Tiedän kyllä että joillakin on ihan tajutonta pahoinvointia raskauden aikana, joiltakin kielletään liikunta..mutta nyt puhun ns. normaalista raskaudesta ja siitä kuinka kyllästynyt oon raksana olevien valitukseen siitä kuinka lihoo, närästää, turvottaa, on sitä sun tätä, mutta silti ei jaksa nähdä vaivaa oman itsensä takia. Esimerkkinä kaverini joka on samaan aikaan raskaana kun minä. Oltiin aika lailla samoissa painoissa kun alettiin odottaan.
1. - Kaverini syö jatkuvasti, ei muuta kun syö syö syö, eikä harrasta liikuntaa ja tämän ansiosta on tullut näitä "raskauskiloja" 28kg (rv 33)..joista jaksaa valittaa 24/7!!!!!!!!
- Itse olen syönyt terveellisesti ja liikkunut paljon, kiloja tullut 5kg (rv36), ei siis ole valittamista.
2. - Kaverillani on tuskaisia närästyskohtauksia. Hmm..johtuiskohan siitä että syö jatkuvasti kauheita määriä raskasta ruokaa!!
- itselläni ollut muutama närästyskohtaus, mutta silloin jos olen mennyt lepäämään liian aikaisin ruokailun jälkeen, saanut siis asian korjattua.
3. - Kaiken kaikkiaan kaverillani on tuskainen olo kun turvonnut kaikkialta. Hänelle raskaus ollut ihan hirveää aikaa.
- Itselleni raskaus ollut ihanaa aikaa, koska olen huolehtinut itsestäni!!!
Jne jne jne............
Jos ystäväni ei valittais olostaan asia olis ihan eri. Jos haluaa syödä koko ajan, tietää myös sen seuraukset ja sen kanssa on vaan opittava elään. Koska jos omilla tyhmillä valinnoilla aiheuttaa itselleen kauhean olon niin se pitäs kestää..ihan sama kun sanon ihmisille jotka juo että jos juot, kestä myös se krapula :D En ymmärrä miksi täysin terve ja hyväkuntoinen nainen lösähtää heti kun saa kuulla olevansa raskaana. Ei tietenkään mitään laihdutuskuureja tai liian tiukkaa kuria liikunnan suhteen, koska saahan sitä ja pitääkin myös nauttia raskausajasta
1. - Kaverini syö jatkuvasti, ei muuta kun syö syö syö, eikä harrasta liikuntaa ja tämän ansiosta on tullut näitä "raskauskiloja" 28kg (rv 33)..joista jaksaa valittaa 24/7!!!!!!!!
- Itse olen syönyt terveellisesti ja liikkunut paljon, kiloja tullut 5kg (rv36), ei siis ole valittamista.
2. - Kaverillani on tuskaisia närästyskohtauksia. Hmm..johtuiskohan siitä että syö jatkuvasti kauheita määriä raskasta ruokaa!!
- itselläni ollut muutama närästyskohtaus, mutta silloin jos olen mennyt lepäämään liian aikaisin ruokailun jälkeen, saanut siis asian korjattua.
3. - Kaiken kaikkiaan kaverillani on tuskainen olo kun turvonnut kaikkialta. Hänelle raskaus ollut ihan hirveää aikaa.
- Itselleni raskaus ollut ihanaa aikaa, koska olen huolehtinut itsestäni!!!
Jne jne jne............
Jos ystäväni ei valittais olostaan asia olis ihan eri. Jos haluaa syödä koko ajan, tietää myös sen seuraukset ja sen kanssa on vaan opittava elään. Koska jos omilla tyhmillä valinnoilla aiheuttaa itselleen kauhean olon niin se pitäs kestää..ihan sama kun sanon ihmisille jotka juo että jos juot, kestä myös se krapula :D En ymmärrä miksi täysin terve ja hyväkuntoinen nainen lösähtää heti kun saa kuulla olevansa raskaana. Ei tietenkään mitään laihdutuskuureja tai liian tiukkaa kuria liikunnan suhteen, koska saahan sitä ja pitääkin myös nauttia raskausajasta
Vastaukset 7
Vanhimmat
... provo ...
Jutussa on pointtia, mutta joillekki ne kilot vaan tulee vaikkei söisikään raskasta ruokaa ja joillaki raskausaika ei ole ihanaa muiden vaivojen vuoksi, joihin ei itse voi vaikuttaa... Niin se vaan menee! Itsellä on mennyt raskausaika todella hyvin, ilman sen kummempia vaivoja ja kilojakin on tullut 7kg (rv38) :)
Pisti vähän naurattamaan.. :D
Ns. normaalissa raskaudessa pystyy itsestään pitämään huolta vaikkapa liikunnalla. Mutta esimerkiksi itse olin ennen raskautta alipainoinen, ja neuvolasta tuli ohjeistuksena lihoa, eikä katsoa vaakaa. Nyt on menossa rv 27 ja kiloja tullut kahdeksan. Eli siis pituuteeni nähden painoindeksini on nyt normaali.
Riskiraskauteni takia, en ole saanut harrastaa mitään liikuntaa, mitään mikä hengästyttää, koirankin kanssa kävely vain pehmeällä, yli puolet kotitöistä kielletty, nostot ja muut rasitukset kiellettyä jne. Jos raskauteni olisi" normaali", ilman muuta olisin käynyt lenkillä ja touhunnut samoja liikunnallisia juttuja kuin ennen raskauttakin. Suoraan sanottuna, en nauti tästä yhtään. Mutta kaikki tämä on PIkkuisen arvoista.
