Kaksoissidosviestintää?

Vai mikä se termi onkaan. Onko tämä sitä? Musta tuntuu että mä tulen hulluksi ex-miehen kanssa, on kuin katselísi kieroutuneeseen peiliin...

Eli näin:

Jyrkästi kieltäytyy ensin ottamasta lasta luokseen, heittää jopa lapsen ulos kun hän isälleen menee käymään. Kuukausien päästä ilmoittaa että "arki-iltatapaamiset luonasi ovat riittämättömiä! Vaadin saada lapsen luonani käymään!!!" Esiintyy niinkuin minä olisin kieltänyt lasta menemästä isälleen vaikka yritin kaikkeni että lapsi saisi siellä käydä (sisaruksiaan tapaamassa). Ei reagoi mitenkään siihen, että yrittää sanoa että sinähän sitä olet kieltäytynyt ottamasta, väittää ihan muuta ja puhuu (tai huutaa) päälle.

Lähettelee sadoittain solvaavia viestejä, "et ikinä ole tervetullut kotiimme", "sinua emme kaipaa", "et saa lähestyä minun lapsiani enää ikinä", "teit pahaa kaikille, olet hirveä äiti". Soittaa kymmeniä puheluja päivässä, asianaan esittää "nyt jätät meidät rauhaan!" Todellisuudessa pyrin poliisien ja lähestymiskiellon avulla saamaan miehen lopettamaan piinaamisen, en itse lähesty häntä missään muissa asioissa kuin hänen ja lapsen tapaamisasioissa hyvin neutraalisti. Lähestymiskiellon saatuaan lähestyy minua viestillä, jossa "ikävöi, ja lapset ikävöivät", "toivoin niin että voisimme vielä olla ystäviä, en ymmärrä mikset halua?", "lapsenikin olisivat halunneet sinua tavata ja olisimme voineet viettää yhdessä aikaa mutta nyt haluat näin?", "en ymmärrä tätä".

Ja samanlaisia esimerkkejä on varmaan kymmeniä. Ensin esittää jotain mielipiteitään tai asioitaan hyvin painokkaasti, sitten hetken päästä IHAN AIDON VILPITTÖMÄSTI antaa täysin toisenlaista kuvaa. Ei auta vaikka sanoo, että juurihan sä sanoit ihan päinvastaista, on kuin seinille puhuisi. Osaa olla hyvin vakuuttava, saa minut tuntemaan suurta ahdistusta tällä, kun toimii täysin epäloogisesti, mikään ei pidä paikkaansa, asiat muuttuu koko ajan. Valehtelee täysin silmiään räpäyttämättä.

Miten mä ikinä jaksan... Mun täytyy ton ihmisen kanssa selvitä vielä pitkään, koska lapsi on niin pieni! Nyt lähestymiskielto suojaa ja on antanut rauhan edes jossain määrin, nyt kiusaa tapaamisasioissa vankuttamalla. Vaatii että minä luovutan lapsen, keltään muulta ei ota. Ja sen takia minun pitäisi hänen vaatimuksestaan sopia omat työvuoroni niin että hän voi tavata lasta silloin kun hänelle sopii. Ei ota jos itse ehdotan jotain päivää. Tapaamissopimusta ei tee. Tiedän ettei minun tarvitsisi häntä kohdata, lähestymiskieltoon vedoten voin vaatia että vaihdon hoitaa joku muu, mutta sitten isä ei ota ollenkaan... Siis kiristää ja käyttää valtaa, tunnistan tämän kyllä. Ja olen ihan voimaton sen hampaissa... Haluaisin lapsen säilyttävän edes jonkun kontaktin isään ja etenkin sisaruksiin. Jos yhtään alan tässä omia oikeuksiani puolustaa, tunnen syyllisyyttä siitä etteivät sisarukset saa tavata. Mitä mä enää voin tehdä? Tuo mies sanelee edelleen mun elämää, en saa siltä ikinä rauhaa!
5119
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Hyvä esimerkki narsistin kaksoissiosviestinnästä. (ja tuollaisille paskiaisille jotkut vaatii ymmärrystä tälläkin palstalla!!!) Olisiko paikkaa missä voisit puhua tuosta että pakottaa sinut luovuttamaan lapsen ja kukaan muu ei käy? Neuvola, sosiaaliviranomaiset tms?

