Olipa kerran kaunis, suosittu tyttö josta kaikki pitivät, kaikki tahtovat olla hänen ystäviään. Tyttö oli täysin tavallinen. Ei tehnyt koskaan mitään väärää, kuunteli ja teki aina niinkuin äiti käski. Tai niin kaikki luulivat. Mutta sehän oli vain ulkokuorta. Tyttö oli vetäytyneenä omaan kuoreensa ja piti kulisseja pystyssä ulkopuolellaan. Tyttö ei uskaltanut avautua ihmisille, eikä tytön luottamusta tavoittanut helposti. Tytöllä oli vain kaksi hyvää ystävää. Toinen asui 1000 kilometrin päässä, toinen yläkerrassa. Kaukana asuva ystävä oli vanhempi ja aina askeleen edellä kaikesta. Toinen lähempänä asuva ystävä oli samanikäinen, samalla luokalla.
Sitten kaikki muuttui, tytön perhe tahtoi vaihtaa tytön koulun. Halusivat hänet parempaan kouluun ja painotettuun opetukseen. Tyttö meni pääsykokeisiin, ja hänet hyväksyttiin kouluun. Kukaan ei kysynyt tytön mielipidettä tahtoiko hän vaihtaa koulun ja kaikki ystävänsä. Tuli syksy ja aika. Tyttö meni kouluun. Kaikki hyväksyivät tytön ja hänestä tuli suosittu. Monet rinnakkaisluokkalaiset pojat olivat hänestä kiinnostuneita ja kaunis tyttö oli muutenkin suosittu. Muuta koska äiti oli kieltänyt seurustelun niin nuorelle tytölle, kuuliainen tyttö piti suhteet kaukana ja oli pidättyväinen kaikessa. Tottakai tyttö piti muutamasta pojasta oikein paljon, mutta ei uskaltanu vastustaa vanhempiaan. Tuli loma ja tyttö lähti kaukana asuvan ystävänsä luo. Ystävä oli täysin muuttunut, hän ei enää ollut se sama Ystävä jonka tyttö oli tuntenut. Ystävä oli alkanut seurustella vahemman miehen kanssa ja kaikki oli muutenkin aivan erilaista. Tyttö palasin kotiinsa ja alkoi viettää enemmän aikaa lähellä asuvan ystäväsä kanssa. Kaukana asuva ystävä piti yhteyttä tyttöön mutta yhteyden pito ei ollut enää samanlaista, ystävyys oli jotenkin muuttunut. Pian tyttö unhoti kaukana asuvan ystävänsä, tai ei unohtanut mutta ystävä ei ollu enää paras ystävä. Nyt tytöllä oli vain yksi paras ystävä. Tyttö vietti enemmän aikaa lähellä asuvan ystävänsä luona. Kevät tuli, ja sen jälkeen kesä. Tytöllä ja lähellä asuvalla ystävällä oli hauskaa ja he viettivät paljon aikaa yhdessä. Sitten kuvioihin tuli eräs poika. Lähellä asuva ystävä rakastui poikaan, ja poika häneen. He alkoivat seurustella ja lähellä asuva ystävä vietti nyt aikaa pojan luona. Lähellä asuvan ystävän vanhemmat eivät katsoneet tätä "ystävyyttä" suopealla silmällä, mutta lähellä asuva ystävä ei välittänyt tästä vaan vietti normaaliin tapaan aikaa pojan luona. Tyttö jäi yksin. Tai ei yksin, tottakai kaikki tytön muut kaverit pitivät häneen yhteyttä mutta tyttö ei välittänyt seurasta, hän tunsi itsensä ulkopuoliseksi ensitsen luokkalaisten seurassa, ja liian vanhaksi nykyisten luokkalaistensa seurassa. Tytöllä ei ollut muita kavereita kun entiset ja nykyiset luokkakaverinsa. Pian entiset luokkakaverit unohtivat tytön, pitivät tyttöä liian ylpeänä ja eivät enää pitäneet häneen yhteyttä. Tyttö ei ollut enää kovin kaunis eikä suosittu. Käytetty ja vähäinen. Tytön ainoa paras ystävä vietti paljon aikaa tytön seurassa, mutta puhui vain pojasta ja siitä kuinka ihana hän on. Tyttö tunsi itsensä sulkeutuneemmaksi ja ulkopuoliseksi. Tämäkin ystävyys tuhoutui. Nyt on enää jäljellä ruma, yksinäinen tyttö joka yrittää löytää seuraa. Yrittää löytää ystävän, joka ei unohtaisi tyttöä pojan ilmestyessä kuvioihin, arvostaisi tyttöä ystävänä ja kuuntelisi myös tyttöä.
Huomaan kokoajan toivovani, että paras ystäväni eroaisi, että voisimme taas olla parhaita ystäviä, että voisimme puhu jostainkin muusta kun hänen poikaystävästään. En oikeasti toivo että he eroaisivat, vain että minut huomattaisiin taas. Olen aina ollut suosittu, nyt kun en enää ole, olen vasta tajunnut kuinka yksinäistä ihmisellä oikeasti voi olla. Ehkä tämä on vain opetus minulle, ehkä tämäkin jossain vaiheessa loppuu ja minua kuunneltaisiin taas..
