Olen valmis tietotekniikan DI, muutamia kursseja olen käynyt myös yliopiston tietojenkäsittelyn puolelta. Viime aikoina olen "päässyt" tutustumaan erinäisiin yhteiskuntatieteisiin ja kasvatustieteiden kursseihin. Viimeksi mainitusta sain juuri appron suoritettua.
Kasvatustieteen appro oli mielestäni joko a) täysin triviaalia tietoa tai b) ulkoaopiskelua. Opetusmetodeina käytettiin perinteistä minä luennoin, opiskelkaa sanomani ulkoa ja tietenkin määräämäni kirjat. Parin ensimmäisen luennon jälkeen kyllästyin ja päätin käydä kurssit ilman luentoja. Päivää ennen tenttiä kopioin luentomuistiinpanot ja lukaisin ne ulkoa. Kirjat luin osittain, yhden kirjan läpikäymiseen meni n. 3-4 tuntia.
Tenteistä pääsi läpi jaarittelemalla niitä näitä, aina tuli arvosanaksi kakkosella alkava numero. Lisäarvosanaa
sai kun meni hymyilemään opettajalle.
Tekniikan puolella moinen ei tullut kuuloonkaan. Matematiikan ja ohjelmoinnin kursseilla pääasiana oli ymmärtäminen ulkoluvun sijaan. Ei ollut mitenkään mahdollista, ainakaan minulle, että olisin lukenut edeltävän iltana matematiikan prujun ja mennyt osoittamaan tietoni tenttiin. Työmäärä kasvatustieteen kursseilla opintoviikkoa kohden oli murto-osa oman alani kursseihin nähden.
Onko yliopiston ei-tekniset aineet tällaisia? Tuntuu, että kuka tahansa apinan asteellekin jäänyt kykenee suoriutumaan moisista kursseista.
Tekniikka vs. "humanismi"
28
7332
Vastaukset
- Hemppa
Taloustieteen ja tuotantotalouden puolella myös kurssien sisältö on kummaa höttöä, josta selviää edellisen illan parin kolmen tunnin prujaamisella. Samoin oikeustieteissä. Lisäksi olen kokeillut kognitiiviteorian kursseja, joissa myös pätee sama laki: opettele ulkoa ja hymyile kauniisti opettajalle.
Ei todellakaan vaikeusastetta ja asian sisäistämiseen käytettävää aikaa voi verratakaan em. aineiden ja teknillis-tieteellisten aineiden välillä ! Kyllä tunsi oikeasti opiskelleensa kun viikon hinkkasi ahteria kirjaston tuoliin saadakseen edes läpi mm. signaalinkäsittelyyn kuuluvia kursseja.
Eipä tosiaan mainitsemillasi aloilla tarvita muuta kuin lukutaito.- Kaikki
Ei vaikeaa olekaan, jos vain löytyy notkeutta.
- opiskelija(oikeustiede)
"josta selviää edellisen illan parin kolmen tunnin prujaamisella. Samoin oikeustieteissä."
Heh. Taidat olla melkoinen yleisnero. Tai sitten oli kyse jostain tekun tai kauppiksen järjestämistä "oikeustieteen" kursseista. Ne nyt ovatkin lähinnä vitsejä.
Tiedoksesi, että oikiksessa ei juurikaan harrasteta prujuja. - Hemppa
opiskelija(oikeustiede) kirjoitti:
"josta selviää edellisen illan parin kolmen tunnin prujaamisella. Samoin oikeustieteissä."
Heh. Taidat olla melkoinen yleisnero. Tai sitten oli kyse jostain tekun tai kauppiksen järjestämistä "oikeustieteen" kursseista. Ne nyt ovatkin lähinnä vitsejä.
Tiedoksesi, että oikiksessa ei juurikaan harrasteta prujuja.Tunnustan että kirjoja kolme kappaletta oli oikiksen kurssimateriaaleina, mutta läpäisy oli tosi helppoa pässinlihaa verrattuna tkk:n tenttien läpäisyyn.
- opiskelija(oikeustiede)
Hemppa kirjoitti:
Tunnustan että kirjoja kolme kappaletta oli oikiksen kurssimateriaaleina, mutta läpäisy oli tosi helppoa pässinlihaa verrattuna tkk:n tenttien läpäisyyn.
Tämä kohta meni vähän ohi: "Tunnustan että kirjoja kolme kappaletta oli oikiksen kurssimateriaaleina".
- Saara
Itselle on kanssa kemiantekniikan di-tutkinto takana ja olen myös suoritellut yliopistossa sitä sun tätä. Ja joo perusopinnot yliopistossa onkin sellaisia liirumlaarumia josta pääsee läpi käsiä heiluttelemalla. Opetusmetoditkin perusopinnoissa ovat minä luennoin olkaa te hiljaa. Aineopinnoissa ne ongelmat sitten alkavat. Täytyy ymmärtää mitä siellä perusopinnoissa oikeastaan puhuttiin. Jos on perusopinnoista ykkösiä ja pari kakkosta (1-3 skaala) niin ei paljon riemusta kiljuta aineopintojen saati syventävien opintojen parissa. Tässä on myös yksi syy miksi jatko-opintoihin pääsyn edellytyksenä on hyvät tai erinomaiset tiedot syventävistä kursseista. Tekniikassa taas peruskurssit on niitä vaikeimpia ja sitten alkaa helpottaa, humanismin puolelle peruskurssit on käsittämätöntä liirumlaarumia ja myöhemmin sitten alkaa ongelmat.
