Mitä tuo Juhla-aika oikein ihmisille merkitsee. Onko se vain markkinoinnin rahastuksella pilaama, Jeesuksen syntymäjuhla väärään aikaan. Tai onko se pakanallinen talven kaamosjuhla Joulupukkeineen, joka on kehitetty pakanallisesta oliosta joka oli enemmin pelottelija kuin hyvien sanojen ja lahjojen antaja.
Nykyään, joku voi yksinään nyhjötellä toisten nurkissa nälkäisenä rahattomana ja ihmisten hylkäämänä. Hänelle ei Joulunsanoma paljon auta. Ja tokkopa hän siihen paljon ole uskonutkaan. Äiti on kypsentämänsä joulupuuron laittanut jo ajat sitten.
Jossain perheissä vietetään kyllä Joulua. Mutta se Joulun sanoma ei paljon päätä pakota. Se on vain mässäily juhla, kinkkuineen, laatikoineen ja koskenkorvineen.
Lapset saa lahjaksi velaksi ostettuja vempeleitä, isä pitkät kalsarit ja sukat. Äiti yöpaidan ja romaanin. Loppu voi olla kylläinen ruuasta ja viinasta. Jouluevankeljumin tilalla on perheriita, ja poliisit kylässä.
Toisessa perheessä syödään varovaisemmin. On kalkkunaa, laatikkoa, ja joululimppua. Ateriaa ennen isä komentaa joukkonsa pöytän ääreen. Avaa perheraamatun lukee Jouluevankeljumin, jonka jälkeen pamauttaa kerran vuodessa luetun raamatun kiini, että pölyt
pöllähtää raamatun kansien välistä.
Päiden pöytään kolistellessa alkaa isän messu rukos. Kiitokset Jumalalle lahjasta ja perheelle hyvästä isästä joka on saanut lapset ja äidin omiin aisoihinsa.
Joulupukkia ei näy, enempää kuin lahjojakaan. Vaan kohta isä komentaa lapset yöpulle peitot korviin, että isä pääsee äidin kanssa uusia Herran joululahjoja tekemään. Kunnia olkoon Jumalalle korkeuksissa, ja isällä vain hyvä tahto.
Sitten onkin jo oikean Joulu-aaton viettotapa. Isä on tuonut torilta ylihintaisen joulukuusen sisään. Äiti on kaivanut peräkomerosta viimejoulun koristeet, epäkuntoisine sähkökynttilöineen. Vanhemmat Lapset koristavat kuusen lapset koristavat kuusen. Ja kynttilätkin on isä saanut palamaan vaihtamalla puolet lampuista. Kuusen alle on ilmestynyt kasa paketteja hyvin ja hyvin huonosti sidottuja ja käärittyjä.
Saunakin on jo aamupäivällä saatu valmiiksi sinne menoa varten. Lapset menevät ensin, mutta löylyt ja pesu jääkin vähäiseksi Joulupukin odotusjännityksen vuoksi. Äiti ja isä menea saunaan viimeiseksi, koska isä haluaa pestä äidin selän ja muutkin paikat
Nyt ollaan valmiit Turun Joulurauhan vastaan ottamiseen televisiosta.
Ihmetellään hulluja tukulaisia jotka käyvät töllöttämässä parvekkeella vanhaa fraasia julistavaa Turun pikkukihoa. Televisio jää auki sen jälkeen, sieltä tulee jotain jouluista lasten ohjelmaa. Lapset eivät kuitenkaan jaksa olla paikallaan, vaan ulos ja sisää ja sisään ja ulos käynti on vilkasta.
Jouluateria alkaa. Kaikki pöydän ympärillä, kurkottavat ottanaan kinkkua, laatikoita, rosollia, rusinasoppaa riisipuuron kera. Siinä mäiske ja kalina käy. Toisille lapsille ei maita toisille vähän paremmin.
Kun sitten kinkku on haukuttu ja laatikot räävitty sekä astiat sotkettu. Tlekin nyt on äidin tärkeä tehtävä. Pöydän siivous ja astioiden pesu, tai paremmissa perheissä asian pesukoneeseen laitto.
Isä vetäytyy sohvalle ruokalevolle, ja komentaa isommat lapset koiran ulosvientiin. Kun isä on aikansa levännyt, hän kiiruhtaa kaapilleen. Avaa paremman viinapullonsa, lorauttaa kahteen pikariinruskeata juomaa. Tarjoo toisen äidille siinä salaa lapsilta. Sen jälkeen ottaa isä vielä toisen pikarillisen. Kallis juoma sitten varovasti takaisin kaappiin.
Ai Jouluevankeljumi? Ehei, enää sitä muisteta. Se on vain jossain perheissä vielä tapana. Vaan Joulupukin odotus, nyt alkaa. Eteisestä kuuluukin jo kolinaa, ja punaiseen pukuun smmistautunut pukintekele sieltä saapuu, isän eteiseen kiikuttaman lahjasäkin kanssa. Pukki pyytää vanhita lasta jakamaan lahjat, koska itse ei näe, koska onhuppu pahasti silmillä. Nuorin neljävuotias yrittää laukaa pukille, mutta sekin loppuu alkuusa itkuun. Isä otta jopa valokuvakin kun pukki yrittää pitää sylissään parvuotiasta poikaa joka pelkää pukkia kovasti ja rimpuilee.
Nyt sitten puolimykkä pukki onkin lähdössä. Isä kaivaa loppakon ja maksaa 50 euroa pukille käynnistä. Pukki lähtee kiireesti ja kehuu, että on kiire, ettei poro karkaa pihasta.
Alkaa lahjapakettien repiminen. Jokainen saa jotain. Joku sanoo, tämän halusin, toinen tuota en huoli. Äiti hermostuu ja sanoo, vaihdetaan, vaihdetaan. Ja isä sanoo ei vaihdeta.
Kun sitten lattia on siivottu paperinpalasista ja sidenaruista, niin alkaa varsinainen Joulunvietto. On kuin kaikilta olis reppu selästä lähtenyt kun jännitys on pois, ja isälläkin pullossa vielä ruskeata juomaa jäljellä. Lapset leikkivät lahjoillaan, kunnes tulee uni ja hiljaisuus laskeutuu Jouluyöhön.
Mikähän unohtui? Päivän sankari kai. Mutta onhan se varpunen taivahasta Joulu-aamuna kyttäämässä, että näkyykö sitä tyttöä joka antaisi minulle siemenen.
Nykyään, joku voi yksinään nyhjötellä toisten nurkissa nälkäisenä rahattomana ja ihmisten hylkäämänä. Hänelle ei Joulunsanoma paljon auta. Ja tokkopa hän siihen paljon ole uskonutkaan. Äiti on kypsentämänsä joulupuuron laittanut jo ajat sitten.
Jossain perheissä vietetään kyllä Joulua. Mutta se Joulun sanoma ei paljon päätä pakota. Se on vain mässäily juhla, kinkkuineen, laatikoineen ja koskenkorvineen.
Lapset saa lahjaksi velaksi ostettuja vempeleitä, isä pitkät kalsarit ja sukat. Äiti yöpaidan ja romaanin. Loppu voi olla kylläinen ruuasta ja viinasta. Jouluevankeljumin tilalla on perheriita, ja poliisit kylässä.
Toisessa perheessä syödään varovaisemmin. On kalkkunaa, laatikkoa, ja joululimppua. Ateriaa ennen isä komentaa joukkonsa pöytän ääreen. Avaa perheraamatun lukee Jouluevankeljumin, jonka jälkeen pamauttaa kerran vuodessa luetun raamatun kiini, että pölyt
pöllähtää raamatun kansien välistä.
Päiden pöytään kolistellessa alkaa isän messu rukos. Kiitokset Jumalalle lahjasta ja perheelle hyvästä isästä joka on saanut lapset ja äidin omiin aisoihinsa.
Joulupukkia ei näy, enempää kuin lahjojakaan. Vaan kohta isä komentaa lapset yöpulle peitot korviin, että isä pääsee äidin kanssa uusia Herran joululahjoja tekemään. Kunnia olkoon Jumalalle korkeuksissa, ja isällä vain hyvä tahto.
