olla vieläkin suurempi.
Kun Suomen väkiluku on n. 5 200 000 ja jos kuvitellaan, että yhdistykseen kuuluisi 0,1% väestöstä, se tekisi 5200 henkilöä. Arvioni on varmasti pahasti yläkanttiin, kun Jehovan todistajiakin on Suomessa n. 20 000 ja heitä tapaa sentään silloin tällöin. Maailman väkiluku on n. 6,9 miljardia. Nämä 5200 henkilöä edustaisivat maailman väestöstä 0,75 promillea (=miljoonasosa) mutta hoitavat maailman henkisestä avusta 60%.
Jos nämä, 0,75 promillea, 5200 henkilöä maailman väestöstä hoitaa 60% henkisen avun välityksestä, niin lopun 40% hoitamiseen tarvitaan 3450 henkilöä. Asuvatko nämäkin henkilöt Suomessa? Kaiken todennäköisyyden mukaan ainakin osa, koska avunvälitys painottuu niin voimakkaasti suomeen. Ilmeisesti Dalai Laman ja monen muun jutut maailmain henkisestä auttamisesta menevät nyt uudelleen arviointiin.
Jos tietäisimme yhdistyksen tarkan jäsenmäärän, saisimme vielä tarkemman tuloksen, mutta suuruusluokka lienee oikea. Maailman väestöön (6.9 miljardia) verrattuna tämä 5470 henkilön porukka on todella pieni.
Näin lukuja pyöritellessä tuntuu tosiaan, että voiko tämä olla totta nykysuomessa. Tällaiset juttu menevät illuusion eli havaintoharhojen puolelle. Hahmotusvirhe syntyy, kun aistiärsykkeen osat vääristävät kokonaisuuden. Kuten yhdistyksen säännöissä sanotaan: ”Toimintaa johdetaan eettisesti ja korkealla moraalilla ihmistä ja hänen vapaata tahtoaan kunnioittaen”. Tällaiset illuusiot ja propaganda ei ole ainakaan eettisesti ja moraalisesti oikein, kuten yhdistys säännöissään sanoo. Tämä osoittaa kuinka helposti ihmisiä manipuloidaan mukaan kaikenlaisiin huijauksen pelinappuloiksi. Käväistessäni yhdistyksen nettisivuilla, en voi välttyä ajatukselta oheistuotteiden bisneksestä. Nämä manipuloidut, heille kerrottujen, heidän suurien henkisten ominaisuuksiensa myötä lankeavat. Miksi sitten tästä yhdistyksestä eroaa ja erotetaan porukkaa jos ihmisten auttamistaitoa löytyy?
Pohtii Jutta - ashtar commander
Jutta kirjoitti:
Käykäähän katsomassa UUT kotisivuilla juttua.
http://www.uskontojenuhrientuki.fi/omat-kokemukset-uskonyhteisossa/179-esko-jalkanen-luonnonvoimat-yhdistys-r-y
Ajattelin asiaa seuraavasti:
Miten 60% maailman henkisen avun välittäjistä sattuu kuulumaan yhteen yhdistykseen Suomessa?
Aloin pohtimaan asiaa siten, että ehkä kaikki henkisen avun välittäjät Suomessa eivät kuulukaan Esko Jalkanen-yhdistykseen? Suomessahan tämä henkisen avun välittäjien määrä saattaa olla vieläkin suurempi.
Kun Suomen väkiluku on n. 5 200 000 ja jos kuvitellaan, että yhdistykseen kuuluisi 0,1% väestöstä, se tekisi 5200 henkilöä. Arvioni on varmasti pahasti yläkanttiin, kun Jehovan todistajiakin on Suomessa n. 20 000 ja heitä tapaa sentään silloin tällöin. Maailman väkiluku on n. 6,9 miljardia. Nämä 5200 henkilöä edustaisivat maailman väestöstä 0,75 promillea (=miljoonasosa) mutta hoitavat maailman henkisestä avusta 60%.