Tästä muuten näkee jännän kehityksen: tekniikan opinnot keskeytetään yleensä ensimmäisen vuonna eli perusopintojen aikaan, ns. humanistien puolelle keskeytetään sitten joskus aineopintojen aikaan (2-4. vuonna). - ----
No jaa... Toisaalta tämän saman asian voisi ajatella myös niin että tekniikassa vaan opiskellaan jotain valmiita matemaattisia kaavoja ja humanistisella puolella opiskellaan oikeasti käyttämään aivoja =)
Ei näitä asioita kannata katsella niin mustavalkoisesti ja vertailu opiskelun vaativuudessa luonnontieteiden ja "pehmeiden" tieteiden välillä on todella vaikeaa koska opiskellaan niin erilaisia asioita. Humanistisella puolella ei pitkälle pötkitä pelkästään valmiita teorioita opiskelemalla vaan ne toimivat pohjana oman ajattelun kehittämiselle. Tietysti joku voi läpi päästä kursseistaan vain kirjasta opitulla tiedolla, mutta sittenpä tuleekin tenkkapoo kun pitäisi omaa tutkimusta tehdä =|- xxxx
"No jaa... Toisaalta tämän saman asian voisi ajatella myös niin että tekniikassa vaan opiskellaan jotain valmiita matemaattisia kaavoja ja humanistisella puolella opiskellaan oikeasti käyttämään aivoja =) "
Sä et ole ilmeisesti *koskaan* opiskellut esimerkiksi ohjelmointia. Valmiit kaavat my ass.
"Tietysti joku voi läpi päästä kursseistaan vain kirjasta opitulla tiedolla, mutta sittenpä tuleekin tenkkapoo kun pitäisi omaa tutkimusta tehdä"
Etkä ole tainnut ikinä graduakaan tehdä. Ensinnäkin gradu on tutkielma, ei tutkimus. Toisekseen gradussa ei tarvitse itse tuottaa yhtään mitään uutta tietoa. Ja kyllä, gradun voi tehdä pitkälti copy&pastena, tästä on lukuisia esimerkkejä. - ----
xxxx kirjoitti:
"No jaa... Toisaalta tämän saman asian voisi ajatella myös niin että tekniikassa vaan opiskellaan jotain valmiita matemaattisia kaavoja ja humanistisella puolella opiskellaan oikeasti käyttämään aivoja =) "
Sä et ole ilmeisesti *koskaan* opiskellut esimerkiksi ohjelmointia. Valmiit kaavat my ass.
"Tietysti joku voi läpi päästä kursseistaan vain kirjasta opitulla tiedolla, mutta sittenpä tuleekin tenkkapoo kun pitäisi omaa tutkimusta tehdä"
Etkä ole tainnut ikinä graduakaan tehdä. Ensinnäkin gradu on tutkielma, ei tutkimus. Toisekseen gradussa ei tarvitse itse tuottaa yhtään mitään uutta tietoa. Ja kyllä, gradun voi tehdä pitkälti copy&pastena, tästä on lukuisia esimerkkejä."Sä et ole ilmeisesti *koskaan* opiskellut esimerkiksi ohjelmointia. Valmiit kaavat my ass. "
Se hymiö, se hymiö... Löysätään vähän sitä pipoa ja poistetaan ne herneet näin juhannuksen kunniaksi sieltä nenästä.
"Etkä ole tainnut ikinä graduakaan tehdä"
Eipä ole tullut (vielä) tehtyä, mutta en kyllä myöskään gradusta mitään puhunut. Tiedän kyllä vallan hyvin ettei gradu ole mitään tutkimusta.
t. nykyinen tietotekniikan opiskelija (ja toivottavasti tuleva humanisti) - xxx
---- kirjoitti:
"Sä et ole ilmeisesti *koskaan* opiskellut esimerkiksi ohjelmointia. Valmiit kaavat my ass. "
Se hymiö, se hymiö... Löysätään vähän sitä pipoa ja poistetaan ne herneet näin juhannuksen kunniaksi sieltä nenästä.
"Etkä ole tainnut ikinä graduakaan tehdä"
Eipä ole tullut (vielä) tehtyä, mutta en kyllä myöskään gradusta mitään puhunut. Tiedän kyllä vallan hyvin ettei gradu ole mitään tutkimusta.
t. nykyinen tietotekniikan opiskelija (ja toivottavasti tuleva humanisti)"Eipä ole tullut (vielä) tehtyä, mutta en kyllä myöskään gradusta mitään puhunut. Tiedän kyllä vallan hyvin ettei gradu ole mitään tutkimusta."
Kirjoitit:
"Tietysti joku voi läpi päästä kursseistaan vain kirjasta opitulla tiedolla, mutta sittenpä tuleekin tenkkapoo kun pitäisi omaa tutkimusta tehdä =|"
Mitähän tutkimusta tässä nyt sitten tarkoitat?
Jos et gradua, niin tästä varmaan voidaan päätellä, että ei-luonnontieteen maisteriksi on mahdollista päästä ulkoluvulla. Ja tämähän oli alkuperäisen kirjoittajan pointteja, johon sinä annoit (kai) eriävän mielipiteesi. - ----
xxx kirjoitti:
"Eipä ole tullut (vielä) tehtyä, mutta en kyllä myöskään gradusta mitään puhunut. Tiedän kyllä vallan hyvin ettei gradu ole mitään tutkimusta."