Äänestä

Olet todella tiukilla, mutta on hyvä että olet jo tehnyt asioita, nyt pitäisi vain jatkaa.
Varmaankin Sosiaaliviranomaiset jotka yleensä hoitavat lasten asioita. Jos tulee tekstiviestejä, niin säästä kaikki ja jos voit äänittää puhelut niin hyvä.
Kannattaisi harkita kuitenkin tapaamisoikeuden perumista kokonaan, tuollainen seuraa pilaa varmuudella ajan kanssa lasten elämän.

Näytä tekstiviestit sosiaaliviranomaisille, ala heti toimimaan, narsistin kanssa ei kannate pelata hänen säännöillä. Kannattaa alkaa prosessoimaan mahdollisimman aikasten sosiaaliviranomaisten kanssa.

Äänestä
  • Tuo on erittäin tärkeä ja hyvä neuvo säästää kaikki häneltä tulleet viestit.

    Äänestä

  • 3+3 kirjoitti:

    Tuo on erittäin tärkeä ja hyvä neuvo säästää kaikki häneltä tulleet viestit.

    Jees, eikä lastenkaan vuoksi ole pakko vastata yhteenkään puheluun vaan voi vastaanottaa vain viestejä. Näin kaikki säilyy.

    Äänestä

"Lähestymiskiellon saatuaan lähestyy minua viestillä, jossa "ikävöi, ja lapset ikävöivät", "toivoin niin että voisimme vielä olla ystäviä, en ymmärrä mikset halua?", "lapsenikin olisivat halunneet sinua tavata ja olisimme voineet viettää yhdessä aikaa mutta nyt haluat näin?", "en ymmärrä tätä"."

Lähestymiskielto on sitä varten olemassa, ettei tällainen olisi enää mahdollista. Joten ilmoita kaikista poliisille ja säilytä viestit jne.

"Vaatii että minä luovutan lapsen, keltään muulta ei ota"

Sitten voi olla tapaamatta. Se on hänen valintansa eikä sun tartte olla sätkynukkena. Lähestymiskielto rikkoontuu tässäkin joten laki on puolellasi. Jos hän ei suostu muuten tapaamaan lastaan, muuta ei oikein voi kuin antaa itse valita.

"Tapaamissopimusta ei tee"

Ota yhteys kuntasi lastenvalvojaan, asia järjestyy kyllä ja he neuvovat.

Ota myös yhteys poliisiin noista rikkomuksista. Ota yhteyttä soskuun ja kerro tilanne ja todista se tarvittavin asiakirjoin jne. Voit sopia heidät välikädeksi asiassa. Niin kauan kun suostuu tuollaisen ihme vaatimuksiin, ylläpitää ongelmaa. Ymmärrän, että lasten asiat huolestuttaa mutta laita nyt liinat kiinni (noinkaan ei voi elää, tai voi, jos haluaa) ja odota miten sitten lopulta reagoi.

Voisin kuvitella, ettei tilanne tuosta ainakaan pahene ?

Lasten tapaamisoikeutta sinulla ei ole oikeus kieltää tai vaatia sitä. Laissa on pykälä lasten ja vanhempien oikeuksista mutta siihen voi selkeiden perusteiden ollessa olemassa vaatia välikäden hoitamaan juttua. Jo se, että sulla on lähestymiskielto voimassa - on riittävä peruste eikä selitellä tartte.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


voimatkoloppuu kirjoitti:

Vai mikä se termi onkaan. Onko tämä sitä? Musta tuntuu että mä tulen hulluksi ex-miehen kanssa, on kuin katselísi kieroutuneeseen peiliin...