Jos nämä, 0,75 promillea, 5200 henkilöä maailman väestöstä hoitaa 60% henkisen avun välityksestä, niin lopun 40% hoitamiseen tarvitaan 3450 henkilöä. Asuvatko nämäkin henkilöt Suomessa? Kaiken todennäköisyyden mukaan ainakin osa, koska avunvälitys painottuu niin voimakkaasti suomeen. Ilmeisesti Dalai Laman ja monen muun jutut maailmain henkisestä auttamisesta menevät nyt uudelleen arviointiin.
Jos tietäisimme yhdistyksen tarkan jäsenmäärän, saisimme vielä tarkemman tuloksen, mutta suuruusluokka lienee oikea. Maailman väestöön (6.9 miljardia) verrattuna tämä 5470 henkilön porukka on todella pieni.
Näin lukuja pyöritellessä tuntuu tosiaan, että voiko tämä olla totta nykysuomessa. Tällaiset juttu menevät illuusion eli havaintoharhojen puolelle. Hahmotusvirhe syntyy, kun aistiärsykkeen osat vääristävät kokonaisuuden. Kuten yhdistyksen säännöissä sanotaan: ”Toimintaa johdetaan eettisesti ja korkealla moraalilla ihmistä ja hänen vapaata tahtoaan kunnioittaen”. Tällaiset illuusiot ja propaganda ei ole ainakaan eettisesti ja moraalisesti oikein, kuten yhdistys säännöissään sanoo. Tämä osoittaa kuinka helposti ihmisiä manipuloidaan mukaan kaikenlaisiin huijauksen pelinappuloiksi. Käväistessäni yhdistyksen nettisivuilla, en voi välttyä ajatukselta oheistuotteiden bisneksestä. Nämä manipuloidut, heille kerrottujen, heidän suurien henkisten ominaisuuksiensa myötä lankeavat. Miksi sitten tästä yhdistyksestä eroaa ja erotetaan porukkaa jos ihmisten auttamistaitoa löytyy?
Pohtii JuttaJalkasen yhdistyksessä on jäseniä max 700 henkilöä. Toiminnanjohtaja on täysin musta, ilman positiivisia henkisiä voimia oleva henkilö joka kuppaa rahat kaikilta hyväuskoisilta Goodset OY:n kautta. Tuleehan tuostakin hyvät tulot perheelle, viime vuonna (2011) 163 000 euroa.
Vahinko että jäsenistöllä eivät ole omat silmät auenneet ja kun ne aukeavat, niin seurauksena on heti erottaminen, koska kyseenalaistavat toiminnanjohtajan toiminnan.
Tuo 60% on toiminnanjohtajan itse keskimä luku jolla pönkitetään yhdistyksen tärkeyttä ja tarpeellisuutta jottei kukaan eroaisi (ja tätä kautta hän menettäisi tuloja).
- masokistiss
lapsesi on lahjakas se näkee naisen minihameenki läpi uuh ;P
- valonvoimaa
Voisin yrittää auttaa asiaa, ihan auttamisen halusta... [email protected]
- Wanhanoita
Lukekaa ja seurailkaa :))
http://tapiolla.blogspot.com/ - Atte Ateisti
Ennen kuin lähdet analysoimaan havainnon sisältöä ja antamaan sille tulkintoja, pitäisi punnita onko itse havaintoa olemassa.
Oma 6-vuotias poikani näkee parhaillaan joka yö "mörköjä" (nimen hän poimi Muumilaakson tarinoista). Nukkumaan meno omaan sänkyyn jännittää, ja siksi hän haluaa ensin olla viitisen minuuttia isän vieressä makoilemassa. Rohkaistumista on kyllä jo tapahtunut, sillä nykyään jo pienen odottelun jälkeen hän noudattaa kehotusta, että jospa nyt olisi aika pompata omaan sänkyyn omaa peittoa lämmittämään. Sinne hän sitten loikkaakin ja maastoutuu peiton alle. Muistan itse lapsena tehneen samoin kun joskus pelotti.
Takaan ettei huoneessamme ole mörköjä. Kyseessä on selvästi lapsen aivojen ja mielikuvituksen kehittymiseen liittyvä kasvuvaihe, joka on normaalia kehitystä.
