TKK:n perusmatikat ja fysiikat

Moro! Olen pian valmistumassa AMK:sta inssiksi ja mielessä pyörii jatko-opiskelu. Ylemmmästä AMK:sta en katso olevan juurikaan hyötyö työllistymisnäkökulmasta mutta dippainssin papereista olisi.

Olen selvittänyt että siltaopintoihin tulisi, olikohan se noi 10-15 op perusmatikkaa ja saman verran kai fysiikkaa. Se vähän arveluttaa kun ei ole tuota lukiopohjaa alla. AMK:n matikoista selvisin ihan hyvin ja sitä taisi olla 15 op perusmatikkaa ja sovelettua ammattimatematiikkaa taisi olla 10 op:n verran.

Matikka ja varsinkaan fysiikka ei ole mitään lempiaineitani, mutta toisaalta motivaatio näin aikuisopiskelijana on kyllä kohdillaan. Mitä arvelette että onko noista mahkuja selvitä tällä pohjalla?

Kirjoitin saman tuonne toiseen viestiin mutta pannaan nyt tähän erikseen jos vaikka joku vastaisi...

Pyydän asiallisia vastauksia. Kiitos!
171650
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 17

Vanhimmat

No, ensiksi eihän tuo Ylempi AMK ole sinulle avoin vaihtoehto, eikö siihen vaadita
työkokemusta myös. Tietysti jos pääset töihin ja sitten muutaman vuoden päästä,Ylempi AMK
Jos kerta lukion matematiikalla oletetaan pärjäävän TKK:ssa niin etköhän sen puolesta selviä.
Muutenkin jos samaa alaa menet lukemaan niin apuja on aiemmista opinnoistasi.

Äänestä

Perusmatikat ja fysiikat on paljon haastavempia kuin lukiossa. Periaatteessa kumminkin kaavoja kaavojen perään. Työtä noiden kahlaaminen vaatii paljon jos ei ole lukiopohjaa.

Äänestä

Kuten sanottu Amk insinööri? matematiikka vastaa lukion matematiikkaa.Eli samalta viivalta lähdet kuin lukiolaiset, tai vähän paremmalta..

Äänestä
  • Lukion päästötodistuksessa seisoo 10 laajasta matematiikasta. TKK:n perusmatematiikat kahlasin läpi suurella vaivannäöllä ja surkeilla arvosanoilla.

    Äänestä

  • DI_ kirjoitti:

    Lukion päästötodistuksessa seisoo 10 laajasta matematiikasta. TKK:n perusmatematiikat kahlasin läpi suurella vaivannäöllä ja surkeilla arvosanoilla.

    Kirjoitin M:n matematiikasta. Kävin TKK:n laajat matematiikat ja sain vitosen jokaisesta kurssista.

    Äänestä

  • DI_ kirjoitti:

    Lukion päästötodistuksessa seisoo 10 laajasta matematiikasta. TKK:n perusmatematiikat kahlasin läpi suurella vaivannäöllä ja surkeilla arvosanoilla.

    Kirjoitin M:n matikasta, TKK:n perumatematiikat läpi yhteensä 6 illan lukemisella. Arvosanat 1 ja 2. yht 20 op.

    Äänestä

  • DI_ kirjoitti:

    Lukion päästötodistuksessa seisoo 10 laajasta matematiikasta. TKK:n perusmatematiikat kahlasin läpi suurella vaivannäöllä ja surkeilla arvosanoilla.

    "Lukion päästötodistuksessa seisoo 10 laajasta matematiikasta. TKK:n perusmatematiikat kahlasin läpi suurella vaivannäöllä ja surkeilla arvosanoilla. "

    Hiukan päinvastoin

    Lukion lyhyt matikka kutonen. Inssimatikoista suurin osa vitosia :-)

    Eron selittää motivaatiotekijät.... Ja 6 vuotta aikaeroa, jojhon mahtuu myös yksi tutkinto ja armeija.

    Äänestä

Alempaa keskitasoa, arvosanat matematiikassa, kuitenkin olen hankkinut Teknillisen korkeakoulutuksen.

