Täällä yksi kiertoilmasekoilija vaahtoaa kiertoilman puolesta.
Ennen kuin kukaan todella lähtee tekemään noita kanavalisäyksiä, miettiköön sitä, että jos kiertoilmaa laitetaan säätämättä tuloilmavirtaa pienenee ulkoilmavirta ja puuttuva ulkoilmavirta revitään sitten rakenteiden läpi raakana sekä kylmänä että likaisena.
Tuoko on edullista lämmitystä?
Samaan huonoon lopputulokseen pääsee paljon helpommallakin suoraan vain pienentämällä tulopuolen ilmavirtaa kierroslukua alentamalla, tai muuten.
Ennen kuin kukaan todella lähtee tekemään noita kanavalisäyksiä, miettiköön sitä, että jos kiertoilmaa laitetaan säätämättä tuloilmavirtaa pienenee ulkoilmavirta ja puuttuva ulkoilmavirta revitään sitten rakenteiden läpi raakana sekä kylmänä että likaisena.
Tuoko on edullista lämmitystä?
Samaan huonoon lopputulokseen pääsee paljon helpommallakin suoraan vain pienentämällä tulopuolen ilmavirtaa kierroslukua alentamalla, tai muuten.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Minäkin ensin epäilin kiertoilmaputkea, mutta tuossa yhdessä ketjussahan selveni että Kair 500 laitteessa oli jo kiertoilman sekoitus tuloilmaputkeen vuonna 1988 löytyy googlella.
Nyt kun on vielä näin lauhat kelit niin kyllä kannattas kaikkien alkaa asentamaan kiertoilmaputkea, siitä on nimittäin sekin etu et kun ulkoilman lämpö ei mene enään pakkasen puolelle kun se menee LTO kennoon niin kenno ei voi enään jäätyä ja silloin ei ilmanvaihtokoneen tulopuhallin ala pätkimään, nimittäin se vasta lisääkin alipainetta kun poisto pyörii yksinään ja silloin tulee rakenteiden läpi kaikki raakana ja savuhormien kautta savut ja tuhkat sisälle.
Ulkoilman esilämmitys kiertoilmalla poistaa siis kaikki ilmanvaihdon ongelmat, ilmanvaihtokone saa ympärivuoden lämmintä ilmaa eikä jäädy.
Ilmanmuuta tuollaisen asennuksen jälkeen jos on huolissaan oikeasta alipaineesta kannattaa tilata mittausmies mittaamaan alipaineet niin sitten on levollinen mieli.
Ainoa ongelma joka kiertoilmaputkesta tulee on jäteilman lämpö joka on evvk ja sen takia minä jätän putken tekemättä varsinkin kun tässä mun koneessa ei ole jäätymis ongelmia vaikka jäteilma menisi reilustikin pakkasen puolelle.
Muille kyllä suosittelen lämpimästi jos on jäätymisongelmia tai muita ongelmia ja jos teitä ei haittaa jäteilman evvk lämpötila niin tehkään ehdottomasti, mutta asiallisesti ja ammattitaidolla.
Mittailin vähän tuota Kair:n konetta. Nykyisillä säädöilla poistoilman lämpötila laskee kun ilmanvirtausmäärä kasvaa. Säätö on tehty 4-nopeudella, suurimman- ja pienimmän nopeuden välillä on 2 asteen ero uloslähtevässä ilmassa.
Tähän kiertoilmaputkeen on ehdottomasti laitettava säätö, joka pienentää kiertilman määrää kun puhallinnopeus laskee ja pienentää myöskin poistoilman määrää kiertoilman määrän lisääntyessä.
Sama säätöhommahan se koskee myös normaalia ilnastointia. Sehän säädetään määrätyllä nopeudella. Ilmavirrat todennäköisesti nousevat kaikissa ventiileissä jos nopeutta nostetaan, mutta missä suhteessa? Mutta nopeutta laskettaessa todennäköisesti kauimmaiset ventiilit eivät enää toimi kun riittävä ilmamäärä mahtuu jo alkupään venttiileistä.
Moi Mara sullahan oli se Kair 500 pystytkö mittaamaan jäteilman lämpötilan ilmanvaihtokoneen jälkeen suunnilleen siitä kohtaa missä jäteilma poistuu talon eristeiden ulkopuolelle?
Mulla menee jäteilmaputki aika monta metriä lämpimässä tilassa armafleksillä eristettynä eli ei välttämättä hyvä juttu, mut jäteilman lämpö on talon eristekerroksen kohdalla 8,2c kun ulkoilma on 2c.
Se ei tällähetkellä pajon hyödytä, kun kiertoilmaa menee aivan liikaa, koska sitä säätävät jouset ovat ruosteessa ja kiertoilmaventtiilit 4 m korkeudessa..
Tämän hetken arvot 3-nopeudella ovat seuraavat:
Ulkoilma 4,5
Kiertoilma 22,6
sekoituksen jälkeen 14,8
Uloslähtevä 15,5
Puhallus sisään 16
Ulosmenevä putki on noin 3 m ja siitä puolet on sisätilassa eristämättömänä. Lämpötila-anturit eivät ole puksen keskilinjalla, joten niissä on myöskin mittausvirhettä.