Kirjoitit:
"Tietysti joku voi läpi päästä kursseistaan vain kirjasta opitulla tiedolla, mutta sittenpä tuleekin tenkkapoo kun pitäisi omaa tutkimusta tehdä =|"
Mitähän tutkimusta tässä nyt sitten tarkoitat?
Jos et gradua, niin tästä varmaan voidaan päätellä, että ei-luonnontieteen maisteriksi on mahdollista päästä ulkoluvulla. Ja tämähän oli alkuperäisen kirjoittajan pointteja, johon sinä annoit (kai) eriävän mielipiteesi."Mitähän tutkimusta tässä nyt sitten tarkoitat? "
No tuon tutkimuksen otin oikeastaan vain esimerkkinä. Tarkoitin lähinnä että työelämässä (ja/tai jatko-opinnoissa) tulee kyllä vaikeuksia jos ei asioita ole ymmärtänyt. Tutkimus lipsahti tuohon varmaan oman kiinnostuksen takia ja pääasiassahan humanistisesta valmistutaan tutkijoiksi, asiantuntijatehtäviin tai opettajiksi jotka kyllä kaikki vaativat kokolailla syvällistä asioiden ymmärtämistä.
Luulen että ulkoluvulla saattaa olla mahdollista päästä "pehmeiden" sekä "kovien" tieteiden maisteriksi, mutta ei siinä paljon mieltä ole ja vaikeaa se on varmasti kumpaisissakin.
No, pointtini oli jokatapauksessa se että luonnontieteet ja humanistiset ovat molemmat vaikeita, mutta vaatimuksiltaan erilaisia. Alkuperäinen kirjoittaja taas ilmeisesti piti kovia tieteitä arvossa ja muita lähinnä huuhaana. - xxxx
---- kirjoitti:
"Mitähän tutkimusta tässä nyt sitten tarkoitat? "
No tuon tutkimuksen otin oikeastaan vain esimerkkinä. Tarkoitin lähinnä että työelämässä (ja/tai jatko-opinnoissa) tulee kyllä vaikeuksia jos ei asioita ole ymmärtänyt. Tutkimus lipsahti tuohon varmaan oman kiinnostuksen takia ja pääasiassahan humanistisesta valmistutaan tutkijoiksi, asiantuntijatehtäviin tai opettajiksi jotka kyllä kaikki vaativat kokolailla syvällistä asioiden ymmärtämistä.
Luulen että ulkoluvulla saattaa olla mahdollista päästä "pehmeiden" sekä "kovien" tieteiden maisteriksi, mutta ei siinä paljon mieltä ole ja vaikeaa se on varmasti kumpaisissakin.
No, pointtini oli jokatapauksessa se että luonnontieteet ja humanistiset ovat molemmat vaikeita, mutta vaatimuksiltaan erilaisia. Alkuperäinen kirjoittaja taas ilmeisesti piti kovia tieteitä arvossa ja muita lähinnä huuhaana."Tarkoitin lähinnä että työelämässä (ja/tai jatko-opinnoissa) tulee kyllä vaikeuksia jos ei asioita ole ymmärtänyt"
Tottakai tulee vaikeuksia.
"Pehmeistä" aineista on mahdollista saada maisterin paperit osaamatta mitään, "kovista" ei.
Minkähän vuoksi kovia tieteitä pidetään arvossa? - ----
xxxx kirjoitti:
"Tarkoitin lähinnä että työelämässä (ja/tai jatko-opinnoissa) tulee kyllä vaikeuksia jos ei asioita ole ymmärtänyt"
Tottakai tulee vaikeuksia.
"Pehmeistä" aineista on mahdollista saada maisterin paperit osaamatta mitään, "kovista" ei.
Minkähän vuoksi kovia tieteitä pidetään arvossa?"Tottakai tulee vaikeuksia. "
Niin, ja miksi? No koska EI OLE OPPINUT SITÄ MITÄ PITI OPPIA.
""Pehmeistä" aineista on mahdollista saada maisterin paperit osaamatta mitään, "kovista" ei."
No yhtälailla niistä kovista aineista voi oppimatta juuri mitään saada paperit.
"Minkähän vuoksi kovia tieteitä pidetään arvossa?"
Jaa... No ketkähän niitä pitää arvossa? Kovien tieteiden harjoittajat oletettavasti. Samoilla ihmisillä tuntuu olevan suunnattomia vaikeuksia ymmärtää ettei aina ole olemassa yhtä Oikeaa Ratkaisua(tm) tai että valkoisen ja mustan välissä on monta sävyä harmaata, jonka vuoksi heistä ei tule hyviä "pehmeiden" tieteiden harjoittajia. - Hemppa
---- kirjoitti:
"Tottakai tulee vaikeuksia. "
Niin, ja miksi? No koska EI OLE OPPINUT SITÄ MITÄ PITI OPPIA.
""Pehmeistä" aineista on mahdollista saada maisterin paperit osaamatta mitään, "kovista" ei."
No yhtälailla niistä kovista aineista voi oppimatta juuri mitään saada paperit.
"Minkähän vuoksi kovia tieteitä pidetään arvossa?"
Jaa... No ketkähän niitä pitää arvossa? Kovien tieteiden harjoittajat oletettavasti. Samoilla ihmisillä tuntuu olevan suunnattomia vaikeuksia ymmärtää ettei aina ole olemassa yhtä Oikeaa Ratkaisua(tm) tai että valkoisen ja mustan välissä on monta sävyä harmaata, jonka vuoksi heistä ei tule hyviä "pehmeiden" tieteiden harjoittajia.Jos oletetaan että arvostus mitataan rahassa, niin kovan puolen kaverit pääsääntöisesti ansaitsevat enemmän.