Viime viikolla poika rakensi siskonsa avustuksella vanhaan pahvilaatikkoon usean päivän ajan "avaruusalusta". Pitäisikö siitäkin päätellä jotain humanoidien olemassaolosta?- että silleen
Juurikin näin. En ole vielä yhtään lasta tavannut joka ei "mörköjä" näkisi. Mutta jos siihen lähtee mukaan ja tekee niin kuin aloittaja, selittää lapselle että joo ne on enkeleitä ja ne on sitä ja tätä, niin varmasti lapsi näkee niitä lisää. Oma lapseni näki ja kuuli myös, myöhemmin selvisi syy, ja ihan fyysinen.
- lapseni näkee kanssa
Ai muidenkin lapsilla sama ongelma?itselläni on ihan hirveä tilanne kun 5 vuotias poikani näkee hahmoja esim yks yö oli nähnyt että joku hahmo seisoo ikkunan edessä ja on katsovinaan ulos päin.poikani oli ollut niin peloissaan ettei pystynyt liikkumaan pariin sekuntiin eikä huutamaan ja hahmo juoksi auki olevasta huoneen ovesta ulos.itse en ole talossamme nähnyt noita ``varjopyöräilijöitä``(nimi siksi kun ne liikkuu niin lujaa kuulma kun pyörällä menisi).
- just just
Mikä ihmeen tarve tuntuu nykyäideillä olevan, jokainen haluaa lapsestaan jotain erikoista....Ei lasten möröt ole mitään erikoista, mielikuvitusta suurimmalla osalla. Ja lapsilla on mörkökausia, eli pimeän pelko kausia, sitten se menee ohi ja saattaa tulla vielä uudestaan, entä sitten ? Ei se lapsesta mitään meediota tai selvänäkijää tee. Rauhoittukaa ja ottakaa selvää lastenne kehityksestä, niin unohdatte nuo "kyvyt".
Jos on oikeasti "kykyä" nähdä sellaista mitä kaikki ei näe, se ei mene ohi sittenkään kun lapsi on aikuinen. Eikä sitä kaikilla todellakaan ole, edes lapsilla. - naiosldjh
Jos todella olet välittävä vanhempi, mieti onko lapsellasi kaikki hyvin pääkopassa( tai OMASSASI jos heti tosissasi alat jotain kummituksia miettimään! )
- okkimon
Katso peiliis ja kerro mitä näet.
Voin vaikka lyödä mun pääni pantiks että henget on täysin todellisia ja lapset aistii ne herkemmin ku aikuiset.
Luulen että myös lääkärit sanoo että se on tossa iässä täysin normaalia nähä "mörköjä" oli todellisia tai ei.
- isä71
Meidän 2 vuotias poika on pariinkiin otteeseen vilkuttanut tyhjään eteiseen, ikäänkuin siellä olisi joku. Isoäitini menehtyi keväällä. Tänään kun tulin kotiin, siellä oli ihan sama tuoksu, kuin isoäidin luona..
- suklaapallo18v
Pienenä näin meidän talossa hengen. Ilmeisesti se oli meidän talon entinen asukas.
Muistan vielä tänäkin päivänä, että miltä se kyseinen ukko näytti...
Kun olin pieni, niin se ukko asusteli isän ja äidin makuuhuoneessa. Juttelin hänelle useasti. Muistan selvästi jutelleeni hänelle ja kerran äiti tuli ihmettelemään höpisemistäni. En muista siitä päivästä paljoa mutta oma äitini muistaa sen kuin eilisen...hän kertoi miten tämä tilanne oli mennyt silloin kun olin 3-4.vuotias.
Yhtenä päivänä äiti oli tekemässä ruokaa ja hän kuuli kuinka juttelin "itsekseni" heidän huoneessan.
Äiti tuli huoneeseen ja näki että istuin sängyn päädyssä ja tuijotin yhteen huoneen nurkkaan. Äiti kysyi että kenelle oikein puhun. Osoitin sormella huoneen yhteen kulmaan ja sanoin: "Tuolle miehelle tuossa."
