Helsingin poliisikomentaja Jukka Riikonen on sitä mieltä, että resurssiruikutus pois. Nyt tarvitaan muutoksia poliisin rakenteissa ja ohuempaa päällikköporrasta. Hän ehdottaa isoa leikkausta poliisilaitosten määriin.
SUOMESSA tultaisiin toimeen vain viidellä tai kuudella poliisilaitoksella. Kun niitä on nyt 24.
Näin sanoo Helsingin poliisikomentaja Jukka Riikonen. Hän tietää, että ehdotus ei kaikkia miellytä. Riikosen muka, tiukka aika edellyttää sitä, että helsingin mallin mukaan muuallakin maassa poliisissa aletaan säästää ja karsia.
“Vaikka Suomi on iso maa, meitä on vain vähän yli viisi miljoonaa. Täytyy miettiä, miten monta esikuntaa me oikeasti tarvitsemme”, hän sanoo.
“Töpinöitä ei pitäisi enää yhtään pönkittää.”
Riikosen säästöehdotuksen kärki kohdistuu esikuntiin eli poliisin johtoon ja hallintoon — “töpinään”.
Vielä 1990-luvulla Suomessa oli 270 poliisiyksikköä. 2000-luvulla 90.
Niissä jokaisessa oli oma johtoporras.
“Nyt ollaan pari vuotta tiedetty, että myös nykyinen 24 on liian paljon”. hän sanoo.
”KUN lähivuosina joudutaan edelleen vähentämään poliisien määrää, minun mielestäni vähentäminen lähtisi siitä, että ensin katsottaisiin esikunnat, johto ja tukitoiminnot niin ohuiksi kuin vain voi olla. Helsingissä se on jo tehty.
Meillä on määrätietoisesti pyritty siihen, että ylempiä johtotehtäviä on karsittu.”
Keväällä Helsingissä on enää yksi poliisipiiri. Laitos luopuu myös Kaartin ja Pikku-Roban taloista.
“Siinä saadaan Iso säästö vuokrissa. Mieluummin miehiä etulinjaan kuin kivitaloja.”
PUHUTTAESSA piirien tai laitostenlakkauttamisista, kansalainen kysyy, näkyykö poliisia enää.
“Se on johtamiskysymys, missä partiot kulloinkin ovat. Ne pitää hajauttaa tehokkaasti. Ei ole oleellista, montako piiriä tai johtajaa on”, Riikonen sanoo.
“Vähennykset kohdistuvat nykyään valitettavasti aina etulinjaan, nuorempaan porukkaan eli kenttään.”
Kun laitoksia on viime vuosina lopetettu, entiset päälliköt on istutettu apulaispäälliköiksi isompiin laitoksiin.
Useissa laitoksissa on kolme apulaispoliisipäällikköä, Pirkanmaan poliisilaitoksella peräti viisi apulaispoliisipäällikköä poliisipäällikön lisäksi.
Riikosen mielestä sellainen näyttää hieman kummalliselta, kun
partiointia samaan aikaan vähennetään. Hän tosin ymmärtää, että
ylimenokausi entisillä päälliköillä on oltava.
“Mutta voi tulla uskottavuus ongelma, kun apulaispoliisipäälliköitä on vuodesta toiseen liikaa. Varsinkin jos he käyttävät samoja arvomerkkejä kuin poliisipäällikkö.
Ylimenovauhti on liian hidas. ”Helsingissä on yksi apulaispoliisipäällikkö, vaikka kuudesosa Suomen poliiseista on Helsingissä.
RIIKOSEN mukaan poliisin tilanne on nyt pahin hänen 3S-vuotisenuransa aikana. Poliisin ei hänen mukaansa kannata enää ruikuttaa rahasta ja odottaa lisäbudjetteja.
Poliisin pitää nyt selvitä Itse rakenteellisilla muutoksilla eikä antaa päätösvaltaa poliitikoille. Riikonen sanoo.
Tehtävistä luopuminen tai toisille viranomaisille siirtäminen ei ole
“hokkuspokkus-juttu”, vaan vaatii muutoksia lainsäädännössä.
“Juoppojen kuskaaminen kuuluu pelastuslaitoksille vielä vähemmän kuin poliisille. Näpistysjutuista luopuminen taas tarkoittaa sitä, että menetämme tiedustelutietoa ja ennaltaehkäisevä työ heikkenee.
Poliisilla on tietyt tehtävänsä, ja ne hoidetaan.”
Tehostamisen ja kriittisen tarkastelun varaa Riikonen löytää muualtakin.
“Olisi kova apu, jos voitaisiin käyttää liikkuvan poliisin reserviä apuna normaalissa poliisityössä. Se olisi tervetullutta myös Helsingissä.”
HÄN myös kummastelee, miten poliisihallitus ja ministeriön poliisiosasto ovat viime vuosina paisuneet.
Tehtävät ovat yhä selkiytymättömiä ja osin päällekkäisiä, hän sanoo.
‘Töpinöitä el pitäisi enää yhtään pönkittää.”
Helsingin Sanomat 16.12.2011
Kerrankin asiaa poliisin suusta!
SUOMESSA tultaisiin toimeen vain viidellä tai kuudella poliisilaitoksella. Kun niitä on nyt 24.
Näin sanoo Helsingin poliisikomentaja Jukka Riikonen. Hän tietää, että ehdotus ei kaikkia miellytä. Riikosen muka, tiukka aika edellyttää sitä, että helsingin mallin mukaan muuallakin maassa poliisissa aletaan säästää ja karsia.