Nyt olen pienentänyt kiertoilmaputken ja laittanut siihen tiiviisti sulkeutuvan läppäventtiilin. Kairin omaan sekoituslaatikkoon en tehnyt muutoksia, kun sillä ei muutenkaan ole mitään vaikutusta lämpötiloihin.
Tällä hetkellä
Ulkoilma -11
Kiertoilma 21,6
sekoituksen jälkeen -3,5
Uloslähtevä +4
100 mm läppä on 20 % auki. Kiertoilman läppäventtiilillä säädän jäteilman lämpötilan +4 asteeseen, (kuten Valloxin koneissa puhallusta pätkimällä). Nyt ei kennon pitäisi jäätyä, mutta lämmön talteenotto olisi paras mahdollinen. Muutaman asteen pakkasilla läppä on täysin kiinni, eli ei kiertoilmaa.
Ainoa millä on merkitystä on
Uloslähtevä +4
Tuo kun saadaan -11 asteessa, niin jos sisällä on 21,6 astetta lämmintä voidaan todeta laitteen hyötysuhteen olevan yksinkertaisesti huono.
Muita laskemalla
Poistoilmahyötysuhde 54%
Kiertoilman osuus 23%
Kiertoilma ei muuta laitoksen hyötysuhdetta.
Noissa lämpötila-arvoissa on niin paljon epävarmuustekijöitä, että laskeminen niistä on ajanhukkaa yhtä lailla kuin koko y-haarahöpötyskin.
Esim lämpötila sekoituksen jälkeen ja jäteilman lämpötila riippuvat suuresti mittauskohdasta.
Jäteilman lämpötilan pudottaminen samaksi kuin ulkoilman lämpötila on fysikaalinen mahdottomuus järkevän kokoisilla kennoilla. Lämpöpumpulla se onnistuu helposti jopa alemmaksikin, aina -273 asteeseen C, mutta samalla kasvavat myös kustannukset reilusti.
Eikö 54 % ole aika hyvä hyötysuhde 25 vuotta vanhalle IV-koneelle?
Se on kyllä todella hyvä tulos kun huomioi että sekoituksen jälkeen ulkoilma on käytännössä -3,5c niin jäteilma on 4,0c.
Mä kans innostuin mittaamaan niin täällä on ulkoilma -15,0c ja jäteilma poistuu koneelta -7,4c on mitattu kanavasta noin 30cm päässä koneesta keskeltä ilmavirtausta.
Mulla kun on jälkikäteen asennettu niin kaikki kanavat kulkee pinta-asennuksena, ulkoilmakanava ei ole kuin 1 metrin pitkä, kun taas jäteilmakanava on peräti 8 metriä lämpimissä varastotiloissa, ei oikein muuten saanut järkevästi laitettua.
Tässä mielenkiinnosta mittasin kuinka paljon menetetään energiaa kun 8 metriä pitkä peltiputki on eristetty 19mm armafeksillä ja tulos oli putken loppupäässä -5,4c eli 2 astetta lämpiää matkalla jäteilma.
25 vuotta vanhalle luku on hyvä. Samaa mieltä.
ylivalvoja on oikeassa, kiertoilman palvonta sekoittaa säädetyt ilmamäärät ja laittaa sekaisin järjestelmät.
Tuollainen harhauttaminen on edesvastuutonta.
Samalla lailla myöskin puhallinnopeuden muuttaminen sekoittaa ilmamäärät. Samaa tekee myös likainen suodatin tai puhallin.
Jos näiden säätöjen kanssa halutaan olla tarkkoja, niin pitää jokaiseen venttiiliin laittaa säätimellä ohjattu säätö. Tämä kylläkin maksaa älyttömästi, koska on käytettävä teollisuuden automaatiolaitteita, ilmanvaihtopuolen laitteista sellaisia ei löydy.
Kyllä, mutta tässä harhautetaan tietämättömiä pienentämään ulkoilman määrää tarkoituksellisesti, jolloin poistoilman lämpö pitää kennon paremmin sulana, mutta ulkoilma otetaan likaisena vuotoilmana.
Riittänee, että asioita vääriä tapahtuu vahingossa, ei niitä pidä erikseen tyrkyttää.
Tällainen provoilu on erittäin säälittävää mitä tällaisillä palstoilla tapahtuu. Osa ihmisistä ei tällaisiä ymmärrä, vaan lähtevät toteuttamaan kyseisiä toimenpiteitä.
Toisten huudattiminen on eri asia, kuin johdattaa ihmisiä harhaan. Ensiksi mainittu voi joistakin olla kivaa, mutta pitäisi ymmärtää myös se, että jälkimmäistäkin voi tapahtua ja varmasti tapahtuukin.
Tällaisten Y- haarojen rakentelu raitisilmahaaraan (täälla ulkoilmahaara?) on vailla mitään järkeä, joten toivottavaa olisi, että ihmiset eivät tällaiseen alkaisi. Lopputuloksena on kasvanut energiankulutus, talon muuttuminen liikaa alipaineiseksi, sekä huomattavasti kasvanut melu kiertoilmaventtiilin luona.
