Tässä aloin vain miettimään, kun katselin ex-mieheni käytöstä. Että miten hän voi vaan rallatella ja hollottaa, kun esikois poikamme 4v. ei halua olla kotona ja on suurimman osan ajasta isäni luona.
Taustalla on mieheni puolelta pettämistä ja aika rankkaa valehtelua. Eikä ole ollut halukas koskaan puhumaan ja monista varoituksistani huolimatta jatkoi. Ja tästä kaikesta ollaan riidelty aika rankasti, ja mieheni on käynyt yöllä herättämään pojankin että pitää tulla kattomaan kun äiti on hullu jne..
Nyt on ero ja pääsen muuttamaan vasta joulun välipäivinä omaan asuntoon lapsien kanssa. Ja mietin vain miten poika ottaa eron, kun on joutunut syystä tai toisesta olemaan paikalla riidan aikana. Mulla on syyllinen olo, koska en olisi halunnut että lapsi kärsii meidän riidoista. Onneksi toinen pojista on vasta 5kk ja ei ymmärrä mistä johtuu, mutta oireilee varmasti tavallaan. Mua pelottaa ja huolestuttaa tuo esikoisen käytös, ei halua kotiin meidän riitelyn takia.
Vaikee kirjottaa tästä, ja siitä mitä ajan takaa. Mutta toivottavasti joku edes ymmärtää mikä painaa.
Taustalla on mieheni puolelta pettämistä ja aika rankkaa valehtelua. Eikä ole ollut halukas koskaan puhumaan ja monista varoituksistani huolimatta jatkoi. Ja tästä kaikesta ollaan riidelty aika rankasti, ja mieheni on käynyt yöllä herättämään pojankin että pitää tulla kattomaan kun äiti on hullu jne..
Nyt on ero ja pääsen muuttamaan vasta joulun välipäivinä omaan asuntoon lapsien kanssa. Ja mietin vain miten poika ottaa eron, kun on joutunut syystä tai toisesta olemaan paikalla riidan aikana. Mulla on syyllinen olo, koska en olisi halunnut että lapsi kärsii meidän riidoista. Onneksi toinen pojista on vasta 5kk ja ei ymmärrä mistä johtuu, mutta oireilee varmasti tavallaan. Mua pelottaa ja huolestuttaa tuo esikoisen käytös, ei halua kotiin meidän riitelyn takia.
Vaikee kirjottaa tästä, ja siitä mitä ajan takaa. Mutta toivottavasti joku edes ymmärtää mikä painaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vaikeaa sinulle ja varmasti myös lapsille, mutta kuitenkin lapset rakastaa myös isää yhtäpaljon kuin äitiä, joten suosittelen, että kerrot asia omin sanoin niin, että lapset ei menetä mitään..vaan päinvastoin, lapsilla on isompi iso mahdollisuus saada enemmän rakkautta molemmilta vanhemmilta..eli käännä oma vastoinkäyminen lasten kannalta mahdollisuudeksi..
Vaikeaa, mutta kannattavaa..
Ihmettelin tosiaan tuota miehen käytöstä, että eikö sitä yhtään haittaa/kiinnosta? Ei puhu sanallakaan että jos poika tulis kotiin edes yöksi.
miks tollanen "muka uusi" palstan ruikku osaisi laittaa "nimimerkikseen" ap ?
aika paljon paistaa läpi touhus.... PROVOJA kyhäävä RUIKUTTAJA!
psssss. (en oo totuujen näkevä tms. et sory ruikut!)
Et tietenkään ole.. Totuudennäkevä kun on taas kuukauden mittaisella jäähyllä..
miks et ottanu mitää kantaa tohon toteamukseeni "ap" nicistä joka oli mun pointti tossa kommentissa?
sä halusit vaan siirtää puheen pois aiheesta... leopoldia extremee sä nyyhky!
mutta muista, että tämä on isän ja äidin välinen riitä..ei lasten ja vanhempien!!
Luultavasti joudut/joudutte useamman vuoden eteenpäin lasta vakuuttamaan että hänestä välitetään jne. Itselläni oli samanikäinen lapsi erotessamme ja hurjat oli lyhyen aikaan riitamme. Laspi muistaa vieläkin yhdeksän vuoden jälkeen tilanteita yksityiskohtaisesti sekä on epävarma siitä että vanhemmat on sovussa. Hinta on kova ja siitä maksamme. Olemme tulleet toimeen noin vuosi eron jälkeen ja nykyään vietämme yhdessä aikaa ilman riitoja.