- ----
Hemppa kirjoitti:
Jos oletetaan että arvostus mitataan rahassa, niin kovan puolen kaverit pääsääntöisesti ansaitsevat enemmän.
"Jos oletetaan että arvostus mitataan rahassa, niin kovan puolen kaverit pääsääntöisesti ansaitsevat enemmän"
No niin ansaitsevat, mutta ei tuo nyt ole mitenkään kovin järkevä tapa mitata arvostusta. Tai no... miten sen nyt ottaa.
Itse kyllä ehkä arvostan esimerkiksi hyvää opettajaa enemmän kuin hyvää DIä vaikka rahamittarilla DI on _huomattavasti_ arvostetumpi.
- kaius
Oikeastaan olen jossain määrin samaa mieltä kanssasi - tekniikan ja luonnontieteiden opiskelu useimmille on työläämpää, kuin esimerkiksi juuri kasvatustieteiden.
Mutta mikä helvetin syy sulla on tulla tuollaista tänne meuhkaamaan?- asdf
>Mutta mikä helvetin syy sulla on tulla tuollaista tänne meuhkaamaan?
No mikä helvetin syy sulla on vastailla ja kirjoitella näille palstoille.
- ...
Opiskelussa myös opiskelijan omalla motivaatiolla on suurin merkitys. Viestistäsi välittyy aika selvästi, että sinulta on puuttunut omakohtainen kiinnostus tuohon kasv.tieteen opiskeluun.
Itse kun suorittelin kasvatustieetn appron, niin lueskelin kyllä niiden opinto-oppaassa mainittujen tenttikirjojen ohella paljon muutakin aihetta sivuavaa kirjallisuutta. Yleisarvosanaksi sain erinoimaisen (3). Se taitaakin olla niin, että 1 ja 2 välinen ero ei välttämättä ole suuri, mutta tuohon 3:een pitää sitten jo nähdä sitä vaivaa hieman enemmän.
Omassa pääaineessani (englannin kieli ja kirjallisuus) on varsin yleistä se, että kiitettävän arvosanan eteen joutuu raottelemaan hieman muitakin kuin vain opinto-oppaassa mainittuja kirjoja. Vihjeitä noista kurssikirjojen lisäksi suositeltavista kirjoista löytyy usein esim. opettajien jakamista prujuista. Ei ole lainkaan harvinaista että prujujen lopussa on monen kymmenen kirjan lista. Ei tämä tietenkään tarkoita sitä, että ne kaikki pitäisi lukea jotta kurssin saa läpi, vaan sitä että osaan ko. kirjoista olisi hyvä jossakin vaiheessa tutustua - esim. kurssien vaatimien essee-töiden kirjoittamisen ohessa.
Niin, humanistisissa aineissahan opinnot tosiaan suoritetaan varsin yleisesti essee-tehtäväni, ei välttämättä tenttimällä. Ja esseiden kirjoittaminenhan vaatii sitten varsin monenlaisten taitojen opettelemista, itse kulloisenkin esseen aiheena olevan asiasisällön lisäksi. Mitä pidemmälle opinnot etenevät, sitä enemmän yleensä joutuu myös lukemaan ja itse tuottamaan tekstiä.
Mutta, kyllähän sen tuosta valituksestasi huomaa, että mitä ilmeisimmin sinulta on jäänyt oppimatta kasvatustieteestä mm. se, että opiskelijan on hyvä pohtia sitä omaa oppimistaan ja suhteuttaa sitä omiin tavoitteisiinsa nähden. Tuollainen kirjojen plärääminen ja prujujen lukeminen päivää ennen tenttiä johtaa vain pintaoppimiseen. Kyllä tällä tavalla tentistä läpi pääsee, mutta ei sillä juuri muuta sitten saavutakaan.
Ja saamasi arvosanathan eivät kuvaa sitä, miten hyvin olet jonkin aihealueen asiat sisäistänyt vaan vain ja ainoastaan sitä, että oletpahan tentissä onnistunut vastaamaan riittävän kelvollisesti saadaksesi ko. arvosanan.
Mutta jos ns. reflektoit (kasvatustieteen proffani mielitermi) tuota omaa opiskelutyyliäsi, huomaat ehkä sen, että kenties itsekurisi ei oikein sovellu ihmistieteiden opiskeluun, vaan paremmin niiden teknillisten tieteiden opiskeluun. Eikä siinä mitään, ihmiset ovat erilaisia ja pitävät erilaisista asioista.- xxxx
"Opiskelussa myös opiskelijan omalla motivaatiolla on suurin merkitys."
Tottakai on.
"Viestistäsi välittyy aika selvästi, että sinulta on puuttunut omakohtainen kiinnostus tuohon kasv.tieteen opiskeluun. "
Jep, ja alkuperäinen kirjoittaja pääsi silti kursseista läpi. Tekniikan puolella kurssien tilanne voi olla sellainen, että kursseista *ei pääse läpi* oli motivaatiota tai ei.
Monesti näkee kaveria, joka tekee töitä todella paljon läpäistääkseen matematiikan kurssia ja vasta neljännellä kerralla hän pääsee kurssista läpi. Miten kuvittelet, että läpipääsyssä käy jos motivaatiokin puuttuu?
"Se taitaakin olla niin, että 1 ja 2 välinen ero ei välttämättä ole suuri, mutta tuohon 3:een pitää sitten jo nähdä sitä vaivaa hieman enemmän."
Ja teknisellä alalla sitten täyden arvosanan saanti on helpompaa? Vai mikä oli pointtisi?
"Mitä pidemmälle opinnot etenevät, sitä enemmän yleensä joutuu myös lukemaan ja itse tuottamaan tekstiä."
Kasvatustieteen approssa tentit suoritetaan suurimmaksi osaksi esseiden kirjoittamisella. Alkuperäinen kirjoittaja sanoi, että tämä oli hyvin helppoa. Sinä sanot, että asiat vaikeutuvat kun opinnoissa mennään pidemmälle, silloin kirjoitetaan esseitä. (?)
"Tuollainen kirjojen plärääminen ja prujujen lukeminen päivää ennen tenttiä johtaa vain pintaoppimiseen."
Aivan varmasti. Tiedoksi sinulle, näin kuitenkin tekee suurin osa yliopisto-opiskelijoista. Ja suuri osa saa arvosanaksi kakkosia. Tämä *ei ole mahdollista* teknisellä alalla.
"Mutta jos ns. reflektoit (kasvatustieteen proffani mielitermi) tuota omaa opiskelutyyliäsi, huomaat ehkä sen, että kenties itsekurisi ei oikein sovellu ihmistieteiden opiskeluun, vaan paremmin niiden teknillisten tieteiden opiskeluun. Eikä siinä mitään, ihmiset ovat erilaisia ja pitävät erilaisista asioista."
Jos opiskelija pääsee yliopistokurssista läpi ja saa arvosanan, eikä opiskelija ole oppinut mitään, silloin yliopisto tekee virheen. Eihän yliopisto voi olla sellainen paikka, että saa maisterin paperit osaamatta mitään?
* * *
Fakta: jokainen valmistunut DI kykenee myös valmistumaan kasvatustieteiden maisteriksi.
Kaikki kasvatustieteen maisterit välttämättä eivät ole kykeneviä suorittamaan DI:n titteliä. - hehe
xxxx kirjoitti:
"Opiskelussa myös opiskelijan omalla motivaatiolla on suurin merkitys."
Tottakai on.
"Viestistäsi välittyy aika selvästi, että sinulta on puuttunut omakohtainen kiinnostus tuohon kasv.tieteen opiskeluun. "
Jep, ja alkuperäinen kirjoittaja pääsi silti kursseista läpi. Tekniikan puolella kurssien tilanne voi olla sellainen, että kursseista *ei pääse läpi* oli motivaatiota tai ei.
Monesti näkee kaveria, joka tekee töitä todella paljon läpäistääkseen matematiikan kurssia ja vasta neljännellä kerralla hän pääsee kurssista läpi. Miten kuvittelet, että läpipääsyssä käy jos motivaatiokin puuttuu?
"Se taitaakin olla niin, että 1 ja 2 välinen ero ei välttämättä ole suuri, mutta tuohon 3:een pitää sitten jo nähdä sitä vaivaa hieman enemmän."
Ja teknisellä alalla sitten täyden arvosanan saanti on helpompaa? Vai mikä oli pointtisi?
"Mitä pidemmälle opinnot etenevät, sitä enemmän yleensä joutuu myös lukemaan ja itse tuottamaan tekstiä."
Kasvatustieteen approssa tentit suoritetaan suurimmaksi osaksi esseiden kirjoittamisella. Alkuperäinen kirjoittaja sanoi, että tämä oli hyvin helppoa. Sinä sanot, että asiat vaikeutuvat kun opinnoissa mennään pidemmälle, silloin kirjoitetaan esseitä. (?)
"Tuollainen kirjojen plärääminen ja prujujen lukeminen päivää ennen tenttiä johtaa vain pintaoppimiseen."
Aivan varmasti. Tiedoksi sinulle, näin kuitenkin tekee suurin osa yliopisto-opiskelijoista. Ja suuri osa saa arvosanaksi kakkosia. Tämä *ei ole mahdollista* teknisellä alalla.
"Mutta jos ns. reflektoit (kasvatustieteen proffani mielitermi) tuota omaa opiskelutyyliäsi, huomaat ehkä sen, että kenties itsekurisi ei oikein sovellu ihmistieteiden opiskeluun, vaan paremmin niiden teknillisten tieteiden opiskeluun. Eikä siinä mitään, ihmiset ovat erilaisia ja pitävät erilaisista asioista."
Jos opiskelija pääsee yliopistokurssista läpi ja saa arvosanan, eikä opiskelija ole oppinut mitään, silloin yliopisto tekee virheen. Eihän yliopisto voi olla sellainen paikka, että saa maisterin paperit osaamatta mitään?
* * *
Fakta: jokainen valmistunut DI kykenee myös valmistumaan kasvatustieteiden maisteriksi.
Kaikki kasvatustieteen maisterit välttämättä eivät ole kykeneviä suorittamaan DI:n titteliä."Fakta: jokainen valmistunut DI kykenee myös valmistumaan kasvatustieteiden maisteriksi.
Kaikki kasvatustieteen maisterit välttämättä eivät ole kykeneviä suorittamaan DI:n titteliä.
Vastaa"
Hehehe =D - Tepi
xxxx kirjoitti:
"Opiskelussa myös opiskelijan omalla motivaatiolla on suurin merkitys."
Tottakai on.
