Voisiko joku oikeasti masentuneeksi diagnosoitu kertoa millaisia oireita silloin on?
MInulla on epätoivon ja jaksamattomuuden aaltoja. Olen saamaton. Minusta tuntuu että kaikki muut vain menevät elämässä eteenpäin ja muuttuvat paremmiksi, kun taas minä jään jälkeen kaikesta. Olen niin yksin, että se on jo elämäni vakio enkä edes tiedä miten saada kontaktia toisiin tai ottaa kontaktia vastaan, jota nyt ei tietenkään ikinä tapahtu. Sosiaaliset tilanteet aiheuttavat minulle lähes huimausta.
Ajattelen itsaria paljon. Vellon vain itsesäälissä. Oikeastaan olen ajatellut itsaria jo pienestä pitäen, mutta kun ajattelen tapoja miten itsensä voi nirhata tiedän, etten ikinä tee sitä. Nyt minusta alkaa tuntua, että negatiivinen asenteeni aiheuttaa minulle syövän. En yllättyisi.
Voi saatana kuinka vihaan elämääni...
MInulla on epätoivon ja jaksamattomuuden aaltoja. Olen saamaton. Minusta tuntuu että kaikki muut vain menevät elämässä eteenpäin ja muuttuvat paremmiksi, kun taas minä jään jälkeen kaikesta. Olen niin yksin, että se on jo elämäni vakio enkä edes tiedä miten saada kontaktia toisiin tai ottaa kontaktia vastaan, jota nyt ei tietenkään ikinä tapahtu. Sosiaaliset tilanteet aiheuttavat minulle lähes huimausta.
Ajattelen itsaria paljon. Vellon vain itsesäälissä. Oikeastaan olen ajatellut itsaria jo pienestä pitäen, mutta kun ajattelen tapoja miten itsensä voi nirhata tiedän, etten ikinä tee sitä. Nyt minusta alkaa tuntua, että negatiivinen asenteeni aiheuttaa minulle syövän. En yllättyisi.
Voi saatana kuinka vihaan elämääni...
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jospa olet vain hitaampi ja kunnianhimottomampi kuin mitä nykyinen kilpailuyhteiskunta muurahaisiltaan edellyttää.
Elikkäs olet itse ihan ok mutta maailma missä elät on kannaltasi väärä, tiedän tunteen.
Jotenkin tuntuu että tässä hullussa maailmassa olisi parempi elää ihan oma elämä kuin elää jatkuvasti itseään muihin vertaillen, siinä ei siten menetä yhtään mitään mutta voi saada onnensa takaisin.
Itse olen kanssa suhtellisen yksinäinen sielu, tosin vapaahtoisesti, olen ollut vakisuhteessa teini-ikäisestä saakka, mutta kuitenkin.
Jokatapauksessa koen ympäröivän tavaranpaljoudella täytetyn maailman jotenkin pinnallisen kevyeksi, vailla tarkoitusta olevaksi ja itseni siihen kuulumattomaksi.
Kait se on silleen jotta olet yksinkertaisesti vain syntynyt väärään aikaan, aika missä olisit onnellinen odottaa vasta tuloaan, näin arvelen, voin toki olla täysin väärässäkin.
Hyvää Joulua