Olen iloinen puolestasi, jos kaikilta vaivoilta olet säästynyt. Meillä muilla nyt sattuu tulemaan esim närästystä herkästi ilman sitä raskauttakin. :)
no kuule voi voi.. yritätkö olla jotenki nii parempi ihminen kun kaveris.. hyvää päivää..
Ja sitten on meitä, joilla raskausaikana oli kaikenmaailman vaivoja, mutta ei silti valitettu.
Painoa oli jo ennestään paljon, mutta sitä ei sitten raskausaikana tullutkaan kuin 5 kg. Alkuraskaudessa tuli eniten kiloja ja olisin kyllä hillinnyt syömistä, jos olisin voinut. Se nälkä vaan oli jotain ihan kamalaa. Ei sitä tajua ennen kuin sen kokee. Aamulla herättyä oli pakko saada syömistä tai alkoi oksettaa. Ja koska mun oli lääkkeen oton jälkeen pidettävä vähintään 1/2 tunnin tauko ennen syömistä, sitten kun sai syödä, tuli mätettyä epäterveellistäkin ruokaa. Liikunta oli alku- ja keskiraskaudessa tuskaa, kun maha oli milloin mistäkin kohtaa kipeä. Vasta raskauden loppupuolella olisin voinut liikkua enemmän, mutta silloin taas maha alkoi olla tiellä. :D
Keskiraskaudessa söin enimmäkseen vihanneksia ja hedelmiä, mutta närästys vaivasi silti. Verenpaine oli taivaissa ja raskausmyrkytystäkin epäiltiin. Synnytys ei sujunut niin kuin piti. Sairaalassa moni sanoi, että mulla on ollut rankka synnytysreissu, mutta kertaakaan en valittanut mistään. Kaikesta huolimatta raskausaika oli mun elämäni parasta aikaa. Parisuhde kukoisti, etenkin makuuhuoneen puolella sujui hyvin. Olin enimmäkseen energinen ja hyvin onnellinen.
No, tekeekö tämä valittamattomuus minusta paremman ihmisen? EI. Minusta raskausaikana saa valittaa asioista ihan niin paljon kuin huvittaa. Jos on paha olla, mitä sitä kieltämään. Minäkin ajattelen, että esim. jos hankkii itselleen krapulan, oma moka. Mutta raskaudesta ei vaan voi ajatella samoin. Ja miten nyt sitten käyttäytyykään - valittaa tai ei - niin kyllä se pikkuinen on kaikkien vaivojen arvoinen.
Mä olen sitä mieltä, että mitä vähemmän valittaa, sitä parempi on olla itsellä ja muilla. Jos koko ajan ajattelee kuinka huonosti asiat ovat, niin kyllähän siinä tulee itsellekin paha mieli. Pitää yrittää ajatella asioita positiivisesti. :)
Ehkä tässä on taustalla se, kun on ollut pari keskenmenoa, niin ei viitsi pienestä valittaa. Vähän inhottaa sellaiset, jotka ei valituksestaan päätellen osaa arvostaa raskautta. Sellaisille tekisi mieli välillä sanoa, että "ole onnellinen, että olet sentään raskaana." Mutta joo tiedän, katkeran naisen puhetta, eihän kaikki voi tietää mitä toiset on joutuneet kokemaan.
Ja sanonpa vain, että vaikka minäkin olen yrittänyt pitää itsestäni huolta raskausaikana ja olen nauttinut koko ajasta, niin närästys on ollut sellainen, johon en ole itse voinut vaikuttaa. Se tulee jos tulee. Mutta Rennie auttaa siihenkin.
Turvotusta on kertynyt hieman nyt loppuraskaudesta ja se näkyy painossakin. 9 kiloa tullut (valmiiksi ylipainoiselle), nyt rv36. Vettä olen nyt juonut reilusti terkkarin käskystä, saa nähdä auttaako.
Valitettavasti sitä oloaan ei voi valita. Olen oksentanut viimeiset kolme kuukautta jatkuvalla syötöllä. Syön juuri sitä, mitä suuhuni pystyn kullakin hetkellä laittamaan pahoinvoimatta, oli se sitten terveellistä tai roskaruokaa. Liikuntaa ei ole heikon voinnin takia voinut ajatellakaan, vaikka aktiivinen liikkuja olen ollut ennen raskautta. En pystynyt pienessä mielessä kuvittelemaankaan, että pahoinvointi voi olla tässä mittakaavassa.
Kaikesta huolimatta olen äärettömän onnellinen ja kiitollinen raskaudestani, vaikka välillä voimien ollessa lopussa kateellisena vertaankin itseäni juuri ketjun alottajan kaltaisiin tarmonpakkauksiin ja mietin, että oishan tästä voinut helpommallakin selvitä ja saatan myös ääneen jupista ja valittaa miesparalleni...:). Iloinen olen teidän hyvinvoivien puolesta, mutta annetaan myös valittajien valittaa! Kummasti se vaan auttaa ainakin itsellä, kun saa itku kurkussa huonoa oloaan jollekin purkaa tarpeen vaatiessa :)
Hyvää joulua kanssapallomahat! :)