Onhan sinulla kaikki hyvin ja oletko toteuttanut ne unelmasi joita pyysin sinua tekemään silloin vuosia sitten? Mietin ja ajattelen sinua aina silloin tällöin. Se vain on tosiasia etten varmasti sinua unohda koskaan. Se mitä koin ja tunsin sinut kohdatessani jätti minuun ikuisen tunteen jostakin....jostakin mitä tunnen vain sydämessäni. Sinä ja se tunne sinuun kulkee mukanani aina. Kerron sen varmaan manalan lautturillekin mitä koin sinun kanssa tavatessa kunhan poistun täältä.
**p*
*a**
394
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
hmmm..kerrot manalan lautturille, mutta oletko kertonut tunteistasi hänelle avoimesti jota kohtaan tunnet noin.
jos et ole niin kannattaa ehdottomasti kertoa.
sitä lautturia ei ehkä ihan hirveesti napostele tollaset jutut =)
ja jos lautturi oiskin olemassa se vaan vetäis sua vaan luunapilla otsaan että urpo mikset kertonut tunteistasi tunteidesi kohteelle koskaan. ja sit se vetäis uudestaan luunapilla sua ja törkkäis sut pois siitä lautalta koska et ansaitsis olla sillä =)
pelkureita ei lautturit rakasta, se on varma.
jos tietää mikä on oikein, eikä silti toimi niin, se on sitä pahinta pelkuruutta.
Mihinkäs sitä sitten joutuu jos manalan lautturikin pukkaa pois lautalta?, pelottaa ajatellakin.
Olen silloin aikoinani hälle kertonut kyllä. Kerran hirveässä rohkeuden puuskassa hänelle kerroin pitäväni hänestä. Sitten par kolme kertaa OIKEALLA kirjeellä hälle arasti tunteitani julki toin. Tällä palstallakin hänen kanssaan joskus tarinoin ja toiveitamme julki toimme.
Kyl mä luulen et se lautturi saattaisi jopa ymmärtää minua. Katsoisi lempeästi myötäeläen minua ja taputtaisi olalle. Niin....miltähän se tuntuis uida Tuonelan virran yli....hmmmm. Oishan siinä aikaa katella maisemia ja sitä mikä siel toisella puolen oottaa. Samalla vois vilkutella muille siellä lautalla oleville et täältä tullaan pulikoiden perässä :)
Niin.... mielestäni suurinta pelkuruutta on se, ettei uskalla kohdata omia pelkojaan. Tämä koskee myös häntä joka on sydämeni pohjukoissa. Ei hänkään uskaltanut kohdata niitä pelkoja joita välillämme oli/on.
Ei se rakkaus mihinkään katoa sisältäni häntä kohtaan. Ikävä vain ettei me ole ainakaan vielä saatu sitä toisillemme osoittaa.
Sanon sille lautturille et jät nyt ne luunapit antamati ja soutele sie vaan mie pidän peräsintä. Minä todella kaipaan sinua **p* missä oletkin nyt.