Noin kirjoittaa tyypiit joilla ei ole mitään kokemusta kiertoilmasta ja luulevat olevansa viisampia iv suunnitelijoita kuin esim meptekin suunnitelijat.
Kiertoilman osuus on meptekin mukaan 10-20% ulkoilmavirrasta, se ei sekoita yhtään mitään. Kiertoilmaventtiliin voi asentaa minne huvittaa, jotta se saa puhdasta ilmaa ja ei häiritse ketään.
Meillä kiertoilma lämmittää tuloilmaa 7 asteella tuloilmaventtilistä mitattuna (huonelämpö +20), joten sen käyttö kannattaa pakkaskeleillä.
Kun tämä kiertoilma on niin erinomainen niin miksi sitä ei löydy kaikista ilmanvaihtokoneista ???
siksi koska mitä enemmän on kiertoilmaa sitä enemmän lämmintä ilmaa menee harkoille jäteilman mukana, tulos - 0 sama kuin olisi etuvastus lämmittämässä tuloilmaa ennen kennoa.
Ei se nyt ihan sama ole, lämmitin vaatii sähköä ja kiertoilma on asunnon katonrajaan kertynyttä liian lämmintä ilmaa.
Normaali korkuisissa asunnoissa sen vaikutus ei ole niin suuri kuin vinolla sisäkatolla olevissa asunnoissa, jossa kiertoilma otetaan asunnon korkeimmasta kohdasta. Minulla esim 4 m korkeudella olevasta nurkasta, siellä normaalilämpö on 5 astetta yli huonelämpötilan
Kuinka tuohon pääset? Jos on lattialämmitys, niin lämpimintä on lattianrajassa. Ilmanvaihto pukkaa kylmintä ilmaa katonrajaa.
Meilläkin on 4m korkea katto olohuoneessa, tosin tasainen, mutta lämpötila on siellä asteen alempi kuin metrin korkeudella lattiasta. Mittasin tämän joskus. Uskokaa, että kaikkia ne ihmiset tekevät :)
Jos termostaatit säädetty esim 22 asteeseen ei katon rajassa voi olla 5 astetta kuumempaa tai sitten lämmitetään takalla kämppä yli kuumaksi.
Luuletko että tuo ylimääräinen lämpö on tuonne katonrajaa ilmaiseksi tullut pitää olla todella huonolla säädöillä rakennettu lämmitys järjestelmä jo tuollaisia heittoja lämpötiloissa ja näin ollen tulee kalliiksi.
Meillä metrin korkeudella 22 astetta ja katonrajassa 3,5m 23,5 astetta
Lämmitys tapahtuu pattereilla ja ilmalämpöpumpulla. Patterien asettelu 19 ja ilmalämpöpumpun 22, mutta silti harjamallisen sisäkaton korkeimmassa kohdassa 25 astetta. Ei se lämpö ilmaiseksi sinne ole tullut, mutta turhaa sitä siellä on pitää, jos sillä voi esilämmittää tulevaa ilmaa.
Patterien pintalämpötila on kymmeniä asteita suurempi kuin termostaatin asettelu ja ilmalämpöpumppu puhaltaa 39 asteista ilmaa, vaikka pyynti on 22. Näistä sitä liian kuumaa ilmaa syntyy. Patterin termostaatti mittaa patterin päädyssä olevan ilman lämpötilaa ja ilmalämpöpumppu sinne menevän ilman lämpötilaa.
Mökillä samatilanne, sisäkatto harja ja lämmitys ilmalämpöpumpulla. Jos mökki on tyhjillään talvella pariviikkoa, niin metrin korkeudella on 12 astetta ja katon ylimmässä kohdassa 22 astetta. Ilmalämpöpumppu ei jaksa kierrättää ilmaa tarpeeksi, mutta kun menemme mökille, niin paritunnin oleskelun jälkeen lämpötilaero putoaa viiteen asteeseen, vaikka mihinkään säätöön ei koskettaisi.
On/Off-ilmalämpöpumpulla tama ilman kerrostuminen tapahtui muutamassa päivässä, invertteripumpulla aika kasvoi yli viikkoon.
Eli teillä katonrajassa 25 ja huonelämpötila 20.
Jos todella on noin huono lämmönjako, niin huomattavasti parempaan lopputulokseen pääsisit asentamalla tuulettimen kattooon. Tuollaisen saa parilla kympillä. Nyt teillä hukkaantuu yläpohjan läpi tajuttomasti energiaa.
Kiitos varoituksesta!
Kiertoilmasekoilija on ottanut elämäntehtäväkseen pilata tämän osaston kaikki viestiketjut.
Mitäpä viimeaikaisista kirjoittelusta voimme päätellä muuta kuin, että uusi kuu ja pitkät pyhävapaat ovat avohoidon akilleen kantapäitä.
Sääliä pitäis mutta sekin on sairautta
Valitettavasti ylläpito ei ole tehtäviensä tasalla.