Siis voi että tätä maailmaa!
Siitä, kuka on paras - Prince, Abba, Beatles - voi keskustella. Sävellyslaadullisesti he ovat veljeksiä, eivät haasta toisiaan kovastikaan. Kaikki käyttivät kirkkosävellajeja jne., olivat aika simppeleitä. Kirkkaasti parempaa laulutaitoa löytää Princeltä ja Abban tytöiltä, edistyneimmän melodialinjan Paul McCartneylta.
Mutta joku Brahms: Aivan nero! Beatles-fanien pitäisi hävetä että mainitsevat ikinä näitä yhdessä - kun eivät edes tajua Brahmsin rakenteista yhtään mitään.
Siitä, kuka on paras - Prince, Abba, Beatles - voi keskustella. Sävellyslaadullisesti he ovat veljeksiä, eivät haasta toisiaan kovastikaan. Kaikki käyttivät kirkkosävellajeja jne., olivat aika simppeleitä. Kirkkaasti parempaa laulutaitoa löytää Princeltä ja Abban tytöiltä, edistyneimmän melodialinjan Paul McCartneylta.
Mutta joku Brahms: Aivan nero! Beatles-fanien pitäisi hävetä että mainitsevat ikinä näitä yhdessä - kun eivät edes tajua Brahmsin rakenteista yhtään mitään.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Viestisi on väärässä paikassa. Kuulut rockabilly-palstalle.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10299453
No joo tämä kyseinen Brahms fani on kyllä väärässä paikassa. Ensinnäkin se että hän jauhaa.....no sitä paskaa kaiket päivät...ja sitten vielä on eksynyt väärälle foorumille...kun ei vielä raukkaparka osaa lukea.....klassisen ja kevyen foorumi mennyt sekaisin....mutta..ehkä äiti vielä opettamaan pojan tavaamaan...
Ehei, ei suinkaan. Beatles ja kumppanit ne kuuluvat räkäpilipalstalle, löytyyhän Beatlesilta lukuisa joukko räkäpiliksi luokiteltavia versiointeja. Niin, ja sellaisiahan löytyy albumilliset myös yhtyeen kirkkaasti parhaalta lauluntekijältä (McCartney) ja siltä ikuiselta kakkoselta (Lennon).
Muun muassa räkäpillillähän Beatles aloittelikin ja sen ikuisen kakkoslauluntekijän (Lennon) suursuosikkihan oli räkäpili-jouluiskelmä-viihdeartistina tunnetuksi tullut, oikean ihonvärin ja kuuliaisuuden omannut Ilves Presley, Tupelosta, Mississippistä.
Brahms ylevyydessään ja ennen kaikkea ylivertaisessa musiikillisessa nerokkuudessaan kuuluu toki ennen kaikkea klassisen taidemusiikin, so. säveltaiteen osastolle. Aika ajoin Brahmskin voi kuitenkin vierailla apinatarhoissa hieman muistuttamassa lapsukaisia siitä, jotta jäitä hattuun, jäitä hattuun kun kasvot punottavina sauhutaan Jakesedän viitoittamalla tiellä poppiosaston valtaisasta merkityksestä.
Tämä palsta on the Beatles.
Saa sitä kutsua räkäpillipalstaksikin - kunhan opit lukemaan ensin.
Mitä teet tällä räkäpillipalstalla?
Mitäkö teen? Vaihdan näkemyksiä siitä, mikä mahdollisesti voisi olla Brahmsin ja Beatlesin välinen ero.
Tästä asiasta lienee "keskusteltu" jo jossain määrin. Lähinnä se on tosin ollut sitä, että Beatlesfanit vastustavat kiivaasti kaikkia hiemankin kriittisiä näkemyksiä. Ainoa tapa välttää kuohahtaminen olisikin vain ylistää Beatlesia edistyksellisimmäksi musiikiksi mitä koskaan on saatu aikaan.
Totuus lieneekin se, että emme oikein voi käydä aiheesta sisältölähtöistä keskustelua tässä asetelmassa. Beatles- ja muiltakin poppifaneilta löytyy aina 'syy' olla oikeasti perehtymättä mihinkään (esimerkiksi klassiseen) taidemusiikkiin. Tässä mielessä Brahms -keskustelun aloittaja on mitä ilmeisimmin tehnyt - tahtomattaan - virheen ulottaessaan moisen keskustelunavauksen poppipalstoille.
Ehkäpä meidän olisikin syytä vain pitäytyä pelkästään Beatles -aiheessa - eikä siis sotkea siihen mitään muuta (edes popin piiristä) ulottuvuutta. Tällöin kaikilla olisi ainakin jonkinasteinen sisällöllinen tuntemus siitä, mistä keskustelua on tarkoitus käydä.
No se varmasti on totta, että beatles fanit vastustavat näkemyksiä. Ja varmasti on totta että klassisesta musiikista löytyy elementtejä, piirteitä ja elämyksiä joita ei ole rytmi musiikissa. ja niitä rakenteita!
Mutta aivan samalla tavalla rytmimusiikissa on omat tyypilliset piirteensä ja elämykselliset kokemuksensa joita taas klassinen musiikki ei pysty tarjoamaan.
Kannattaa myös muistaa se että eivät beatles fanit koe/ymmärrä klassista musiikkia. Eivät he välttämättä "tunne"/koe mitään kuunnellessaan Klassisen musiikin ystäville rakasta musiikkia.
Kun ne rytmit/rummut bassot rytmi kitarat ym. puuttuvat. Lisäksi ihmiset ovat aina pitäneet lauletusta musiikista. Ihmisääni on erittäin suosittu instrumentti. Ja kun siinä on se tekstikin. Se on niin inhimillistä.
Eli ei Rytmi musiikin ystävillä ole (useimmissa tapauksissa) juuri minkäänlaista yhteyttä klassiseen musiikkin.
Eivät he siitä siis voi keskustellakaan.......ehkä pitäisi olla eri foorumi jossa keskusteltaisiin musiikillista elämyksistä, musiikkityylien eroista ym ym ym...
Ja totta kai, kun klasisten ystävien """""keskustelun"""" avaukset ovat niin haastavia, ylemmyyden tuntoisia, niin täällä porukka ei tykkää....kiertävät klassisen musiikin jatkossa vielä entistäkin kauempaa...mitään hyvää ei saada aikaan...
Kuka nyt sitten mistäkin tykkää, toista viehättää rytminen musiikki toista, hienot hienot minuutteja kestävät melodiset kehittelyt. There will be an answer let it be.
"mikä voisi olla Beatlesin ja Brahmsin välinen ero..."
Soinia mukaellen: omena ja päärynä. Päärynä ei toimi omenana. Toiset tykkää äideistä, toiset tyttäristä.
Tosiasiassa moni klassisen ystävä pitää Beatlesista ja päinvastoin
Brahms on kirjoitettu jumalalle, Beatles ihmisille. Molemma olivat suosittuja (suosion piiri on tietty toinen juttu): Brahms oli klassisen koulukunnan edustaja, Beatles eturivin uudistaja. Uudistajan on vaikeampi saada suosiota. MOlemmat treenasivat kovalla työllä, Brahms racintoloissa, Beatles myös. Brahms ei osannut soitinnusta vaan tarvitsi orkestrointiin apua...Beatlesilla oli Martin. Molemmat olivat uranuurtajia äänitystekniikassa. Brahms oli romantiko (vähän klassikko), Beatlesin teemana on rakkaus.
Edistykselliseksi Brahms arvioitiin vasta myöhemmin. MOlemmat olivat keskellä oman musiikkityyppinsä murrosta - tonaalinen musiikki saavutti ns. huippunsa ja keinot olivat loppuneet. Nuotit oli ns. kirjoitettu ja lopuneet, pajatso tyhjennetty (kunnes rockarit tekivat sen vaikka yhdellä soinnulla, nuotillakin).
Molemmat käyttivät erilaista rytmiikkaa.
Uskonnolisuuden merkitys oli vähentynyt kirkon kirstun tyhjennettyä, mutta molemmilla on vaikutteita sieltäkin...
MOlemmilla oli parta. Brahmsilla ei mennyt aikaa avioliittoon. Pettymykset naisiin antoivat luomisvoimaa molemmille.
Molemmat ammensivat muistakin musiikinlajeista, kansamusiikistakin.
There will be an anwer, let it be.
Niin - osuuko analyysi oikeaan. Hiljaiseksi veti. Ovatko erot suuria vai pieniä
Päivän kysymys on, onko täällä kaksi vai kolme kirjoittajaa....
Itsensä kanssa saa parhaan dialogin - ja minä menin sotkemaan.