Elinkaaren alku
Uusien statiinilääkkeiden erinomaisuutta todisteltiin lääketeollisuuden rahoittamilla myyntilupaan ja markkinointiin tähtäävillä potilaskokeilla. Niihin seulottiin ne potilasryhmät, joilla uskottiin saatavan lääkkeellä edes pientä etua verrattuna lumeryhmään. Lääkkeen haittavaikutuksille todennäköisesti alttiita potilastyyppejä ei mukaan otettu. Muutaman vuoden kestäneillä tutkimusohjelmilla kerättiin tietoa. Virhemarginaalisen pienet hyödyt suurennettiin prosenttilaskuopin kikkailulla. Nämä ”huomattavat” hyödyt kerrottiin tutkimusraporteissa ja etenkin lehdistötiedotteissa. Haittavaikutukset ohitettiin vähin äänin. Seulotuilla potilailla saadut ”hyvät” tulokset yleistettiin ja riskipotilaiksi määriteltiin kaikki ne ihmiset, joiden kokonaiskolesteroliarvo ylitti lääketeollisuuden johdolla sovitun raja-arvon. Neliraajahalvauksilla ja äkkikuolemilla peloteltiin raja-arvon väärällä puolella olevia ihmisiä. Kun he kävelivät lääkärin ovesta sisään, pyrittiin heille määräämään statiinilääkitys puoliautomaattisesti. Lääkekauppa kävi.
Elinkaaren huippu
Eri maissa ”virallisesti oikeassa olevat” kansallisia hoitosuosituksia laativat tahot viittasivat ”lopullisiin ja kiistattomiin” tieteellisiin tutkimuksiin ja ylistivät lääkkeen tehoa ja turvallisuutta. Haitta-vaikutukset kiistettiin määrätietoisesti. Esimerkiksi Suomessa dyslipidemian KÄYPÄ HOITO-ryhmä vetosi lehdistötiedotteessa vielä 28.10.2010 skandinaavisen 4S-tutkimuksen ”hyviin” näyttöihin, vaikka tutkimus päättyi jo vuonna 1994. ”Esimerkiksi TV-ohjelmassa mainitussa 4S-tutkimuksessa, johon myös Suomi osallistui, statiinilääkitys vähensi sydänkuolemia 42 %.” Normaalilla prosentti-laskennalla sydänkuolemien vaaran vähenemä oli 3,5 % tutkimukseen seulotuilla potilailla. Harhaan johtavaan vanhaan tutkimustulokseen vedottiin,vaikka Suomessakin oli statiinista arkielämän kokemuksia lähes kahdenkymmenen vuoden ajalta ja statiinilla meillä oli potilaskäyttövuosiakin jo lähes kuusi miljoonaa.
Elinkaaren päättyminen
Koko maailmassa kaikkien aikojen eniten myydyn lääkkeen Pfizerin Lipitor-atorvastatiinin patentti-suoja päättyi 30.11.2011 USA:ssa. Tästä johtuen sielläkin osa tiedemiehistä uskalsi todeta samaan aikaan, että statiinilääke oli pettymys. Sillä saatiin LDL-kolesterolia tehokkaasti alas, mutta sepelvaltimotaudin hoidossa lääke oli huono. Lääketeollisuuden rahan kanssa kannatti olla yhtä mieltä niin kauan kuin patenttisuojan avulla pystyttiin ”kotiuttamaan” päätä huimaavat rahat. Lääketeolliuus ja tutkijat virittelivät jo uutta rahastuskierrosta hyvää HDL-kolesterolia nostavalla CETP-lääkkeellä. Alku näytti vaikealta.
Statiinilääkkeen elinkaari on siis päättymässä, ja Suomessakin jo tuhansien ja tuhansien statiinilla lääkittyjen ihmisten elinkaari on päättynyt. Nyt on korkea aika unohtaa lääketeollisuuden rahan saastuttamat tutkimukset. Nyt pitää analysoida statiinilla Suomessa saavutettuja todellisia ”ei-kaupallisia” tuloksia ja tehdä niistä johtopäätökset. Kerättyä tietoa kyllä löytyy laajoista THL:n sairas-tavuusrekistereistä ja KELA:n lääkekorvausrekistereistä.
