Tämä on varmaan monelle tuttua..näin joulun alla ahdistaa kaikki..on ahdistanut jo koko syksyn ja väsymys on vienyt kaikki voimat...yksikin huono uutinen ja menee kädet ja jalat ihan voimattomiksi...itkettää ja tuntuu että sydän heittää rytmihäiriöitä...joku pitää pöpinä päästä vaikka päässä kaikki toimii hyvin...mutta ahdistun kaikesta..itkettää mutta itkua ei tule...
Kun ajatteleekin kaikkea jouluvalmisteluita ja lahjojen ostoa alkaa oksettamaan..joulu on ollut minulle se tärkein juhlapyhä mutta nyt se tuntuu vaan niin pahalle...kaikki tuntuu pahalle...asat menevät huonosti ja kun alamäki on alkanut ei pyörimistä voi lopettaa...haluaisin vaan nukkua mutta untakaan ei tule....
Kun ajatteleekin kaikkea jouluvalmisteluita ja lahjojen ostoa alkaa oksettamaan..joulu on ollut minulle se tärkein juhlapyhä mutta nyt se tuntuu vaan niin pahalle...kaikki tuntuu pahalle...asat menevät huonosti ja kun alamäki on alkanut ei pyörimistä voi lopettaa...haluaisin vaan nukkua mutta untakaan ei tule....
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itellä ollut syksystä lähtien niin samanlainen fiilis: kaikki päivät ihan samanlaisia, arkisia ja harmaita. Pää jatkuvasti ollu ihan tyhjänä. Kaipaisin kovasti piristystä niin että aamulla sängystä ylös nouseminen ei tuntuis niin ylivoimaselta.
Olen kuitenkin yrittänyt kaikkea mahdollista ja huomannut että jotkut keinot tepsiiki ihan hyvin. Kaikesta huolimatta tekee vaan kaikkea normaalia arkisia juttuja, yrittää vaan nauttia hetkistä ja pitää yllä valoisaa elämänasennetta. Hymyilee vaikka elämä tuntuiski kaikkea muuta ku helpolta. Yritä pitää yllä terveellisiä elämäntapoja, urheile, syö terveellisesti ja jos tuntuu että unta ei tuu niin ei siitä kannata niin hirveesti ottaa stressiä. Suljet silmät ja oot vaan. Voit vaikkapa unelmoida. Ite oon aina rakentanu itselleni ihanan haavemaailman, joka välillä voi olla tosi lapsenmielinenki =) mutta se oikeasti toimii sillon ku kaikki masentaa/ahdistaa. Vie itsesi jonneki kauas kaikesta. Sillon ku elämä ei tunnu elämisen arvoselta haaveet kantaa senkin ajan yli ja auttaa saamaan elämästä taas kiinni... Muiden ihmisten kanssa oleminen ja jutteleminen auttaa myös kummasti. Ite oon henkisesti aika yksinäinen ihminen mutta oon huomannu että siitä huolimatta voi vähemmänki tuttuja lähestyä. Puhuminen piristää ja se että voi saada toisen hyvälle tuulelle ja auttaa, tuntee itsensä tarpeelliseksi. Oo kiinnostunu muista ihmisistä ja avaa silmäsi ja katso ympärillesi: elämä on täynnä pieniä asioita joista voi nauttia. Nämä pienetkin asiat antavat elämälle sen sisällön ja päivät eivät enää tunnukaan niin tyhjiltä, eikä pää.
Kaikkia asioita ei vaan voi muuttaa heti ja siksi niihin on vaan sopeuduttava. Älä missään nimessä kiellä ahdistavaa tunnetta vaan hyväksy se. Se on nyt vaan juuri se sun sen hetkinen tunne eikä se tarkota että se jatkuis koko loppu elämän. Mieti, mikä mun elämässä on nyt niin että en oikeen siitä osaa nauttia? Omalla kohdallani tuohon kysymykseen on monenmonta vastausta: olen yksinäinen ja toisaalta mulla on taas pariin ihmiseen ihmissuhdeonglemia, haluaisin muuttaa pois sieltä missä tällä hetkellä asun (ei tällä hetkellä mahdollista) , mulla ei ole tarpeeksi aikaa semmoisille harrastuksille joita haluaisin harrastaa , minun on vaikea olla oma itseni (olen epävarma, suoritan, tarkkailen itseäni liikaa), olen henkisesti väsynyt.... ja lista jatkuu.... Kun on pohtinut tähän kysymykseen vastauksen, voi itse muuttaa niitä asioita joita pystyy. Niitä asioita joita ei voi muuttaa, niiden kanssa on vain opeteltava elämään.Arvosta itseäsi ja salli itseltäsi se ettei sinun tarvitse aina olla täydessä terässä. Kun vihdoin saat unen päästä kiinni (vaikka se tapahtuisi vasta aamuyöstä) salli itsellesi se yksi vp, jolloin voit vaikka nukkua sen koko päivän.. Elämää pitää elää omien voimavarojen mukaan, vasta silloin siitä voi nauttia.