Äänestä
  • Siis ainakin aikuiskoulutuksessa amk:ssa ollaan siinä mielessä lujilla että luentojen määrä opittavaan ainekseen nähden on minimaalinen opittavaan asiaan nähden, verrattuna esim. lukion pitkän matikan opetukseen. AMK:ssa suunnilleen sama oppimäärä (perus)matematiikasta suoritetaan 3*5 op:n paketeissa eli ajallisesti periaatteessa voisi ihan hyvin sijouttua vaikkapa yhteen syksyyn kaikki mutta käytännössä yleensä syksyn aikana voi olla mat 1 ja 2 ja seuraavana keväänä mat3 ja riippuen toteutustavasta mat 4. Meillä oli jaettu kolmeen pakettiin, yhteensä 15 op. Ammattiaineet sitten ihan erikseen vielä tuon lisäksi.

    Matematiikka amk_ perusmatikan suhteen kai vastaa suunnilleen lukion pitkää matikkaa, joskin joitain asioita esim. matriisit o nsellaisia joita lukioissa ei ole.

    Siinä mielessä aikuisopiskelijan suoritettu amk matikka on myös kovasti vaativaa opetuksen vähyyden ja nopean vauhdin takia että voisiko ajatella että jos tällaisen tutkinno nsuorittanut aikuinen esim. jättäytyy virkavapaalle siksi aikaa kun suorittaisi TKK:n siltaopinnot niin siais ihan keskittyä niihin, olisi aikaa käydä luennoilla ja tehdä tehtäviä, toisin kuin amk aikana jolloin ensin tuut töistä ja luento alkaa klo. 17 ja loppuu klo 20:30 jonka jälkeen alat vääntämään tehtäviä klo 23:00 asti Joka helkatin ilta. Lisäksi kaikki viikonloput ja vapaapäivät joita liikenee menee aamusta iltaan tehtävien kimpussa.

    Kyllä aikuisopiskelija on tottunut tekemään töitä toisin kuin nuorisasteelta tulevat untuvikot jotka ovat saaneet idyllisesti keskittyä pelkkään koulunkäyntiin satasella muiden asioiden häiritsemättä. Sehän olisi ihan juhlaa ja idylliä jos ei olisi esim. työssäkäyntiä riesana vaan saisi keskittyä pelkkään kouluun. Kyllähän se silloin varmaan onnistuisi tuo vaativa matikkakin, luultavasti...

    Äänestä

Itsekin jatko-opintoja pohtinut, tosin töissä vielä. AMK:sta valmistuin viime keväänä, ja lukiossa käytynä pitkä matematiikka ka. 7. Kursseja kävin 13 kpl, arvosanoilla 5 - 10.

AMK:n matematiikasta kaikista kursseista 5, taso taantui selvästi lukion pitkään matematiikkan verraten.

Kellään tarkempaa selontekoa siitä, kuinka paljon syvemmälle yliopiston differentiaaliyhtälöt/matriisit menevät verrattuna lukion pitkään oppimäärään?

Äänestä
  • no diffiksiä yleensäkin käsitellään toisin kuin lukiossa.matriiseja paukutellaan oikein iloisesti ja niiden teoriaa käydää, mutta e ipä tuo ylitsepääsemätöntä ole

    Äänestä

  • Tässä on S1-S3 matematiikan kurssien sisältö:

    Kompleksilukujen laskutoimitukset ja polaariesitys. Lineaaristen
    yhtälöryhmien ratkaisu Gaussin eliminaatiolla ja Cramerin
    säännöllä. Matriisin ominaisarvot ja
    diagonalisointi. Raja-arvot, jatkuvuus ja derivoituvuus.
    Lineaariset vakiokertoimiset differentiaaliyhtälöt.
    Differentiaaliyhtälösysteemit. Minimi- ja maksimioppia.
    Taylorin ja l'Hopitalin lauseet. Riemann-integraali.
    Muuttujanvaihto ja osittaisintegrointi. Laplace-muunnosten
    perusteet
    Polynomiyhtälöt kompleksitasossa. Lineaaristen
    differentiaalisysteemien teoria ml. vakionvariointikaava.
    Neliömatriisin eksponenttifunktio. Resonanssitarkastelut.
    Tietyt sähkötekniikassa esiin tulevat
    määrätyt integraalit. Rationaalifunktioiden
    osamurtokehitelmät ja Laplace-muunnoksen
    kääntäminen
    Avaruusgeometriaa (vektorit, ristitulo, tasot, suorat), usean
    muuttujan funktiot, raja-arvot ja jatkuvuus, osittaisderivaatta,
    tasa-arvokäyrät, gradientti, Taylorin sarja, funktion
    ääriarvot, pinta-ala- ja tilavuusintegraali,
    vektorikentät ja kenttäviivat, funktion viivaintegraali,
    vektorikentän pintaintegraali = vuointegraali, divergenssi,
    roottori, Gaussin, Greenin ja Stokesin lauseet
    Lukujonot, sarjat, suppenemistestit, avaruuskäyrät,
    kaarenpituus, Lagrangen kertoimet (optimointi), tasointegraali
    napakoordinaateissa, avaruusintegraali pallo- ja
    sylinterikoordinaateissa, muuttujanvaihto tilavuusintegraalissa,
    konservatiiviset vektorikentät, tasa-arvopinnat,
    vektorikentän viivaintegraali, parametrisoidut pinnat,
    funktion pintaintegraali, skalaari- ja vektoripotentiaali
    Analyyttiset funktiot. Cauchy-Riemann-yhtälöt.
    Fourier-sarjat: reaalinen ja kompleksinen muoto. Fourier-muunnoksen
    perusominaisuudet. Z-muunnos. Matriisin diagonalisointi.
    LU-hajotelma. Pienimmän neliösumman menetelmä.
    Differentiaaliyhtälöryhmän ratkaiseminen
    matriisimenetelmällä. Tasapainotilojen stabiilisuus.
    Osittaisdifferentiaaliyhtälön diskretointi ja numeerinen
    ratkaisu.
    Laurent-sarjat. Viivaintegraalit ja residylaskenta.
    Differentiaaliyhtälöiden ratkaiseminen
    Fourier-muunnoksella. Differenssiyhtälön ratkaiseminen
    Z-muunnoksella. Neliömuotojen luokittelu. Cholesky-hajotelma.
    Tasapainotilojen tutkiminen linearisoinnin avulla.

    Äänestä

  • hfdfghfhgdfh kirjoitti:

    Tässä on S1-S3 matematiikan kurssien sisältö:

    Kompleksilukujen laskutoimitukset ja polaariesitys. Lineaaristen
    yhtälöryhmien ratkaisu Gaussin eliminaatiolla ja Cramerin
    säännöllä. Matriisin ominaisarvot ja
    diagonalisointi. Raja-arvot, jatkuvuus ja derivoituvuus.
    Lineaariset vakiokertoimiset differentiaaliyhtälöt.
    Differentiaaliyhtälösysteemit. Minimi- ja maksimioppia.
    Taylorin ja l'Hopitalin lauseet. Riemann-integraali.
    Muuttujanvaihto ja osittaisintegrointi. Laplace-muunnosten
    perusteet
    Polynomiyhtälöt kompleksitasossa. Lineaaristen
    differentiaalisysteemien teoria ml. vakionvariointikaava.
    Neliömatriisin eksponenttifunktio. Resonanssitarkastelut.
    Tietyt sähkötekniikassa esiin tulevat
    määrätyt integraalit. Rationaalifunktioiden
    osamurtokehitelmät ja Laplace-muunnoksen
    kääntäminen
    Avaruusgeometriaa (vektorit, ristitulo, tasot, suorat), usean
    muuttujan funktiot, raja-arvot ja jatkuvuus, osittaisderivaatta,
    tasa-arvokäyrät, gradientti, Taylorin sarja, funktion
    ääriarvot, pinta-ala- ja tilavuusintegraali,
    vektorikentät ja kenttäviivat, funktion viivaintegraali,
    vektorikentän pintaintegraali = vuointegraali, divergenssi,
    roottori, Gaussin, Greenin ja Stokesin lauseet
    Lukujonot, sarjat, suppenemistestit, avaruuskäyrät,
    kaarenpituus, Lagrangen kertoimet (optimointi), tasointegraali
    napakoordinaateissa, avaruusintegraali pallo- ja
    sylinterikoordinaateissa, muuttujanvaihto tilavuusintegraalissa,
    konservatiiviset vektorikentät, tasa-arvopinnat,
    vektorikentän viivaintegraali, parametrisoidut pinnat,
    funktion pintaintegraali, skalaari- ja vektoripotentiaali
    Analyyttiset funktiot. Cauchy-Riemann-yhtälöt.
    Fourier-sarjat: reaalinen ja kompleksinen muoto. Fourier-muunnoksen
    perusominaisuudet. Z-muunnos. Matriisin diagonalisointi.
    LU-hajotelma. Pienimmän neliösumman menetelmä.
    Differentiaaliyhtälöryhmän ratkaiseminen
    matriisimenetelmällä. Tasapainotilojen stabiilisuus.
    Osittaisdifferentiaaliyhtälön diskretointi ja numeerinen
    ratkaisu.
    Laurent-sarjat. Viivaintegraalit ja residylaskenta.
    Differentiaaliyhtälöiden ratkaiseminen
    Fourier-muunnoksella. Differenssiyhtälön ratkaiseminen
    Z-muunnoksella. Neliömuotojen luokittelu. Cholesky-hajotelma.
    Tasapainotilojen tutkiminen linearisoinnin avulla.