Sitten onkin jo oikean Joulu-aaton viettotapa. Isä on tuonut torilta ylihintaisen joulukuusen sisään. Äiti on kaivanut peräkomerosta viimejoulun koristeet, epäkuntoisine sähkökynttilöineen. Vanhemmat Lapset koristavat kuusen lapset koristavat kuusen. Ja kynttilätkin on isä saanut palamaan vaihtamalla puolet lampuista. Kuusen alle on ilmestynyt kasa paketteja hyvin ja hyvin huonosti sidottuja ja käärittyjä.
Saunakin on jo aamupäivällä saatu valmiiksi sinne menoa varten. Lapset menevät ensin, mutta löylyt ja pesu jääkin vähäiseksi Joulupukin odotusjännityksen vuoksi. Äiti ja isä menea saunaan viimeiseksi, koska isä haluaa pestä äidin selän ja muutkin paikat
Nyt ollaan valmiit Turun Joulurauhan vastaan ottamiseen televisiosta.
Ihmetellään hulluja tukulaisia jotka käyvät töllöttämässä parvekkeella vanhaa fraasia julistavaa Turun pikkukihoa. Televisio jää auki sen jälkeen, sieltä tulee jotain jouluista lasten ohjelmaa. Lapset eivät kuitenkaan jaksa olla paikallaan, vaan ulos ja sisää ja sisään ja ulos käynti on vilkasta.
Jouluateria alkaa. Kaikki pöydän ympärillä, kurkottavat ottanaan kinkkua, laatikoita, rosollia, rusinasoppaa riisipuuron kera. Siinä mäiske ja kalina käy. Toisille lapsille ei maita toisille vähän paremmin.
Kun sitten kinkku on haukuttu ja laatikot räävitty sekä astiat sotkettu. Tlekin nyt on äidin tärkeä tehtävä. Pöydän siivous ja astioiden pesu, tai paremmissa perheissä asian pesukoneeseen laitto.
Isä vetäytyy sohvalle ruokalevolle, ja komentaa isommat lapset koiran ulosvientiin. Kun isä on aikansa levännyt, hän kiiruhtaa kaapilleen. Avaa paremman viinapullonsa, lorauttaa kahteen pikariinruskeata juomaa. Tarjoo toisen äidille siinä salaa lapsilta. Sen jälkeen ottaa isä vielä toisen pikarillisen. Kallis juoma sitten varovasti takaisin kaappiin.
Ai Jouluevankeljumi? Ehei, enää sitä muisteta. Se on vain jossain perheissä vielä tapana. Vaan Joulupukin odotus, nyt alkaa. Eteisestä kuuluukin jo kolinaa, ja punaiseen pukuun smmistautunut pukintekele sieltä saapuu, isän eteiseen kiikuttaman lahjasäkin kanssa. Pukki pyytää vanhita lasta jakamaan lahjat, koska itse ei näe, koska onhuppu pahasti silmillä. Nuorin neljävuotias yrittää laukaa pukille, mutta sekin loppuu alkuusa itkuun. Isä otta jopa valokuvakin kun pukki yrittää pitää sylissään parvuotiasta poikaa joka pelkää pukkia kovasti ja rimpuilee.
Nyt sitten puolimykkä pukki onkin lähdössä. Isä kaivaa loppakon ja maksaa 50 euroa pukille käynnistä. Pukki lähtee kiireesti ja kehuu, että on kiire, ettei poro karkaa pihasta.
Alkaa lahjapakettien repiminen. Jokainen saa jotain. Joku sanoo, tämän halusin, toinen tuota en huoli. Äiti hermostuu ja sanoo, vaihdetaan, vaihdetaan. Ja isä sanoo ei vaihdeta.
Kun sitten lattia on siivottu paperinpalasista ja sidenaruista, niin alkaa varsinainen Joulunvietto. On kuin kaikilta olis reppu selästä lähtenyt kun jännitys on pois, ja isälläkin pullossa vielä ruskeata juomaa jäljellä. Lapset leikkivät lahjoillaan, kunnes tulee uni ja hiljaisuus laskeutuu Jouluyöhön.