Sitten kaikki muuttui, tytön perhe tahtoi vaihtaa tytön koulun. Halusivat hänet parempaan kouluun ja painotettuun opetukseen. Tyttö meni pääsykokeisiin, ja hänet hyväksyttiin kouluun. Kukaan ei kysynyt tytön mielipidettä tahtoiko hän vaihtaa koulun ja kaikki ystävänsä. Tuli syksy ja aika. Tyttö meni kouluun. Kaikki hyväksyivät tytön ja hänestä tuli suosittu. Monet rinnakkaisluokkalaiset pojat olivat hänestä kiinnostuneita ja kaunis tyttö oli muutenkin suosittu. Muuta koska äiti oli kieltänyt seurustelun niin nuorelle tytölle, kuuliainen tyttö piti suhteet kaukana ja oli pidättyväinen kaikessa. Tottakai tyttö piti muutamasta pojasta oikein paljon, mutta ei uskaltanu vastustaa vanhempiaan. Tuli loma ja tyttö lähti kaukana asuvan ystävänsä luo. Ystävä oli täysin muuttunut, hän ei enää ollut se sama Ystävä jonka tyttö oli tuntenut. Ystävä oli alkanut seurustella vahemman miehen kanssa ja kaikki oli muutenkin aivan erilaista. Tyttö palasin kotiinsa ja alkoi viettää enemmän aikaa lähellä asuvan ystäväsä kanssa. Kaukana asuva ystävä piti yhteyttä tyttöön mutta yhteyden pito ei ollut enää samanlaista, ystävyys oli jotenkin muuttunut. Pian tyttö unhoti kaukana asuvan ystävänsä, tai ei unohtanut mutta ystävä ei ollu enää paras ystävä. Nyt tytöllä oli vain yksi paras ystävä. Tyttö vietti enemmän aikaa lähellä asuvan ystävänsä luona. Kevät tuli, ja sen jälkeen kesä. Tytöllä ja lähellä asuvalla ystävällä oli hauskaa ja he viettivät paljon aikaa yhdessä. Sitten kuvioihin tuli eräs poika. Lähellä asuva ystävä rakastui poikaan, ja poika häneen. He alkoivat seurustella ja lähellä asuva ystävä vietti nyt aikaa pojan luona. Lähellä asuvan ystävän vanhemmat eivät katsoneet tätä "ystävyyttä" suopealla silmällä, mutta lähellä asuva ystävä ei välittänyt tästä vaan vietti normaaliin tapaan aikaa pojan luona. Tyttö jäi yksin. Tai ei yksin, tottakai kaikki tytön muut kaverit pitivät häneen yhteyttä mutta tyttö ei välittänyt seurasta, hän tunsi itsensä ulkopuoliseksi ensitsen luokkalaisten seurassa, ja liian vanhaksi nykyisten luokkalaistensa seurassa. Tytöllä ei ollut muita kavereita kun entiset ja nykyiset luokkakaverinsa. Pian entiset luokkakaverit unohtivat tytön, pitivät tyttöä liian ylpeänä ja eivät enää pitäneet häneen yhteyttä. Tyttö ei ollut enää kovin kaunis eikä suosittu. Käytetty ja vähäinen. Tytön ainoa paras ystävä vietti paljon aikaa tytön seurassa, mutta puhui vain pojasta ja siitä kuinka ihana hän on. Tyttö tunsi itsensä sulkeutuneemmaksi ja ulkopuoliseksi. Tämäkin ystävyys tuhoutui. Nyt on enää jäljellä ruma, yksinäinen tyttö joka yrittää löytää seuraa. Yrittää löytää ystävän, joka ei unohtaisi tyttöä pojan ilmestyessä kuvioihin, arvostaisi tyttöä ystävänä ja kuuntelisi myös tyttöä.
Huomaan kokoajan toivovani, että paras ystäväni eroaisi, että voisimme taas olla parhaita ystäviä, että voisimme puhu jostainkin muusta kun hänen poikaystävästään. En oikeasti toivo että he eroaisivat, vain että minut huomattaisiin taas. Olen aina ollut suosittu, nyt kun en enää ole, olen vasta tajunnut kuinka yksinäistä ihmisellä oikeasti voi olla. Ehkä tämä on vain opetus minulle, ehkä tämäkin jossain vaiheessa loppuu ja minua kuunneltaisiin taas..
Vastaukset 5
Vanhimmat
kunnon pilalle hemmoteltu kakara joka ei osaa olla onnellinen toisen puolesta. ei se voinu olla sun paras kaveris jos sä et osaa sen puolesta iloita. tuijotat vaan omaa napaas. ihan oikein sulle...ärsyttää tommoset kitisijät.
Mutta kuka jaksaa jauhaa samasta pojasta kokoajan.. Me ei puhuta koskaan mistään muusta kun siitä pojasta.. Olen pilalle hemmoteltu, turhamainen ja ärsyttävä. Kyllä mä sen tiedän, mut on mullakin silti tunteet, mä haluisin puhuu jonkun kanssa. Se on aina minä joka kuuntelee ja sitten kun yritän avautuu sille jota oon just kuunnellu ne hylkää mut, kenelle mä sit avaudun kun ei oo ketään?
mä ymmärrän sua. musta on joskus tuntunut aivan samalta. haluisin auttaa jos voisin. jos antaisit vaikka sähköposti osoitteesi? :)
Nii että oisko sulla mese ossaa tai jotai mihi sulle vois kirjotella?
Jos te ihan oikeesti haluutte mulle meilata niin ihan vapaasti. Oon tosi otettu jos joku meilaa mulle.
[email protected]
Kiitos ihmiset. Tiedän et oon aika rasittava ja pilallehemmoteltu, mut ihmisetkin voi yrittää muuttuu.. Ainakin vähän parantuu, jos ei kokonaan muuttuun.