"Viestistäsi välittyy aika selvästi, että sinulta on puuttunut omakohtainen kiinnostus tuohon kasv.tieteen opiskeluun. "
Jep, ja alkuperäinen kirjoittaja pääsi silti kursseista läpi. Tekniikan puolella kurssien tilanne voi olla sellainen, että kursseista *ei pääse läpi* oli motivaatiota tai ei.
Monesti näkee kaveria, joka tekee töitä todella paljon läpäistääkseen matematiikan kurssia ja vasta neljännellä kerralla hän pääsee kurssista läpi. Miten kuvittelet, että läpipääsyssä käy jos motivaatiokin puuttuu?
"Se taitaakin olla niin, että 1 ja 2 välinen ero ei välttämättä ole suuri, mutta tuohon 3:een pitää sitten jo nähdä sitä vaivaa hieman enemmän."
Ja teknisellä alalla sitten täyden arvosanan saanti on helpompaa? Vai mikä oli pointtisi?
"Mitä pidemmälle opinnot etenevät, sitä enemmän yleensä joutuu myös lukemaan ja itse tuottamaan tekstiä."
Kasvatustieteen approssa tentit suoritetaan suurimmaksi osaksi esseiden kirjoittamisella. Alkuperäinen kirjoittaja sanoi, että tämä oli hyvin helppoa. Sinä sanot, että asiat vaikeutuvat kun opinnoissa mennään pidemmälle, silloin kirjoitetaan esseitä. (?)
"Tuollainen kirjojen plärääminen ja prujujen lukeminen päivää ennen tenttiä johtaa vain pintaoppimiseen."
Aivan varmasti. Tiedoksi sinulle, näin kuitenkin tekee suurin osa yliopisto-opiskelijoista. Ja suuri osa saa arvosanaksi kakkosia. Tämä *ei ole mahdollista* teknisellä alalla.
"Mutta jos ns. reflektoit (kasvatustieteen proffani mielitermi) tuota omaa opiskelutyyliäsi, huomaat ehkä sen, että kenties itsekurisi ei oikein sovellu ihmistieteiden opiskeluun, vaan paremmin niiden teknillisten tieteiden opiskeluun. Eikä siinä mitään, ihmiset ovat erilaisia ja pitävät erilaisista asioista."
Jos opiskelija pääsee yliopistokurssista läpi ja saa arvosanan, eikä opiskelija ole oppinut mitään, silloin yliopisto tekee virheen. Eihän yliopisto voi olla sellainen paikka, että saa maisterin paperit osaamatta mitään?
* * *
Fakta: jokainen valmistunut DI kykenee myös valmistumaan kasvatustieteiden maisteriksi.
Kaikki kasvatustieteen maisterit välttämättä eivät ole kykeneviä suorittamaan DI:n titteliä.En ota kantaa... Enpä kuitenkaan usko, että jokaisesta DI:stä olisi toimimaan kasvatustieteen maistereiden tavallisissa työtehtävissä. Opettajan yms. työssä kuitenkin on kysymys aika paljon muustakin kuin kirjaviisaudesta - opettaja kuitenkin tarvitsee työssään myös tietynlaisia persoonallisuuden ominaisuuksia sekä sosiaalisia taitoja, jotka (ikävä sanoa) ovat useammillakin tuntemillani teekkareilla (ja uskokaa pois, tunnen heitä paljon!) vähän puutteelliset...
- ...
xxxx kirjoitti:
"Opiskelussa myös opiskelijan omalla motivaatiolla on suurin merkitys."
Tottakai on.
"Viestistäsi välittyy aika selvästi, että sinulta on puuttunut omakohtainen kiinnostus tuohon kasv.tieteen opiskeluun. "
Jep, ja alkuperäinen kirjoittaja pääsi silti kursseista läpi. Tekniikan puolella kurssien tilanne voi olla sellainen, että kursseista *ei pääse läpi* oli motivaatiota tai ei.
Monesti näkee kaveria, joka tekee töitä todella paljon läpäistääkseen matematiikan kurssia ja vasta neljännellä kerralla hän pääsee kurssista läpi. Miten kuvittelet, että läpipääsyssä käy jos motivaatiokin puuttuu?
"Se taitaakin olla niin, että 1 ja 2 välinen ero ei välttämättä ole suuri, mutta tuohon 3:een pitää sitten jo nähdä sitä vaivaa hieman enemmän."
Ja teknisellä alalla sitten täyden arvosanan saanti on helpompaa? Vai mikä oli pointtisi?
"Mitä pidemmälle opinnot etenevät, sitä enemmän yleensä joutuu myös lukemaan ja itse tuottamaan tekstiä."
Kasvatustieteen approssa tentit suoritetaan suurimmaksi osaksi esseiden kirjoittamisella. Alkuperäinen kirjoittaja sanoi, että tämä oli hyvin helppoa. Sinä sanot, että asiat vaikeutuvat kun opinnoissa mennään pidemmälle, silloin kirjoitetaan esseitä. (?)
"Tuollainen kirjojen plärääminen ja prujujen lukeminen päivää ennen tenttiä johtaa vain pintaoppimiseen."
Aivan varmasti. Tiedoksi sinulle, näin kuitenkin tekee suurin osa yliopisto-opiskelijoista. Ja suuri osa saa arvosanaksi kakkosia. Tämä *ei ole mahdollista* teknisellä alalla.
