Olen 22v mies tai poikanen ihan miten vain.
minulla on joskus ollut läheisiäkin ystäviä,mutta viimeiset 2-3 vuotta on ollut hiljaista. olen koittanut pitää yhteyttä mutta en enää kehtaa yrittää, kun se olen vain minä joka yrittää. nykyisin olen liikkunut kotoani vain töihin ja työpäivän päätyttyä menen kotiin. ainoa ystäväni on musiikki joka auttaa siirtymään "toiselle puolelle" eli omaan pieneen maailmaan jossa on mukavaa ja onnellista.
mutta en voi kuitenkaan jatkaa näin
mitä tekisin saadakseni sisältöä elämääni.
ps. pahoittelen tätä kirjoitusta, koska en oikein osaa pukea ajatuksia sanoiksi.
minulla on joskus ollut läheisiäkin ystäviä,mutta viimeiset 2-3 vuotta on ollut hiljaista. olen koittanut pitää yhteyttä mutta en enää kehtaa yrittää, kun se olen vain minä joka yrittää. nykyisin olen liikkunut kotoani vain töihin ja työpäivän päätyttyä menen kotiin. ainoa ystäväni on musiikki joka auttaa siirtymään "toiselle puolelle" eli omaan pieneen maailmaan jossa on mukavaa ja onnellista.
mutta en voi kuitenkaan jatkaa näin
mitä tekisin saadakseni sisältöä elämääni.
ps. pahoittelen tätä kirjoitusta, koska en oikein osaa pukea ajatuksia sanoiksi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Aloita joku kodin ulkopuolinen harrastus, jossa tapaat uusia ihmisiä. Vaikket saisi sieltä kavereita, saat sisältöä iltoihin ja luultavasti jotain juttuseuraakin. Koita etsiä ystäviä myös netistä, esim. osallistumalla miitteihin ja hankkimalla etenkin lähellä asuvia mailikavereita.
Jos kerran teet mitä vain saadaksesi sisältöä elämääsi, niin onko se kynnys ottaa yhteys niihin aikaisempiin läheisiin ystäviin niin suuri, ettet voisi kokeilla? Mitä menetät siinä?
Eristämällä itsesi musiikin pariin voi kyllä tuntua jonkinlaiselta korvaavalta kaverien tekijältä, mutta sitä se ei ole. Jos sulla ei ole kanttia ottaa niihin ystäviisi yhteyttä, niin voit toki kokeilla noita edellisen kirjoittajan ehdotuksia.