TKK:n perusmatikat ja fysiikat

1+8=?

Moro! Olen pian valmistumassa AMK:sta inssiksi ja mielessä pyörii jatko-opiskelu. Ylemmmästä AMK:sta en katso olevan juurikaan hyötyö työllistymisnäkökulmasta mutta dippainssin papereista olisi.

Olen selvittänyt että siltaopintoihin tulisi, olikohan se noi 10-15 op perusmatikkaa ja saman verran kai fysiikkaa. Se vähän arveluttaa kun ei ole tuota lukiopohjaa alla. AMK:n matikoista selvisin ihan hyvin ja sitä taisi olla 15 op perusmatikkaa ja sovelettua ammattimatematiikkaa taisi olla 10 op:n verran.

Matikka ja varsinkaan fysiikka ei ole mitään lempiaineitani, mutta toisaalta motivaatio näin aikuisopiskelijana on kyllä kohdillaan. Mitä arvelette että onko noista mahkuja selvitä tällä pohjalla?

Kirjoitin saman tuonne toiseen viestiin mutta pannaan nyt tähän erikseen jos vaikka joku vastaisi...

Pyydän asiallisia vastauksia. Kiitos!

17

1500

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kokenutkumpiakin...

      No, ensiksi eihän tuo Ylempi AMK ole sinulle avoin vaihtoehto, eikö siihen vaadita
      työkokemusta myös. Tietysti jos pääset töihin ja sitten muutaman vuoden päästä,Ylempi AMK
      Jos kerta lukion matematiikalla oletetaan pärjäävän TKK:ssa niin etköhän sen puolesta selviä.
      Muutenkin jos samaa alaa menet lukemaan niin apuja on aiemmista opinnoistasi.

    • db

      Perusmatikat ja fysiikat on paljon haastavempia kuin lukiossa. Periaatteessa kumminkin kaavoja kaavojen perään. Työtä noiden kahlaaminen vaatii paljon jos ei ole lukiopohjaa.

    • molempiakokeillut...

      Kuten sanottu Amk insinööri? matematiikka vastaa lukion matematiikkaa.Eli samalta viivalta lähdet kuin lukiolaiset, tai vähän paremmalta..

      • DI_

        Lukion päästötodistuksessa seisoo 10 laajasta matematiikasta. TKK:n perusmatematiikat kahlasin läpi suurella vaivannäöllä ja surkeilla arvosanoilla.


      • 4654645
        DI_ kirjoitti:

        Lukion päästötodistuksessa seisoo 10 laajasta matematiikasta. TKK:n perusmatematiikat kahlasin läpi suurella vaivannäöllä ja surkeilla arvosanoilla.

        Kirjoitin M:n matematiikasta. Kävin TKK:n laajat matematiikat ja sain vitosen jokaisesta kurssista.


      • valmistuvaDI
        DI_ kirjoitti:

        Lukion päästötodistuksessa seisoo 10 laajasta matematiikasta. TKK:n perusmatematiikat kahlasin läpi suurella vaivannäöllä ja surkeilla arvosanoilla.

        Kirjoitin M:n matikasta, TKK:n perumatematiikat läpi yhteensä 6 illan lukemisella. Arvosanat 1 ja 2. yht 20 op.


      • ottiatuota
        DI_ kirjoitti:

        Lukion päästötodistuksessa seisoo 10 laajasta matematiikasta. TKK:n perusmatematiikat kahlasin läpi suurella vaivannäöllä ja surkeilla arvosanoilla.

        "Lukion päästötodistuksessa seisoo 10 laajasta matematiikasta. TKK:n perusmatematiikat kahlasin läpi suurella vaivannäöllä ja surkeilla arvosanoilla. "

        Hiukan päinvastoin

        Lukion lyhyt matikka kutonen. Inssimatikoista suurin osa vitosia :-)

        Eron selittää motivaatiotekijät.... Ja 6 vuotta aikaeroa, jojhon mahtuu myös yksi tutkinto ja armeija.


    • engineur...