Eli näin:

Jyrkästi kieltäytyy ensin ottamasta lasta luokseen, heittää jopa lapsen ulos kun hän isälleen menee käymään. Kuukausien päästä ilmoittaa että "arki-iltatapaamiset luonasi ovat riittämättömiä! Vaadin saada lapsen luonani käymään!!!" Esiintyy niinkuin minä olisin kieltänyt lasta menemästä isälleen vaikka yritin kaikkeni että lapsi saisi siellä käydä (sisaruksiaan tapaamassa). Ei reagoi mitenkään siihen, että yrittää sanoa että sinähän sitä olet kieltäytynyt ottamasta, väittää ihan muuta ja puhuu (tai huutaa) päälle.

Lähettelee sadoittain solvaavia viestejä, "et ikinä ole tervetullut kotiimme", "sinua emme kaipaa", "et saa lähestyä minun lapsiani enää ikinä", "teit pahaa kaikille, olet hirveä äiti". Soittaa kymmeniä puheluja päivässä, asianaan esittää "nyt jätät meidät rauhaan!" Todellisuudessa pyrin poliisien ja lähestymiskiellon avulla saamaan miehen lopettamaan piinaamisen, en itse lähesty häntä missään muissa asioissa kuin hänen ja lapsen tapaamisasioissa hyvin neutraalisti. Lähestymiskiellon saatuaan lähestyy minua viestillä, jossa "ikävöi, ja lapset ikävöivät", "toivoin niin että voisimme vielä olla ystäviä, en ymmärrä mikset halua?", "lapsenikin olisivat halunneet sinua tavata ja olisimme voineet viettää yhdessä aikaa mutta nyt haluat näin?", "en ymmärrä tätä".

Ja samanlaisia esimerkkejä on varmaan kymmeniä. Ensin esittää jotain mielipiteitään tai asioitaan hyvin painokkaasti, sitten hetken päästä IHAN AIDON VILPITTÖMÄSTI antaa täysin toisenlaista kuvaa. Ei auta vaikka sanoo, että juurihan sä sanoit ihan päinvastaista, on kuin seinille puhuisi. Osaa olla hyvin vakuuttava, saa minut tuntemaan suurta ahdistusta tällä, kun toimii täysin epäloogisesti, mikään ei pidä paikkaansa, asiat muuttuu koko ajan. Valehtelee täysin silmiään räpäyttämättä.

Miten mä ikinä jaksan... Mun täytyy ton ihmisen kanssa selvitä vielä pitkään, koska lapsi on niin pieni! Nyt lähestymiskielto suojaa ja on antanut rauhan edes jossain määrin, nyt kiusaa tapaamisasioissa vankuttamalla. Vaatii että minä luovutan lapsen, keltään muulta ei ota. Ja sen takia minun pitäisi hänen vaatimuksestaan sopia omat työvuoroni niin että hän voi tavata lasta silloin kun hänelle sopii. Ei ota jos itse ehdotan jotain päivää. Tapaamissopimusta ei tee. Tiedän ettei minun tarvitsisi häntä kohdata, lähestymiskieltoon vedoten voin vaatia että vaihdon hoitaa joku muu, mutta sitten isä ei ota ollenkaan... Siis kiristää ja käyttää valtaa, tunnistan tämän kyllä. Ja olen ihan voimaton sen hampaissa... Haluaisin lapsen säilyttävän edes jonkun kontaktin isään ja etenkin sisaruksiin. Jos yhtään alan tässä omia oikeuksiani puolustaa, tunnen syyllisyyttä siitä etteivät sisarukset saa tavata. Mitä mä enää voin tehdä? Tuo mies sanelee edelleen mun elämää, en saa siltä ikinä rauhaa!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu