Sinä ja minä
totuus ja valhe
muistaa ja unohtaa
anteeksianto
odyssée
joka meidän oli tehtävä
Olemme pelinappuloita
tässä suuressa pelissä
jota rakkaudeksi kutsutaan
kaksi asfalttilasta
joiden snat jo kadonneet
maailmanlapset
kysyvvine silmineen
ovat vaienneet
hämärän lapset
eivät tanssi enää
paljainjaloin
minne katosi aitous
elää
luonnonlasten
betonkibunkkereissa
kasvaneiden
kestääkö rakkaus
kahden
paljasjalkaisten
tässä teknillisessä maailmassa
jossa sanoja ei turhaan tarvitse
jossa elämä kulkee
viestien välityksellä
totuus ja valhe
muistaa ja unohtaa
anteeksianto
odyssée
joka meidän oli tehtävä
Olemme pelinappuloita
tässä suuressa pelissä
jota rakkaudeksi kutsutaan
kaksi asfalttilasta
joiden snat jo kadonneet
maailmanlapset
kysyvvine silmineen
ovat vaienneet
hämärän lapset
eivät tanssi enää
paljainjaloin
minne katosi aitous
elää
luonnonlasten
betonkibunkkereissa
kasvaneiden
kestääkö rakkaus
kahden
paljasjalkaisten
tässä teknillisessä maailmassa
jossa sanoja ei turhaan tarvitse
jossa elämä kulkee
viestien välityksellä
Vastaukset 4
Vanhimmat
niin suuret sydämet
kätkevät
haaksirikot tyyneiden pintojen alle
ei näkymään
mutta muistuttamaan
mitä kaikkea rakkaus voi vaatia
enemmän kuin itse elämän
tuskallisesti
toisen sydämen ...
aivan älyttömän hienoa tekstiä mahtava runoilijatar liona
tosiaan 2000-luvun tarina mitä komein ja koskettavin sanoin.
luin tähden syttyvän
joten
hyvä upea liona !!!
Toisinaan on kuljettava harhaan löytääkseen
sen "oikean" tien.
No, en tiedä ansaitsiko runoni noin
hyvän kommentin mutta kiva silti
että siinä oli jotain mikä miellytti.
Kiitos runo64!
Runo, joka kertoo paljon, mutta antaa silti vaikutelman, kuin siinä olisi jotakin paljon enemmän.
Kuin runoon olisi kirjoitettu jotain niin henkilökohtaista, ettei sitä ulkopuolinen löydä.
En pysty perustelemaan, mistä vaikutelma nousee . Runon kieli ei ole kepeän leikittelevää, mutta ei myöskään raskaspoljentoista, se on ajatuksia nostattavan pohdiskelevaa ja kätkee sisäänsä viisauden sanoja lähes aforistisessa muodossa, antaen näin lisää ulottuvuutta ja tulkinnallisuutta kokonaisuuteen.
Kuvaavaa runon mystisyydestä on, että ensimmäisellä lukukerralla olin aistivinani runosta kohdan, joka kilautti jotakin pientä kelloa ajatusteni sopukoissa. Luin runoa uudelleen ja uudelleen, miettien mikä se kohta oli ja mihin se hävisi.
Löytyihän se lopulta. En tiedä olitko tarkoittanut sillä mitään erityisempää, mutta minä olin siitä löytävinäni. " Mihin katosi aitous elää?" Upea ja oivaltava kysymys runon sisään jo sellaisenaan, mutta kun uppoutuu kohtaamaan kysymystä ja sukeltaa ajatuksella sen sisään,. niin .....?
On toki paljon kohtia, joista löydän samaa sisäistä ja oivaltavaa älykästä kauneutta, kuten " Odyssee, joka meidän oli tehtävä...." Onhan meidän jokaisen harharetkemme tehtävä, jotta löydämme oikean polun, tai edes huomaamme olevamme väärällä...
Voisin kai novellin kirjoittaa tästä runosta ja silti vain hieman hipaista sen pintaa.
Samoin, on toisen runosi "Nukkuva lapsi" kanssa. Herkkä ja ajatuksia nostattava kannanotto toisenlaista todellisuutta elävien lasten maailmasta.
Me täällä oman hyvinvointimme keskellä tunnemme jo hätää, kun oman hyvinvointimme taso on uhattuna.
Me täällä vietämme Joulua ja katsomme vain oman kuusemme alle. Onko siellä varmasti tarpeeksi paketteja, ovatko ne varmasti toiveiden mukaisia?
Ehkä on parempi, etten lähde ruotimaan ajatuksiani pidemmälle.
Runosi on puhutteleva ja ajatuksia herättävä ja toivottavasti ne kaikesta Joulu-uupumuksesta huolimatta myös heräävät.
Kiitos Liona Erilaisista Runoista
Kiitos kuuluu sinulle erittäin hienosta ja positiivisestä
kommentistasi, mietin usein mistä löydät sanat jotka
sanovat niin paljon lukemistasi runoista, kommentit
jotka saavat runoni kalpenemaan. Mulla on vielä
paljon opittavaa olen pelkkä noviisi kirjoittamisen alalla.
Ensiksi täytyy oppia oikeinkirjoitusta ja kielioppia ja
olen usein liian impulsiivinen kirjoittaessani etten
juuri muokkaa enkä lue läpi runoani ennenkuin sen
tänne laitan. Saat toki antaa kriittistä, rakentavaa palautetta
niin oppii näkemään virheensä.
Kiitos vielä Trinite!