      Alempaa keskitasoa, arvosanat matematiikassa, kuitenkin olen hankkinut Teknillisen korkeakoulutuksen.

      • TKKAMK

        Siis ainakin aikuiskoulutuksessa amk:ssa ollaan siinä mielessä lujilla että luentojen määrä opittavaan ainekseen nähden on minimaalinen opittavaan asiaan nähden, verrattuna esim. lukion pitkän matikan opetukseen. AMK:ssa suunnilleen sama oppimäärä (perus)matematiikasta suoritetaan 3*5 op:n paketeissa eli ajallisesti periaatteessa voisi ihan hyvin sijouttua vaikkapa yhteen syksyyn kaikki mutta käytännössä yleensä syksyn aikana voi olla mat 1 ja 2 ja seuraavana keväänä mat3 ja riippuen toteutustavasta mat 4. Meillä oli jaettu kolmeen pakettiin, yhteensä 15 op. Ammattiaineet sitten ihan erikseen vielä tuon lisäksi.

        Matematiikka amk_ perusmatikan suhteen kai vastaa suunnilleen lukion pitkää matikkaa, joskin joitain asioita esim. matriisit o nsellaisia joita lukioissa ei ole.

        Siinä mielessä aikuisopiskelijan suoritettu amk matikka on myös kovasti vaativaa opetuksen vähyyden ja nopean vauhdin takia että voisiko ajatella että jos tällaisen tutkinno nsuorittanut aikuinen esim. jättäytyy virkavapaalle siksi aikaa kun suorittaisi TKK:n siltaopinnot niin siais ihan keskittyä niihin, olisi aikaa käydä luennoilla ja tehdä tehtäviä, toisin kuin amk aikana jolloin ensin tuut töistä ja luento alkaa klo. 17 ja loppuu klo 20:30 jonka jälkeen alat vääntämään tehtäviä klo 23:00 asti Joka helkatin ilta. Lisäksi kaikki viikonloput ja vapaapäivät joita liikenee menee aamusta iltaan tehtävien kimpussa.

        Kyllä aikuisopiskelija on tottunut tekemään töitä toisin kuin nuorisasteelta tulevat untuvikot jotka ovat saaneet idyllisesti keskittyä pelkkään koulunkäyntiin satasella muiden asioiden häiritsemättä. Sehän olisi ihan juhlaa ja idylliä jos ei olisi esim. työssäkäyntiä riesana vaan saisi keskittyä pelkkään kouluun. Kyllähän se silloin varmaan onnistuisi tuo vaativa matikkakin, luultavasti...


    • Fatsoforgotso

      Itsekin jatko-opintoja pohtinut, tosin töissä vielä. AMK:sta valmistuin viime keväänä, ja lukiossa käytynä pitkä matematiikka ka. 7. Kursseja kävin 13 kpl, arvosanoilla 5 - 10.

      AMK:n matematiikasta kaikista kursseista 5, taso taantui selvästi lukion pitkään matematiikkan verraten.

      Kellään tarkempaa selontekoa siitä, kuinka paljon syvemmälle yliopiston differentiaaliyhtälöt/matriisit menevät verrattuna lukion pitkään oppimäärään?

      • asdasdasdasfddfgfdgd

        no diffiksiä yleensäkin käsitellään toisin kuin lukiossa.matriiseja paukutellaan oikein iloisesti ja niiden teoriaa käydää, mutta e ipä tuo ylitsepääsemätöntä ole


      • hfdfghfhgdfh

        Tässä on S1-S3 matematiikan kurssien sisältö:

        Kompleksilukujen laskutoimitukset ja polaariesitys. Lineaaristen
        yhtälöryhmien ratkaisu Gaussin eliminaatiolla ja Cramerin
        säännöllä. Matriisin ominaisarvot ja
        diagonalisointi. Raja-arvot, jatkuvuus ja derivoituvuus.
        Lineaariset vakiokertoimiset differentiaaliyhtälöt.
        Differentiaaliyhtälösysteemit. Minimi- ja maksimioppia.
        Taylorin ja l'Hopitalin lauseet. Riemann-integraali.
        Muuttujanvaihto ja osittaisintegrointi. Laplace-muunnosten
        perusteet
        Polynomiyhtälöt kompleksitasossa. Lineaaristen
        differentiaalisysteemien teoria ml. vakionvariointikaava.
        Neliömatriisin eksponenttifunktio. Resonanssitarkastelut.
        Tietyt sähkötekniikassa esiin tulevat
        määrätyt integraalit. Rationaalifunktioiden
        osamurtokehitelmät ja Laplace-muunnoksen
        kääntäminen
        Avaruusgeometriaa (vektorit, ristitulo, tasot, suorat), usean
        muuttujan funktiot, raja-arvot ja jatkuvuus, osittaisderivaatta,
        tasa-arvokäyrät, gradientti, Taylorin sarja, funktion
        ääriarvot, pinta-ala- ja tilavuusintegraali,
        vektorikentät ja kenttäviivat, funktion viivaintegraali,
        vektorikentän pintaintegraali = vuointegraali, divergenssi,
        roottori, Gaussin, Greenin ja Stokesin lauseet
        Lukujonot, sarjat, suppenemistestit, avaruuskäyrät,
        kaarenpituus, Lagrangen kertoimet (optimointi), tasointegraali
        napakoordinaateissa, avaruusintegraali pallo- ja
        sylinterikoordinaateissa, muuttujanvaihto tilavuusintegraalissa,
        konservatiiviset vektorikentät, tasa-arvopinnat,
        vektorikentän viivaintegraali, parametrisoidut pinnat,
        funktion pintaintegraali, skalaari- ja vektoripotentiaali
        Analyyttiset funktiot. Cauchy-Riemann-yhtälöt.
        Fourier-sarjat: reaalinen ja kompleksinen muoto. Fourier-muunnoksen
        perusominaisuudet. Z-muunnos. Matriisin diagonalisointi.
        LU-hajotelma. Pienimmän neliösumman menetelmä.
        Differentiaaliyhtälöryhmän ratkaiseminen
        matriisimenetelmällä. Tasapainotilojen stabiilisuus.
        Osittaisdifferentiaaliyhtälön diskretointi ja numeerinen
        ratkaisu.
        Laurent-sarjat. Viivaintegraalit ja residylaskenta.
        Differentiaaliyhtälöiden ratkaiseminen
        Fourier-muunnoksella. Differenssiyhtälön ratkaiseminen
        Z-muunnoksella. Neliömuotojen luokittelu. Cholesky-hajotelma.
        Tasapainotilojen tutkiminen linearisoinnin avulla.


      • Ex DI
        hfdfghfhgdfh kirjoitti:

        Tässä on S1-S3 matematiikan kurssien sisältö:

        Kompleksilukujen laskutoimitukset ja polaariesitys. Lineaaristen
        yhtälöryhmien ratkaisu Gaussin eliminaatiolla ja Cramerin
        säännöllä. Matriisin ominaisarvot ja
        diagonalisointi. Raja-arvot, jatkuvuus ja derivoituvuus.
        Lineaariset vakiokertoimiset differentiaaliyhtälöt.
        Differentiaaliyhtälösysteemit. Minimi- ja maksimioppia.
        Taylorin ja l'Hopitalin lauseet. Riemann-integraali.
        Muuttujanvaihto ja osittaisintegrointi. Laplace-muunnosten
        perusteet
        Polynomiyhtälöt kompleksitasossa. Lineaaristen
        differentiaalisysteemien teoria ml. vakionvariointikaava.
        Neliömatriisin eksponenttifunktio. Resonanssitarkastelut.
        Tietyt sähkötekniikassa esiin tulevat
        määrätyt integraalit. Rationaalifunktioiden
        osamurtokehitelmät ja Laplace-muunnoksen
        kääntäminen
        Avaruusgeometriaa (vektorit, ristitulo, tasot, suorat), usean
        muuttujan funktiot, raja-arvot ja jatkuvuus, osittaisderivaatta,
        tasa-arvokäyrät, gradientti, Taylorin sarja, funktion
        ääriarvot, pinta-ala- ja tilavuusintegraali,
        vektorikentät ja kenttäviivat, funktion viivaintegraali,
        vektorikentän pintaintegraali = vuointegraali, divergenssi,
        roottori, Gaussin, Greenin ja Stokesin lauseet
        Lukujonot, sarjat, suppenemistestit, avaruuskäyrät,
        kaarenpituus, Lagrangen kertoimet (optimointi), tasointegraali
        napakoordinaateissa, avaruusintegraali pallo- ja
        sylinterikoordinaateissa, muuttujanvaihto tilavuusintegraalissa,
        konservatiiviset vektorikentät, tasa-arvopinnat,
        vektorikentän viivaintegraali, parametrisoidut pinnat,
        funktion pintaintegraali, skalaari- ja vektoripotentiaali
        Analyyttiset funktiot. Cauchy-Riemann-yhtälöt.
        Fourier-sarjat: reaalinen ja kompleksinen muoto. Fourier-muunnoksen
        perusominaisuudet. Z-muunnos. Matriisin diagonalisointi.
        LU-hajotelma. Pienimmän neliösumman menetelmä.
        Differentiaaliyhtälöryhmän ratkaiseminen
        matriisimenetelmällä. Tasapainotilojen stabiilisuus.
        Osittaisdifferentiaaliyhtälön diskretointi ja numeerinen
        ratkaisu.
        Laurent-sarjat. Viivaintegraalit ja residylaskenta.
        Differentiaaliyhtälöiden ratkaiseminen
        Fourier-muunnoksella. Differenssiyhtälön ratkaiseminen
        Z-muunnoksella. Neliömuotojen luokittelu. Cholesky-hajotelma.
        Tasapainotilojen tutkiminen linearisoinnin avulla.

        Helppoa !!!


    • fjhgfjrjr

      Lukion matikkahan on aivan naurettavan helppoa TKKn matikkaan verrattuna. Lukiosta kannattaa mukanaan lähinnä viedä derivointi ja integrointitaidot, ne on aika yleispäteviä.

    • matikka on hauskaa
    • matikkanero1

      Aikoinaan jätin koko koulun kesken noitten matikoiden takia. Lukion laaja on ihan pala kakkua, ei siihen tarvitse tehdä töitä ollenkaan. Siinä luultavasti syy miksi en pärjännyt, en ollut oppinut tekemään töitä. Nyt vanhempana pärjään ihan mainiosti, kun motivaatio on kohdallaan ja olen oppinut tekemään töitä. Eivät ne siis mitään ylipääsemättömiä ne kurssit ole, mutta töitä on ihan pakko tehdä.

      Lukion oppimäärä käytiin läpi about ekalla viikolla, joten et oo "paljon" menettänyt vaikka et niitä hallitsekaan, vain muutaman tunnin...

    • bebbels

      itse en ole kirjoittanut matikkaa enkä arvosanoilla kehu lukioajalta. inssiksi silti opiskelen ja pääsykokeissa pärjäsin. motivaatiota kun oli niin nyt matikka on mieluisa aine ja jaksan innostua siitä. kaveri joka on amikselta lähtenyt lukemaan inssiksi, opetan tällä hetkellä häntä vapaa-ajalla matikassa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.

      Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
      Terveys
      321
      7635
    2. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      66
      2176
    3. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      177
      1856
    4. epäonnen perjantain rikos yritys

      onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä
      Kajaani
      16
      1392
    5. Onko kaivattusi täysin vietävissä ja

      vedätettävissä?
      Ikävä
      112
      1287
    6. Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"

      Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie
      Suomalaiset julkkikset
      9
      1261
    7. Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa

      - Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 18
      Maailman menoa
      170
      1231
    8. RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.

      Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j
      Puolanka
      57
      1186
    9. Kirjoitin sinulle koska

      tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j
      Ikävä
      41
      1081
    10. Martina pääsee upeisiin häihin

      Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      290
      1029
    Aihe