“Vaikka Suomi on iso maa, meitä on vain vähän yli viisi miljoonaa. Täytyy miettiä, miten monta esikuntaa me oikeasti tarvitsemme”, hän sanoo.
“Töpinöitä ei pitäisi enää yhtään pönkittää.”
Riikosen säästöehdotuksen kärki kohdistuu esikuntiin eli poliisin johtoon ja hallintoon — “töpinään”.
Vielä 1990-luvulla Suomessa oli 270 poliisiyksikköä. 2000-luvulla 90.
Niissä jokaisessa oli oma johtoporras.
“Nyt ollaan pari vuotta tiedetty, että myös nykyinen 24 on liian paljon”. hän sanoo.
”KUN lähivuosina joudutaan edelleen vähentämään poliisien määrää, minun mielestäni vähentäminen lähtisi siitä, että ensin katsottaisiin esikunnat, johto ja tukitoiminnot niin ohuiksi kuin vain voi olla. Helsingissä se on jo tehty.
Meillä on määrätietoisesti pyritty siihen, että ylempiä johtotehtäviä on karsittu.”
Keväällä Helsingissä on enää yksi poliisipiiri. Laitos luopuu myös Kaartin ja Pikku-Roban taloista.
“Siinä saadaan Iso säästö vuokrissa. Mieluummin miehiä etulinjaan kuin kivitaloja.”
PUHUTTAESSA piirien tai laitostenlakkauttamisista, kansalainen kysyy, näkyykö poliisia enää.
“Se on johtamiskysymys, missä partiot kulloinkin ovat. Ne pitää hajauttaa tehokkaasti. Ei ole oleellista, montako piiriä tai johtajaa on”, Riikonen sanoo.
“Vähennykset kohdistuvat nykyään valitettavasti aina etulinjaan, nuorempaan porukkaan eli kenttään.”
Kun laitoksia on viime vuosina lopetettu, entiset päälliköt on istutettu apulaispäälliköiksi isompiin laitoksiin.
Useissa laitoksissa on kolme apulaispoliisipäällikköä, Pirkanmaan poliisilaitoksella peräti viisi apulaispoliisipäällikköä poliisipäällikön lisäksi.
Riikosen mielestä sellainen näyttää hieman kummalliselta, kun
partiointia samaan aikaan vähennetään. Hän tosin ymmärtää, että
ylimenokausi entisillä päälliköillä on oltava.
“Mutta voi tulla uskottavuus ongelma, kun apulaispoliisipäälliköitä on vuodesta toiseen liikaa. Varsinkin jos he käyttävät samoja arvomerkkejä kuin poliisipäällikkö.
Ylimenovauhti on liian hidas. ”Helsingissä on yksi apulaispoliisipäällikkö, vaikka kuudesosa Suomen poliiseista on Helsingissä.
RIIKOSEN mukaan poliisin tilanne on nyt pahin hänen 3S-vuotisenuransa aikana. Poliisin ei hänen mukaansa kannata enää ruikuttaa rahasta ja odottaa lisäbudjetteja.
Poliisin pitää nyt selvitä Itse rakenteellisilla muutoksilla eikä antaa päätösvaltaa poliitikoille. Riikonen sanoo.
Tehtävistä luopuminen tai toisille viranomaisille siirtäminen ei ole
“hokkuspokkus-juttu”, vaan vaatii muutoksia lainsäädännössä.
“Juoppojen kuskaaminen kuuluu pelastuslaitoksille vielä vähemmän kuin poliisille. Näpistysjutuista luopuminen taas tarkoittaa sitä, että menetämme tiedustelutietoa ja ennaltaehkäisevä työ heikkenee.
Poliisilla on tietyt tehtävänsä, ja ne hoidetaan.”
Tehostamisen ja kriittisen tarkastelun varaa Riikonen löytää muualtakin.
“Olisi kova apu, jos voitaisiin käyttää liikkuvan poliisin reserviä apuna normaalissa poliisityössä. Se olisi tervetullutta myös Helsingissä.”
HÄN myös kummastelee, miten poliisihallitus ja ministeriön poliisiosasto ovat viime vuosina paisuneet.
Tehtävät ovat yhä selkiytymättömiä ja osin päällekkäisiä, hän sanoo.
‘Töpinöitä el pitäisi enää yhtään pönkittää.”
Helsingin Sanomat 16.12.2011
Kerrankin asiaa poliisin suusta!
Vastaukset 2
Vanhimmat
eihän vaan pomo ole mennyt sekaisin, nyt sietää varoa selkään puukottajia sillä siellä lähellä on monta "suojatyöläistä" jotka voivat olla näreissään ko. lausunnoista
eka kertaa joku poliisipäällikkö ajattelee oikeesti ja vieläpä sanoo sen julkisesti, sillä tuohan on totuutta.
Jos minä olisin suuri pomo ja saisin olla sellainen keisari kuin haluaisin niin oikopäätä menisin toimenhoitomääräysten peruutuskirjat käsissäni sisäministeriöön poliisiosastolle, eri poliisilaitoksiin ja panisin noita joutilaita ukkoja jonossa ulos talosta ja neuvoisin menemään kortistoon, en armahtaisi millään ylimenokausien armovuosilla, että muuttusipia tuo toiveajattelu todeksi, mutta ainahan haaveilla saa...?