Äiti oli ymmällään ja kysyi: "Kenelle miehelle?"
Ihmeissäni sanoin: "No tuolle miehelle tuolla. Etkö äiti näe?"
Äiti tuolloin ajatteli että jaajaa lapsen oma mielikuvitushahmo. Mutta tapahtuma häiritsi häntä koska juttelin miehelle niin useasti. AINA samassa huoneessa.
Äidillä on ollut aina jonkinlaisia yliluonnollisia kykyjä sillä hän on nähnyt joitakin kuolleita ihmisiä jotka olivat hänelle läheisiä.
Äiti ei ollut koskaan nähnyt tai aistinut talossamme mitään. Minä taas olen aina aistinut talossamme jotain kummallista. Nykyään pelkään isän ja äidin makuuhuonetta aivan älyttömästi. En ole käynyt siellä huoneessa varmaankaan viiteen vuoteen. Siellä tapahtui minulle outoja ja pelottavia asioita kun olin noin 12-13 vuotias.
Tunnen oloni erittäin ahdistuneeksi omassa kellarissammekin. Lapsenakaan en IKINÄ jäänyt kellariin yksin. Pelkäsin niin älyttömästi ja pelkään vieläkin. Onneksi ei hirveästi ole asiaa kellariin eikä isän ja äidin huoneeseen. Muuten kotona on mukava ja rauhallista olla. Asun itse eri paikkakunnalla opiskelun vuoksi. Käyn usein viikonloppuisin kotona : )
Onneksi en enää näe minkäänlaisia henkiolentoja tai asioita. Kummallisuuksia tapahtuu ja aistin asioita mutta en näe mitään. - V.Vittu
aikuiset miähet näkee v-i-t-u-n !!
- ei hätää
Meillä esikoinen alkoi tänne nykyiseen taloon muuton jälkeen puhua kuinka näkee nutturapäisen mummon..sanoin vain että joo...mut ei mitään kummempaa..
Olen toki itsekin kokenut tässä talossa sellaista mikä puhuisi sen puolesta että poikani tosiaan näkee tämän. Toki se pistää miettimään, että mitä muuta se näkee...Viimeisimmäksi poika toissa viikolla sanoi mulle että "mummo etsii pappaa" sillo alko kellot soimaan päässä et pappaa? ei meil ole ensinnäkää edes koskaan ketää kutsuttu papaksi, saati muuten sanaa käytetty...et mitähä tää nyt sit on..
Toki meil on se et tiedetään että vuokraisännän vanhemmat on tässä talossa eläneet ja tässä talossa kuolleet, olisiko sitten he ketkä meidän pojalle näyttäytyy...Itse en ole nähnyt, mutta kuullut koputuksia ja tunnen yläkerrassa et joku on paikalla ja jonkun verran keittiön tavarat vaihtaa paikkaa itsekseen... - 14 v, uskon henkiin
Noh, itse olen tällä hetkellä 14-vuotias poika ja myönnän näkeväni/tuntevani henkiä.