    Helppoa !!!

    Äänestä

Lukion matikkahan on aivan naurettavan helppoa TKKn matikkaan verrattuna. Lukiosta kannattaa mukanaan lähinnä viedä derivointi ja integrointitaidot, ne on aika yleispäteviä.

Äänestä

Aikoinaan jätin koko koulun kesken noitten matikoiden takia. Lukion laaja on ihan pala kakkua, ei siihen tarvitse tehdä töitä ollenkaan. Siinä luultavasti syy miksi en pärjännyt, en ollut oppinut tekemään töitä. Nyt vanhempana pärjään ihan mainiosti, kun motivaatio on kohdallaan ja olen oppinut tekemään töitä. Eivät ne siis mitään ylipääsemättömiä ne kurssit ole, mutta töitä on ihan pakko tehdä.

Lukion oppimäärä käytiin läpi about ekalla viikolla, joten et oo "paljon" menettänyt vaikka et niitä hallitsekaan, vain muutaman tunnin...

Äänestä

itse en ole kirjoittanut matikkaa enkä arvosanoilla kehu lukioajalta. inssiksi silti opiskelen ja pääsykokeissa pärjäsin. motivaatiota kun oli niin nyt matikka on mieluisa aine ja jaksan innostua siitä. kaveri joka on amikselta lähtenyt lukemaan inssiksi, opetan tällä hetkellä häntä vapaa-ajalla matikassa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


1+8=? kirjoitti:

Moro! Olen pian valmistumassa AMK:sta inssiksi ja mielessä pyörii jatko-opiskelu. Ylemmmästä AMK:sta en katso olevan juurikaan hyötyö työllistymisnäkökulmasta mutta dippainssin papereista olisi.

Olen selvittänyt että siltaopintoihin tulisi, olikohan se noi 10-15 op perusmatikkaa ja saman verran kai fysiikkaa. Se vähän arveluttaa kun ei ole tuota lukiopohjaa alla. AMK:n matikoista selvisin ihan hyvin ja sitä taisi olla 15 op perusmatikkaa ja sovelettua ammattimatematiikkaa taisi olla 10 op:n verran.

Matikka ja varsinkaan fysiikka ei ole mitään lempiaineitani, mutta toisaalta motivaatio näin aikuisopiskelijana on kyllä kohdillaan. Mitä arvelette että onko noista mahkuja selvitä tällä pohjalla?

Kirjoitin saman tuonne toiseen viestiin mutta pannaan nyt tähän erikseen jos vaikka joku vastaisi...

Pyydän asiallisia vastauksia. Kiitos!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu