Tämä tarina on monelle tosi;
Tapasitte, ihastuitte, rakastuitte ja aloitte seurustelemaan. Ensimmäisten kuukausien aikana seksi oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Pystyitte nauttimaan siitä ja puhuitte avoimesti toiveistanne yms.
Olette tutustuneet toisiinne nyt paremmin. Ehkä olette seurustelleet 0,5 vuotta tai vuoden....
Rakastatte toisianne ja teillä on hyvä olla toistenne seurassa - nykyään nukutte yönne yhdessä aina useammin - kenties jo asuttekin yhdessä.
Mutta mies ei enää tunnu haluavan?
Tunnet itsesi aloitteellisemmaksi ja seksielämänne on kutistunut muutamaan kertaan kuukaudessa. Ei ole kiva aina vongata? Aina kun lähestyt, aloittaa mies jonkin toisen puuhan tai vuoteessa sanoo, että häntä väsyttää.
Tai hän menee ensin tekemään jotain muuta hetkeksi ja tuleekin sitten luoksesi tehden aloitteen omasta puolestaan - joskus.
Olet jo todella turhautunut.
Et ehkä ole kovin uteliasta (=nuuskivaa) tyyppiä.
Etkä ole löytänyt piilotettuja Viagroja (tai muita vastaavia lääkkeitä) - tai reseptiä.
Todennäköisesti löytäisit jos etsisit.
Syy ei ole Sinun. Kysymys ei ole haluttomuudesta. Kysymys on rahasta ja siitä, että aina ei voi "varautua", sillä kerta-annoksen hinta on n. sata vanhaa mummon markkaa.
Kun tapailitte, oli seksiin ryhtyminen aikataulullisesti ennakoitavissa ja viagrat otettu. Nyt se ei ole aina mahdollista.
Kysymys on joko psyykkisestä tai fyysisestä ongelmasta - ongelmasta joka ei kenties koskaan poistu. Hoidettavissa on - lääkkeillä.
Kysymys EI ole siitä, että Sinussa olisi jotain vikaa.
Kaikki miehet eivät pysty asiasta puhumaan koskaan. Vaikka saisitkin asian selville ja aloittaisit rakentavan keskustelun positiivisessa sävyssä ei se välttämättä johda siihen, että hän haluaisi asiasta puhua.
Vaikka kuinka Sinua rakastaisi ja haluaisikin ehkä puhua niin ei vaan kykene siihen.
Teet valinnan; sopeudut tai et.
Jos tarinan alku tuntuu tutulta... katso vaatepinon alta vaatekaapista - tai auton hanskalokerosta... tai povitaskusta...
Ei ehkä rehellistä eikä kunnioitettavaa mutta selviääpähän asia.
Sama tarina koskettaa lisäksesi tuhansia naisia.
Jotkut pystyvät elämään asian kanssa ja suhde saa muita muotoja... jotkut eivät.
Valinta on Sinun.
Sinulla oli huono tuuri, että tämä tapahtui juuri Sinulle - muttet ole yksin.
Se on niin yksinkertaista.
Tapasitte, ihastuitte, rakastuitte ja aloitte seurustelemaan. Ensimmäisten kuukausien aikana seksi oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Pystyitte nauttimaan siitä ja puhuitte avoimesti toiveistanne yms.
Olette tutustuneet toisiinne nyt paremmin. Ehkä olette seurustelleet 0,5 vuotta tai vuoden....
Rakastatte toisianne ja teillä on hyvä olla toistenne seurassa - nykyään nukutte yönne yhdessä aina useammin - kenties jo asuttekin yhdessä.
Mutta mies ei enää tunnu haluavan?
Tunnet itsesi aloitteellisemmaksi ja seksielämänne on kutistunut muutamaan kertaan kuukaudessa. Ei ole kiva aina vongata? Aina kun lähestyt, aloittaa mies jonkin toisen puuhan tai vuoteessa sanoo, että häntä väsyttää.
Tai hän menee ensin tekemään jotain muuta hetkeksi ja tuleekin sitten luoksesi tehden aloitteen omasta puolestaan - joskus.
Olet jo todella turhautunut.
Et ehkä ole kovin uteliasta (=nuuskivaa) tyyppiä.
Etkä ole löytänyt piilotettuja Viagroja (tai muita vastaavia lääkkeitä) - tai reseptiä.
Todennäköisesti löytäisit jos etsisit.
Syy ei ole Sinun. Kysymys ei ole haluttomuudesta. Kysymys on rahasta ja siitä, että aina ei voi "varautua", sillä kerta-annoksen hinta on n. sata vanhaa mummon markkaa.
Kun tapailitte, oli seksiin ryhtyminen aikataulullisesti ennakoitavissa ja viagrat otettu. Nyt se ei ole aina mahdollista.
Kysymys on joko psyykkisestä tai fyysisestä ongelmasta - ongelmasta joka ei kenties koskaan poistu. Hoidettavissa on - lääkkeillä.
Kysymys EI ole siitä, että Sinussa olisi jotain vikaa.
Kaikki miehet eivät pysty asiasta puhumaan koskaan. Vaikka saisitkin asian selville ja aloittaisit rakentavan keskustelun positiivisessa sävyssä ei se välttämättä johda siihen, että hän haluaisi asiasta puhua.
Vaikka kuinka Sinua rakastaisi ja haluaisikin ehkä puhua niin ei vaan kykene siihen.
Teet valinnan; sopeudut tai et.
Jos tarinan alku tuntuu tutulta... katso vaatepinon alta vaatekaapista - tai auton hanskalokerosta... tai povitaskusta...
Ei ehkä rehellistä eikä kunnioitettavaa mutta selviääpähän asia.
Sama tarina koskettaa lisäksesi tuhansia naisia.
Jotkut pystyvät elämään asian kanssa ja suhde saa muita muotoja... jotkut eivät.
Valinta on Sinun.
Sinulla oli huono tuuri, että tämä tapahtui juuri Sinulle - muttet ole yksin.
Se on niin yksinkertaista.
Vastaukset 10
Vanhimmat
...myös naiseen nuo samat ei niilläkää oo kummemmat halut on väsy, ei vaan huvita, just kuukaus sitten me rakasteltiin kuulostaako tutulta miehet
Alussa suhteessa seksi oli todella upeaa ja monipuolista, molemmat tekivät alotteita... Mutta mutta... Ensimmäisten vuosien jälkeen huomasin olevani se puolisko, joka oli ehdottelemassa ja lopulta ruinaamassa. Mies oli aina väsynyt, koski päähän ja milloin mihinkin, oli syönyt liikaa yms.
Oli vaikeaa opetella olemaan ja elämään ns. puuteessa, eivät omat sormet korvaa toisen ihoa ja läheisyyttä.
Odottaessani ensimmäistä lastani, olin todella halukas, mutta miestä ei kiinnostanut rakastella raskaana olevan vaimon kanssa...Nuori ja naiivi kun olin, kuvittelin hänen vain tarvitsevan vähemmän seksiä kuin minä, kunnes kerran sain selville todelliseen syyn pihtaamiseen; toinen nainen. Olin 7kk raskaana, kun päätin, että en anna tälle sentraalisantralle sitä iloa, että ottaisin eron miehestäni, ja eihän mies itse halunnut erota hyvästä vaimosta ja pienestä lapsesta...
Aikaa myöten huomasin olevani naimisissa ikuisen poikamiehen kanssa. Hänellä tuli ja meni ns. kesäkissoja sekä vähän pitempiaikaisia juttuja. Minä ummistin silmäni kaikelta ja elin lapsellemme. En halunnut läheä kostamaan ja pettämään, koska en halunnut kärsiä itse moisesta. Lopetin itse ehdotusten tekemisen ja se taas ei ollut miehelle mieleen.
Toisen lapsemme ilmoittaessa tulostaan, tiesin homman vain kiihtyvän... Muutaman kerran nostin metakan hänen retkistään, mutta mihinkäs koira karvansa laittaisi. Opettelin tyytymään siihen mitä sain kotona, vaikeinta oli kahdeksan kuukauden tauko sänkyhommissa.