Ensimmäiset tapahtumat mitä muistan henkimaailmasta on että olin joskus 4-vuotiaana sanonut äidille: Mä näin enkelin. Äiti sanonu jälkeenpäin et yhtähyvin oisin voinut sanoa että: Mä näin perhosen. Olin pitänyt sitä ihan normaalina. Sitten joku yö olin nähnyt tonttimme välissä kulkevalla tiellä naisen kynttiläkruunun kanssa. Tämäkin kun olin n.4-5 vuotias. Niin selviä hahmoja en muista enää nähneeni sen jälkeen, ja lähiaikoina en ole tuntenut henkiäkään. Ainoastaan parissa paikassa joista toinen on tienmutka metsän laidassa jolloin minulla tulee niska kipeäksi (voisiko joku olla hirtetty siellä?) Ja sitten on talli jossa on erittäin vahvoja hyviä henkiä mutta myös useampi paha henki. Plus että 500-600 metrin päässä olevassa metsässä mihin jätetään pyörät ku mennään bussipysäkille tunnen itseni ahdistuneeksi. Sain myöhemmin selville että siinä pyörämetsässä oli tehty itsemurha... - hie2
Oma isoveljeni kuulemma kertoi samanlaisia juttuja lapsena. En minä sitä itse muista, mutta vanhemmilta olen kuullut. Hän oli niihin aikoihin noin 4-vuotias ja todella hiljainen, melkein sulkeutunut poika. Perheen kesken hän kyllä osasi olla eloisa ja seurallinenkin, mutta tykkäsi olla omissa oloissaan. Hän oli jo noihin aikoihin kiinnostunut kaikenlaisista kauhujutuista yms. ja niitä hänelle pitikin aina lukea. Hän kuitenkin intti aina, ettei usko mihinkään sellaiseen. Yhtenä kesänä olimme kuulemma äitimme kanssa rannalla. Se paikka on nykyäänkin aika pieni, ei siellä taida olla edes pukukoppeja tai mitään. Se on aikalailla metsän keskellä ja sellainen luonnon oma uimapaikka. Veli oli jäänyt kesken leikin ihan hyväksi aikaa tuijottamaan eteensä ja vastannut äidille vasta tämän ravisteltua häntä olkapäistä. Myöhemmin illalla hän oli kertonut nähneensä "valkoasuisen partamiehen" rannalla seisoksimassa, mutta äidillä ei ollut sellaisesta mitään muistikuvaa. Veljeni on maininnut nähneensä saman tyypin pari kertaa myöhemminkin, mutta kouluikään tultuaan hän ei enää maininnut asiasta mitään, liekkö sitten koko juttu jäänyt siihen. Nyt myöhemmällä iällä jonkun muistellessa, hän vaihtaa puheenaihetta melko äkkiä. Sen verran hän on sanonut, etteivät kokemukset olleet millään lailla pelottavia. Meillä kotona kaikki ottivat jutun tosissaan, sillä molemmilla vanhemmilla on ollut ennakkoaavistuksia, etiäisiä ja sen sellaisia. Minä olen siis perheen ainoa, joka ei ole kokenut mitään tällaista, mutta silti tulee lueskeltua näitä juttuja turhankin paljon.
- -Nainen-
Minä myös näin aivan pienenä tyttönä seinän läpi lipuvan valkoisen hymyilevän hahmon. Pelästyin hahmoa ja peitin myös kasvoni tyynyn alle. Olin todella pieni silloin, mutta muistan sen yhä aikuisena kolmekymppisenä naisena. Myös tyttöni näki kesällä hengen Helsinkiläisessä hotellissa josta tänne kirjoitinkin taannoin...
Ehkä lapset ovat tosiaan vastaanottavaisempia näissä asioissa. Luin juuri MTV3:n sivuilta juttuja näistä henkimaailman asioista ja siellä oli, että meille kaikille annetaan tämä "kuudes aisti" lapsena...
Tuli mieleen tämä isäni hiljattain kokema tapaus tuossa yllä olleesta kirjoituksesta, että kuolinhetkellään tai vähän sen jälkeen henki käy tapaamassa omaisiaan...
Isäni keski-ikäinen puoliso kuoli hiljattain ja hieman yllättäenkin. Hän oli sairaalassa parisen kuukautta. Todennäköisesti tämän naisen kuolinhetkellä isäni kuuli heidän yhteiden kotinsa ulko-ovesta koputuksen. Hän meni katsomaan, mutta ketään siellä ei ollut. Isäni palasi sänkyyn ja sai hirvittävän ahdistuskohtauksen. Hän sanoi, ettei saanut kunnolla happea. Hieman myöhemmin sairaalasta tuli puhelu, että puoliso on kuollut. - Pelotpois
Hei Huolestunut-72!