"Mutta jos ns. reflektoit (kasvatustieteen proffani mielitermi) tuota omaa opiskelutyyliäsi, huomaat ehkä sen, että kenties itsekurisi ei oikein sovellu ihmistieteiden opiskeluun, vaan paremmin niiden teknillisten tieteiden opiskeluun. Eikä siinä mitään, ihmiset ovat erilaisia ja pitävät erilaisista asioista."
Jos opiskelija pääsee yliopistokurssista läpi ja saa arvosanan, eikä opiskelija ole oppinut mitään, silloin yliopisto tekee virheen. Eihän yliopisto voi olla sellainen paikka, että saa maisterin paperit osaamatta mitään?
* * *
Fakta: jokainen valmistunut DI kykenee myös valmistumaan kasvatustieteiden maisteriksi.
Kaikki kasvatustieteen maisterit välttämättä eivät ole kykeneviä suorittamaan DI:n titteliä.Kummasti tämä tieteidenvälinen vastakkainasettelu kiehtoo ihmisiä. Tulipa mieleen kuitenkin esim. kognitiotiede, jossa ainakin mm. viestintätieteet, kasvatustieteet, kielitiede, filosofia, tekniikka ja lääketiede ovat lyöttäytyneet yhteen.
"Monesti näkee kaveria, joka tekee töitä todella paljon läpäistääkseen matematiikan kurssia ja vasta neljännellä kerralla hän pääsee kurssista läpi. Miten kuvittelet, että läpipääsyssä käy jos motivaatiokin puuttuu?"
Aha. Minä tavoittelin tuolla motivaation painottamisella ennemminkin sellaista ajatusta, että motivoitunut ihminen myös haluaa oikeasti oppia aihealueessa olevat asiat, ei vain ainoastaan läpäistä kurssia, kuten aloittajan viestistä kävi minusta ilmi.
Minä en oikein ymmärrä sitä, mikä itsetarkoitus silläkään on että suuri osa jonkin kurssi suorittajista reputetaan. Tosin ehkä esim. tekniikassa on niin paljon enemmän opiskelijoita, ettei kovin henk.kohtaista ohjausta ole mahdollista saada. Omissa opinnaissani on varsin tavallista, että lehtorit ja proffat antavat kirjallista palautetta esseetehtävistä.
Toisaalta matematiikka on eksaktia, joten tenteissä on selvät oikeat ja väärät ratkaisut ja ratkaisumallit eri tehtäviin - humanistisssa/yht.kuntatieteissä näin ei aina ole, vaan tehtävän voi saada hyvin suoritettua monenlaisilla vastauksilla.
Omissa opinnoissani oli taannoin sellainen tilanne, että seminaarikurssin opettaja ei arvostellut kurssilaisten töitä lainkaan - kurssista sai vain hyväksytyn/hylätyn. Tämä mm. siksi, että tuossa vaiheessa (syventävät opinnot) useimmilla opiskelijoilla on jo a) varsin hyvä kyky hahmottaa itse omaa tekemistään ja aikaansaannoksiaan ja b) töitä on tavallaan turha arvostella, sillä seminaarityöt ja kunkin työn aihe eroaa niin suuresti toinen toisesta, ettei niiden vertailu ole järkevää. Tietysti seminaarin aiheet voitaisiin rajoittaa, joilloin töitä voitaisiin paremmin verrata.
Mutta ilmeisesti tämä ketjun aloittaja hallitsee tenttivastaustekniikan ja on tämän ohella vielä saanut hallintaansa aineen perustermitkin, sillä varsin vajavaisella kirjojen ja prujujen pläräämisellään. Tällä tavalla ei kuitenkaan opinnoissa kovin pitkään pärjää (kuten täällä jo eräs vastaaja kirjoitti), vaan jossakin vaiheessa pitää alkaa myös oikeasti ymmärtämään ja sisäistämään sitä lukemaansa - ei nimittäin varmasti ole järin mukavaa, jos aina joutuu kaivamaan esiin ne aineen perusteokset, jotta kykenisi tekemään niitä vaativampia asioita, esim. tutkimusta.
"Tuollainen kirjojen plärääminen ja prujujen lukeminen päivää ennen tenttiä johtaa vain pintaoppimiseen."
--
Aivan varmasti. Tiedoksi sinulle, näin kuitenkin tekee suurin osa yliopisto-opiskelijoista. Ja suuri osa saa arvosanaksi kakkosia. Tämä *ei ole mahdollista* teknisellä alalla."
Eli sinä esität tässä nyt sitäkö, että yo-opiskelijoiden opiskelutavat ovat huonompia kuin teknillisissä opiskelevien, ja tämä johtuu siitä, että yo-opinnoissa tuollainen "huono" opiskelutekniika on mahdollista, vai mikä tuossa on pointti?
Voiko eri alojen vaatimaa opiskelutekniikkaa verrata tuolla tavalla? Minusta ei.
Olen edelleen sitä mieltä, että hum. ja yht.kuntatieteet vaativat opiskelijalta eri tavalla omaa paneutumista ja opiskeluintoa kuin eksaktimmat oppiaineet. Ja tavallaan raja opiskelun ja muun lukemisen ja tekemisen välillä on usein varsin häilyvä, kun on kyse hum. oppiaineista. Kaikkea hallitsemaansa yleistietoa voi usein hyödyntää hum. aineissa - opiskelu ei siis rajoitu vain tenttikirjoissa oleviin asioihin. Mutta miksi tämä olisi huono asia?