Onhan meillä toki ollut hyvät hetkemmekin, ei kait sitä olisi jaksanut näinkin pitkälle, 25 v. yhteistä taivalta. Lapset tulevat kohta täysi-ikäisiksi ja olen vielä täysin ns. pelikunnossa, näyttävä nainen ja minulla on nyt aikaa ajatella itseäni ja tarpeitani. Pettänyt en ole vielä kertaakaan, sen puolen olen jättänyt ukolleni. Viime aikoina olen ruvennut kaipaamaan jotain normaalia parisuhdetta, läheisyyttä, ystävyyttä, seksiä...Tiedä häntä, onko sellaista olemmassakaan.
Sen voin kuitenkin sanoa, että mikään lahna en ole koskaan ollut, eikä minusta saa sellaista tekemälläkään; pidän monipuolisesta, vaihtelevasta seksistä...Jota olisi kiva saada edes kerran kuussa.
Meillä ainakin on miehen pihtaamisen syy täysin selvillä, ja vika ei todellakaan ole minussa!!!
Toiset ovat holisteja, toiset peliongelmaisia ja toiset seksiriippuvaisia uusista suhteista, mieheni kuuluu jälkimäiseen ryhmään. Koti on hänelle paikka, jossa levätä ja vuode paikka, jossa nukutaan, kuten hän asian ilmaisee...
Naisia, Itse olen mies kaikkinen karvoineen ja kommervenkkeineen, mutta miehesi on tosi yliveto negatiivisesssa mielessä! Ei voi muuta, kuin ihmetellä. Nyt on ISON palaverin paikka. Tee asiat selväksi ja kysy mitä hän haluaa, JA eritoten mitä SINÄ haluat, jos pääsette yhteisymmärrykseen asiosta, sinun ei tarvitse antaa ENÄÄN yhtään anteeksi hänen toilailujaan tai verukkeita. Kokeileppa sopivan tilaisuuden tullen ja kysy mieheltäsi: Aion tänään harrastaa seksiä, aiotko olla paikalla? Ja toteuta se, vaikka lähtemällä ulos ja iskemällä mies. JOS tilanteeseen ei tule muutosta jätä se paska ja ala elämään omaa elämää. Paistaa se aurinko risukasaankin.
oliskin noin päin että nainen tekisi aloitteen edes joskus.
jumankauta itse pitää aina tehdä aloite alkaa tuntua että jatkuvasti vaan vongaisi.
nainen on itse sanonut ettei osaa tehdä aloitetta ei jumankauta voiko se olla vaikeaa?
nooh seksi on vähentynyt naisen vuoksi.
itse käyn jatkuvasti kuumana ja kiimaisena mutta naista ei innosta kuin pari kolme kertaa kuukaudessa.
Voi kuule, olisimpa sinun naisesi...ei olisi meillä tollasia ongelmia! Mikä onkaan mukavampaa, kun vampata oma mies!!!
Kunpa olisin Sun nainen;)
Tasan ei käy onnen lahjat. Minä saan mankua joka ilta, mies suostuu pari kertaa vuodessa. Siinä tosiaan alkaa tuntea itsensä ihan huoraksi, kun joutuu aina tekemään aloitteen ja itsetunto menee nollille. Olihan meillä eka vuodet tosi kiihkeää aikaa, vaan eipä ole enää. Yritän parhaani, mutta...mies kyllä sanoo, että vaikka ois miss suomi, niin ei kiinnostas yhtään. Omin käsin onneen ei mua juuri kiinnosta, valitettavasti.
Olisipa ihanaa jos minulla olisi kaltaisesi halukas nainen ;)
Asiat ovat vain näin, harmi. Minä kyllä olisin halukas vaikka joka päivä, mutta...
voinu kirjottaa saman tekstin...
Mistä löytyy mulle se ihana mies? Oma mies ei anna melkein kolmenkymmenen vuoden ihanan yhdessäolon jälkeen enään halua, vaikka muuta väittää. Mä aina haluaisin.