Oma poikani alkoi pienenä nähdä varjoja ja punaisia jättiläisiä, joita en itse nähnyt. Mitään mielikuvitus satuja ne eivät voineet olla sillä niin kovasti paniikkiin hän meni, itki ja huusi kuin viimeistä päivää (ja täysin hereillä ollessaan). Aloimme tämän jälkeen joka ilta rukoilla iltarukouksen ja varjot hävisivät! Lapsi nukkui yönsä tästä lähtien hyvin. Muutaman kerran tämän jälkeen (n.3 kertaa vuoden sisällä) heräsi itkuun, mutta kun rukoilimme uudestaan iltarukouksen, nukkui heräämättä aamuun.
Kodin siunaaminen voisi myös auttaa.
Iltarukouksia:
Rakas Jeesus, siunaa meitä.
Anna meille enkeleitä.
Siivilläsi meitä peitä,
Älä meitä koskaan heitä!
Aamen.
Jeesus ota suojaasi,
poista pelkoni.
Aamuun asti enkeli,
anna turvaksi.
Aamen.
Tule, Jeesus, lapses luo,
armos, siunaukses suo.
Tue pientä horjuvaa,
johda tietä oikeaa.
Aamen. - mä vaan
Jos kiinnostaa asioiden tieteellinen puoli ota ihmeessä yhteyttä ryhmään joka tutkii tuollaisia asioita heillä on myös facebook sivut mutta ota yhteyttä sähköpostitse [email protected]
- Hypnoboy
Voi se olla jopa niin että valkoinen on hyvä
Ja musta paha - nettikummitus
Voihan se olla niinkin että aloitus on pelkkä trolli.
- Anonyymi
Hei. Itse olen 12v,ja minulla on ollut taipumusta henkien näkemiseen koko ikäni tähän päivään asti. Olen käynyt vaikka missä puhumassa vilkkaasta "mielikuvituksestani" vaikka itse tiedänkin että näkemäni asiat olivat täysin totta. Olen nähnyt kun henget liikkuvat taloissa,nään mitä he tekevät ja tunnen heidät. Aina kun näen hengen, en reagoi. Minua on kiusattu mielikuvituksesta ihan pikku pallerosta asti. Jonka takia,pidän asiat sisälläni. Jos lapsenne sanoo näkevänsä henkiä/kummituksia,suojele ja tue lasta. Äläkä vie minnekkään hoitoon. Lapset kun näkevät henkiä liian helposti. T:kokenut, joka ei jaksa luetella kertoja.
- Anonyymi
Henkiä ei voi nähdä, koska sellaisia ei ole. Lapset tunnetusti ovat mielikuvituksellisia, jotka saattaa lasketella hullujakin asioita. Ei voida myöskään sulkea pois mielenterveydellisiä ongelmia ilman tutkimuksia.
- Anonyymi
Ei oo paska puhetta vaikka tämä keskustelu nyt onkin 2011, itse näin pentuna valkoisen ja mustan aaveen
- Anonyymi
Tuttua minulle lapsena, nähdä ja pelätä milloin ikkunasta tmv. Liikkuvia ihmishahmoja.
Kotini ei kristillinen, silti kävimme kaksi kertaa Joulukirkossa. Olin 5v, kun Joulukirkosta jäi mieltäni vaivaamaan, pääsenkö taivaaseen jos kuolen? Kysyin sitä äidiltä, hän kehoitti olemaan kiltti, kiltit lapset pääsevät taivaaseen. Yritin, ilta illan jälkeen ja viimein totesin, jos taivas on varattu kilteille lapsille, minä en sinne pääse. Olin vähintäänkin huolestunut ja pettynyt, ettei äitikään osannut neuvoa näin tärkeässä asiassa. Ensi kerran kuulin vasta 8v. että synnit voi saada anteeksi. Samana iltana tulimme oikeasti uskoon, minä 8v, ja veljeni 12 ja 13v. Menimme useasti päivässä metsään rukoilemaan, että Jeesus pelastaisi isämme ja äitimme. Kolme kk. myöhemmin tuli äiti uskoon ja kaksi v. myöhemmin isä, n viikko ennen kuolemaansa. Me kaikki pojat olemme toimineet pastoreina eri seurakunnissa. Toimin eläkeläispastorina Amerikassa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .17310081Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde523365Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja493123- 642815
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että2032169- 1152126
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai251983Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä661600Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t221356Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1121346