Minusta eräs hum. oppiaineiden opiskelun tavoite on se, että pystyy yhdistämään monesta eri lähteestä saatua informaatiota jäsennellyksi, perusteiltaan yhteneväiseksi ja järkeväksi kokonaisuudeksi.
"Jos opiskelija pääsee yliopistokurssista läpi ja saa arvosanan, eikä opiskelija ole oppinut mitään, silloin yliopisto tekee virheen. Eihän yliopisto voi olla sellainen paikka, että saa maisterin paperit osaamatta mitään?"
Tässä on kieltämättä osa totuudesta. Toinen puoli on sitten kuitenkin se opiskelijan oma motivaatio ja vastuu. Akateemiseen vapauteen kuuluu myös vastuu. Kenties se vastuu omasta oppimisestaan on sitten suurempi humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä kuin teknisillä/luonnontieteellisillä aloilla.
Mm. tätä tarkoitin ed. viestissäni sillä, kun kirjoitin että kenties ketjun aloittajalla ei ole riittävää itsekuria kasv.tieteiden opiskeluun ja että tekniset tieteet sopivat hänelle paremmin.
"Fakta: jokainen valmistunut DI kykenee myös valmistumaan kasvatustieteiden maisteriksi.
Kaikki kasvatustieteen maisterit välttämättä eivät ole kykeneviä suorittamaan DI:n titteliä."
No jos tuo on tosiaan faktaa, niin kai sinulla on esittää tästä sitten jonkinlaista "kovan" luokan todistettakin, eikä vain tällaista mutuinfoa. Siis aivan turha provo tuo lopetuksesi.
- Kira
Mielestäni riippuu pelkästään ihmisestä kumpaa vastaustekniikka pitää helpompana. Minä taidan lukeutua tässä vastakkainasettelussa tekniikan puolelle (biokemisti) ja pidän siitä, että tentissä kysytään kysymyksiä joihin on oikeat vastaukset (esim. laskutehtävät ovat herkkua:)). Kaikenlainen jaarittelu ja tuskastuttava pohtiminen humanistiseen tyyliin on mielestäni paljon vaikeampaa kuin suora faktojen laukominen.
- Phite
Olisihan se kumma juttu, jos kasvatustieteiden kursseilla oppimateriaali olisi niin huonosti tehty, että siitä oppiminen ei olisi helppoa :)
Olen muutaman ohjelmointikurssin vetänyt ja todennut, että kyllä se on aika kinkkistä ja töitä saa tehdä, mutta oppimateriaalit eivät ole myöskään erityisesti aloittelija-ystävällisiä. Lisäreferenssiksi on käytössä kehittäjien julkaisema API-tietokanta. Ei kovin monimutkaista, jos entuudestaan tietää ohjelmointisanaston merkitykset. Tottakai sitten saa rehkiä, että pääsee läpi. Teknisten tietojen ja taitojen soveltava tenttaaminen on yleensä helpompaa ja järkevämpää, kuin pehmeiden tietojen ja taitojen.
Osa tekninen vs. humanistinen vaikeuserosta on vain tyhmyyttä ja jäykkyyttä...opetustahon puolelta. - ufå
Bump.
Kun osaa lukea yhtälöä, ei tarvitse tekstiä. Näin siis minä menin kiitettävällä tahdilla läpi opinnot. Kaavaan kätkeytyy huomattavan paljon informaatiota.
Joku sanoi kaavojen ulkoaopettelemisesta jotain. Väärin: humanistit ja alemmat insinöörit niitä opettelevat. Luonnontieteissä se johdetaan. Kun ymmärtää taustan, ymmärtää sen perusteellisemmin. Olen johtanut yhtälöitä alkutekijöistään tenttitilanteessa, kun en muistanut oikoreittiä. Einstein tai Newton eivät vetäneet yhtälöitä hatusta. Kyllä, luonnontieteissäkin käytetään puhtaan empiirisiä yhtälöitä. Tosin monet on johdettavissa alkujuuriltaankin ainakin erikoistapauksessa. Monet yhtälöt omaavat tiukan teoreettisen pohjan. Ne, jotka väittävät luonnontieteitä ulkoluvuksi, eivät ymmärrä asioiden taustaa. - sillä SiPaLi
kyllähän sen eron jo lukiossa näki. psykan ja filosofian kursseista sai kympit vain pitämällä korvat auki tunnilla, matematiikan ja fysiikan eteen sen sijaan piti tosissaan tehdä töitä
kyllähän se aika hyvin sitten erotteli porukkaa, luonnontieteitä lukivat ne oikeasti lahjakkaat ja ahkerat opiskelijat, psykan, filsan jne. pariin suuntautui se vähän heikompi aines. ja sama jatkuu yliopistossa, jonne lähdetään jatkamaan opintoja valitulla polulla.
siitä ehkä tulee se illuusio, että hum. 'tieteet' ovat ihan yhtä vaikeita kuin tekniset/luonnontieteet. eivät ole. niitä vain opiskelevat tyhmät ja laiskat. käykääpä kokeilemassa muutama kurssi tekniikan puolelta niin huomaatte älykkyysosamääränne alhaisuuden- me kunnioitetaan
Joo, sä oot kingi, rispektit!!!
- yksi vaan
Ei ne ensimmäisen vuoden (appron) kurssit ole kovin vaikeita, ehkä joku opintojakso voi olla työläämpi lukio-opintojen jälkeen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3177424Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662146- 1751827
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161362- 1121277
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91231Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181691210RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j541146Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411071Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901019