Mikähän unohtui? Päivän sankari kai. Mutta onhan se varpunen taivahasta Joulu-aamuna kyttäämässä, että näkyykö sitä tyttöä joka antaisi minulle siemenen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minä uskon että sinullekin vielä syntyy Jeesuslapsi omaan
sydämeen , ja saat sen Oikean Joulu-tunnelman , joka oli
kaikilla lapsilla sodan aikana , vaikka ei varustelua ollut niin valtavan palon , kuin nykyisin kuitenkin joulu evankeliumi tekee
sen ja siksi toivon että kaivat sen Raamatun ja luet Luuk. 2 luvun
alku osan , sitä eimikään korvike täydennä. .
Olin ajatellut kirjoittaa vähän myöhemmin , mutta tämä
taitaa olla yhtä hyvä hetki toivottaa: Rauhallista Joulua.
Niin sinulle ,kuin muillekin palstalaisille älä unhota sitä
pientä Joulun poikaa , ota se lähelle sydäntäsi , laula
ja Rakasta , koska Hän on ainoa joka hoitaa sinut
perille , taivaan kotiin .
Kiitos kuitenkin Joulun toivotuksista. Rauhallista ja ymmärtäväistä Joulua myös sinulle!
En myöskään malta olla kertomasta parhaita Jouluistani lapsuudestani, vaikka oli sota-aika. Parasta oli Joulukuusi, "omasta metsästä"haettuna. Ne kreppipaperisuikale koristeen, itsetehdyt muut koristeet. Langoilla köytetyt heikot ohuet kynttilät toivat Joulutunnelman palaessaan puolisen tuntia. Pimennysverhot ikkunoissa, vaikka ei sitä valoa sisällä paljon tullut.
Lahjoja ei ollut. Joulupukkia ei näkykyt. Oli pimeää, öljylampun varassa. Joulukirkko kaukana, hanget korkeat nietokset. pakkasta paljon. Ei aurattuja teitä, ei Jouluruuhkaa. Kaikkein parasta, olútta ja viinaa ei ollut mailla eikä halmeilla, se kruunasi lapsuuteni joulumuistot. Kai sitä raamattuakin joku vilkaisi, ja Jouluvirsiä veisasi.
Odoteltiin vain kirjeitä rintamalta.
Niin kuin nyt emme tarvitse juuri mitään , mutta saamme
aivan liikaa , toi sota joulu oli varmasti monen tuttavuus silloin
30-43 ja 44 ne harvat jotka jotuivat jäämään Lapin sotaan .
mutta luin tässä taannoin , että kun Jeesus syntyi siellä lauloi
taivaallisen sotajoukon , voisiko sanoa mies kuoro taivaalla
joka kuului Betlehemissä joka paikkaan , olihan heita 2 milj.
ja enkeleitä .
Taivaallinen sotajoukko on Raamatunmukaan 200'000'000 .
Elikkä tarpeeksi suuri , voittaakeen isommankin valtion armeijan , esimerkisi usa.n tahi Kiinan .
Rauhaisaa ja suloista joulunaikaa savon papalle toivottaa eräs pieni 'tyttönen'.
Olisi kiva, kun luntakin tulisi vaikka tupaankin asti.
Jumalan Rauhaa myös kaikille palstalaisille!
Kiitos! Tuo lämmitti mieltä. Rauhaa tarvitsemme kaikki. Toivotaan, ettei nyt Joulun aikaan, kukaan loukkaa toisiaan.
Tässä kaikille Joululahja, jokainen voi itse kuvitella, mitä se sisältää. Olkaa hyvät !
Vaikka tänään on vasta tuo 6 yötä jouluun , onhan sesittenkin parempi kuin ameriikassa , aattoilta saa vata ripustaa ,
sukan siihen TAKAN reunukseen , joulu päivänä aamulla
voi sitten katsoa mitä , kunkin sukassa on . niin erilaisia on
ihmisten tavat ja tottumukset , jos asiat olisi , taivaallisia
olisi se varpustakin ruokkiva tyttö kulta , jo valmiina .-