Pelottaa

Jos jo valmiiksi tuhoat itsetuntoasi ja haukut itseäsi huonoksi äidiksi, niin miten voisitkaan olla hyvä äiti? usko itseesi! Kuulostat masentuneelta. Hae apua.

Toisaalta voit kyllä olla myös provo

Itse kannattaisin aborttia.....Mene vaikka neuvolaan.
Tsemppii.

Keskity positiiviseen ajatteluun itsestäsi. Hoida itseäsi hyvin ja ihmissuhteitasi. Lue kirjoja åitiydestä. Selviydyt varmasti äitiydestä, mutta tarvitset siihen tukiverkkoja.

Lapsellasi on myös isä ja isän suku. Jos isä ei kykene osallistumaan, voi lapsi silti olla tervetullut mummolaan. Hän saattaa silloin olla edes joku hyvä ja positiivinen asia näille vanhemmille heidän isästään.

Pidä itsesi erossa päihteistä ja tupakasta. Yreitä päästä äitiysvalmennukseen. Ja saada tukea myös neuvolasta. Suurissa kaupungeissa on myös ensikoti. Mutta tärkeintä on olla lähellä omia tukiverkkoja, jos ne ovat positiivisia.

Tukiverkkojen kanssa sinun on mahdollista kasvattaa lapsestasi kunnon kansalainen. Kaiken tämän siis kirjoitan kokemuksieni pohjalta.

Hanki lapselle vaatteita ja muuta. Käytettyjen tavaroiden ja vaatteiden käyttö on aivan asiallista. Lapsi tarvitsee aikaa, rakkautta ja ruokaa. Lisäksi lämpöä ja puhtautta. Tärkeää ei ole vaatteiden kuosit ja värit.

Kyllä niitä muita teiniäitejä löytyy, Itselle omat kaverit olivat siinäkin vaiheessa tärkeitä, vaikka sitten elivätkin eri elämän vaihetta. Sitten kun lapsi on vauvaikäinen on äitilapsikerhoja yms. Nyt sulle voisi olla odottavien äitien ryhmä. Kyllähän isoimnmissa kaupungeissa voi olla. Asia voi selvitä sieltä neuvolassa.

Neuvolassa on hyvä käydä. Siinäkin ajattelet lapsen parasta. Aina välillä tutkitaan, että kaikki on hyvin. Kannattaa ottaa ihan rutiineihin.

Tsemppiä sulle ! Kyllä susta varmasti tulee ihan riittävän hyvä äiti lapsellesi.

Keskity nyt pitämään huolta itsestäsi ja pidä taloutesi hyvänä. jos saat rahaa nyt säästöönkin ja lapselle vaikka vakuutuksenkin hankittua ennen syntymää, niin hyvä. Siis jos itse koet tarpeellisena. Maksaahan sekin kyllä.

Itse olin 17 lapseni synnyttyä. Täytin pian sen jälkeen 18. Meillä tosin on isä ja asumme yhdessä ja hän käy töissä. Kummankaan perheeltä ei juurikaan apua tule. Jos olet varma, että olet huono äiti, miksi ryhdyt äidiksi? Ei kukaan siihen pakota. Olet kyllä aika kinkkisessä tilanteessa, mutta lohdutukseksesi sanon, että lapsi kasvattaa =) Kukaan ei ole vanhempi syntyessään. Vaikka olisit kaukana kodinhengettärestä, kyllä sinusta voi ihan hyvin tulla kelpo äiti, kunhan vain viitsit yrittää. Kuulostaa kyllä aika provolta ...

Olin aluksi varma että kyllä musta on tähän. En tiennyt mistä puhuin, enkä tiedä kyllä vieläkään. Jotenkin nyt kuitenkin on tullut sellainen olo, että en tule pärjäämään. Johtuu varmaan siitä kun luen liikaa näitä palstoja ja blogeja ja muuta, Niissä elämä on ihanaa ehkä kuukauden tai kaksi lapsen synnyttyä mutta sitten siihen väsyy, vaikka olisi puoliso rinnalla, Miten minä sitten jaksan, jos nekään ei meinaa jotka on kaksin.

Raskausviikkoja on kasassa jo 18 joten paluuta ei ole. Niin itsekäs kuitenkin olen ette adoptio tulisi mieleenkään.

Taas yksi lisää, joka ei viitsinyt nähdä vaivaa pilleri reseptiä hakemassa ja kas kummaa olen raskaana.Hip heijaa.Mene kotitalous kurssille!

Itse lapsen saadessani olin päivää vaille 17-vuotias.
Nyt lapseni on lähemmäs 4kk =)
Koulun jouduin keskeyttämään, ja muutin sitten vanhemmilleni asumaan.
Lapsen isä ei ole mukana, joskus kyselee vain kuulumisia..
Asun kotona vielä hetken aikaa,sitten on tarkoitus muuttaa omaan kämppään ja kun lapsi on vähän reilu vuoden, luultavasti aloitan opiskelun . Eri alalla tosin kuin aiemmin koska aiempi ala ei ollutkaan ihan minua varten=)

Kyllä sitä pärjää, saat kaikennäköisiä tukia ja lapsilisät jne. Toki tiukkaa voi tehdä mutta sitten eletään vain vähän niukemmin kuin tottunut. Saahan sitä haettua myös toimeentulotukea jos tarvis.
Ja eikös sitä saa kelaltakin sitä elatusapua vaikka isää ei ole tiedossa ?

Neuvolasta kait saa myös pyytää lapsenhoitoapua jne.. :)
Voithan myös mennä lapsen synnyttyä kaikkiin muskareihin,perhekahviloihin jne niin löydät sieltä sitten uusia tuttavuuksia ja voit jakaa kokemuksiasi heidän kanssaan, ja tuohan se myös piristystä arkeen :)

Onnea nyt sinulle vaan tulevaan, kyllä kaikki järjestyy ja usko itseesi =)
Älä lannistu muiden puheista ja näillä palstoilla roikkuvista "aikuisista" jotka vain haukkuvat ja hokevat ettei kukaan teiniäiti voi pärjätä.. :)
He eivät vaan tiedä asioista yhtään mitään ;)

nyt voi tuntua tuollaselta.. mutta kun se lapsi syntyää ja näet hänet,niin varmasti ajatusmaailma muuttuu ja pystyt antamaan hyvän elämän hänelle! Lapsen synnyttyä,kaikki muuttuu.. itselläni ainakin! Olin 19v kun lapseni syntyi, sitä ennen olin todella menevä ja juhlin koko ajan jne. Mutta nytten, lapseni on 1v. olen ollut hänen kanssa koko ajan kotona, saanut hoidettua hänet hyvin. Äidiksi kasvetaan:) Paljon voimia sinulle!!!!! =)

Kiitos Vastauksista ! yllättävää, ettei tänne oo eksyny vielä näitä arvostelevia palstamammoja :o

Mun epätoivo alkaa laantua pikkuhiljaa, en tiedä onko mun ajatusmaailma saanut uuden suunnan vai onko mun aivot vaan päättänyt että tähän tilanteeseen nyt sopeudutaan, tavalla tai toisella.

En pelkää että mua jäis harmittamaan se etten pääse enää bailaamaan kuten aikanaan ja sosiaaliset suhteet jäis jotenki vähäsemmiks, koska mun onneks, oon onnistunut jo kauan aikaa ennen raskautta sotkemaan asiani niin että omistan pari hyvää ystävää joita tapaan kun keritään ja muuten tuleekin enemmän nautittua perheen ja sukulaisten seurasta. Siinä mielessä en koe menettäväni oikein mitään lapsen myötä. Enemmän huolettaa mitä lapsi menettää synnyttyään yh-teiniäidin muovimatto kaksioon missä syödään nuudelia ja katsotaan salkkareita. Toisaalta, ehkä lapset eivät osaa kaivata sellaista mitä heillä ei ole ollut. Tahdon uskoa että käpylehmä ja mummin tekemä nukke ovat voivat olla lapselle ihan yhtä arvokkaita kuin pleikkakolmonen.

P.s vauva potkii justiinsa mahassa tokaa kertaa ! kivaa :)
En olisi uskonut että näin pieni asia jaksaa sitten kuitenkin piristää !

Kyllä sitä apua pukkaa tulemaan.. mä olen entinen teini-äiti (nykyään siis minulta poistettu tämä titteli, mutta välillä tulee teineiltyä kyllä;)
Alotan 9 pv koulun ja alan kirjoittamaan blogia miten pärjään 3 asian kanssa yhtä aikaa :)
Perhe,Minä, Koulu
Noh, enivei, sitä pääsee tästä lukemaan

http://nappitehdas.blogspot.com/2012/01/ensimmaisissa-blogeissa-ajattelin.html