Bisnesprojektin elinkaari
Statiini oli taitavasti hoidettu bisnestuote ei niinkään terveystuote. Aluksi tuotekehitys loi uuden tuotteen ja hankki patentit. Markkinoinnin ammattilaisten tukemana hoidettiin potilaskokeet, tiedottaminen sekä eri maiden tutkijoiden ja lääkäreiden kouluttaminen. Tämän jälkeen valmis vähittäismyyntiverkosto eli lääkärit hoitivat myynnin, ja valmis jakeluverkosto eli apteekit hoitivat jakelun sekä potilaiden rahastuksen. Kuten muidenkin keinotekoisten tuotteiden kohdalla päättyy myös statiinien elinkaari silloin, kun tuote huomataan tarpeettomaksi tai jopa haitalliseksi. Loppuasiakkaat eivät suostu enää käyttämään tuotetta. Statiinien kohdalla tämä alamäki alkoi näkyä Suomessa vuoden 2010 loppupuolella
http://www.tohtori.fi/?page=1570030&id=8212329#comments
Uusien statiinilääkkeiden erinomaisuutta todisteltiin lääketeollisuuden rahoittamilla myyntilupaan ja markkinointiin tähtäävillä potilaskokeilla. Niihin seulottiin ne potilasryhmät, joilla uskottiin saatavan lääkkeellä edes pientä etua verrattuna lumeryhmään. Lääkkeen haittavaikutuksille todennäköisesti alttiita potilastyyppejä ei mukaan otettu. Muutaman vuoden kestäneillä tutkimusohjelmilla kerättiin tietoa. Virhemarginaalisen pienet hyödyt suurennettiin prosenttilaskuopin kikkailulla. Nämä ”huomattavat” hyödyt kerrottiin tutkimusraporteissa ja etenkin lehdistötiedotteissa. Haittavaikutukset ohitettiin vähin äänin. Seulotuilla potilailla saadut ”hyvät” tulokset yleistettiin ja riskipotilaiksi määriteltiin kaikki ne ihmiset, joiden kokonaiskolesteroliarvo ylitti lääketeollisuuden johdolla sovitun raja-arvon. Neliraajahalvauksilla ja äkkikuolemilla peloteltiin raja-arvon väärällä puolella olevia ihmisiä. Kun he kävelivät lääkärin ovesta sisään, pyrittiin heille määräämään statiinilääkitys puoliautomaattisesti. Lääkekauppa kävi.
Elinkaaren huippu
Eri maissa ”virallisesti oikeassa olevat” kansallisia hoitosuosituksia laativat tahot viittasivat ”lopullisiin ja kiistattomiin” tieteellisiin tutkimuksiin ja ylistivät lääkkeen tehoa ja turvallisuutta. Haitta-vaikutukset kiistettiin määrätietoisesti. Esimerkiksi Suomessa dyslipidemian KÄYPÄ HOITO-ryhmä vetosi lehdistötiedotteessa vielä 28.10.2010 skandinaavisen 4S-tutkimuksen ”hyviin” näyttöihin, vaikka tutkimus päättyi jo vuonna 1994. ”Esimerkiksi TV-ohjelmassa mainitussa 4S-tutkimuksessa, johon myös Suomi osallistui, statiinilääkitys vähensi sydänkuolemia 42 %.” Normaalilla prosentti-laskennalla sydänkuolemien vaaran vähenemä oli 3,5 % tutkimukseen seulotuilla potilailla. Harhaan johtavaan vanhaan tutkimustulokseen vedottiin,vaikka Suomessakin oli statiinista arkielämän kokemuksia lähes kahdenkymmenen vuoden ajalta ja statiinilla meillä oli potilaskäyttövuosiakin jo lähes kuusi miljoonaa.
Elinkaaren päättyminen
Koko maailmassa kaikkien aikojen eniten myydyn lääkkeen Pfizerin Lipitor-atorvastatiinin patentti-suoja päättyi 30.11.2011 USA:ssa. Tästä johtuen sielläkin osa tiedemiehistä uskalsi todeta samaan aikaan, että statiinilääke oli pettymys. Sillä saatiin LDL-kolesterolia tehokkaasti alas, mutta sepelvaltimotaudin hoidossa lääke oli huono. Lääketeollisuuden rahan kanssa kannatti olla yhtä mieltä niin kauan kuin patenttisuojan avulla pystyttiin ”kotiuttamaan” päätä huimaavat rahat. Lääketeolliuus ja tutkijat virittelivät jo uutta rahastuskierrosta hyvää HDL-kolesterolia nostavalla CETP-lääkkeellä. Alku näytti vaikealta.
Statiinilääkkeen elinkaari on siis päättymässä, ja Suomessakin jo tuhansien ja tuhansien statiinilla lääkittyjen ihmisten elinkaari on päättynyt. Nyt on korkea aika unohtaa lääketeollisuuden rahan saastuttamat tutkimukset. Nyt pitää analysoida statiinilla Suomessa saavutettuja todellisia ”ei-kaupallisia” tuloksia ja tehdä niistä johtopäätökset. Kerättyä tietoa kyllä löytyy laajoista THL:n sairas-tavuusrekistereistä ja KELA:n lääkekorvausrekistereistä.
Bisnesprojektin elinkaari
Statiini oli taitavasti hoidettu bisnestuote ei niinkään terveystuote. Aluksi tuotekehitys loi uuden tuotteen ja hankki patentit. Markkinoinnin ammattilaisten tukemana hoidettiin potilaskokeet, tiedottaminen sekä eri maiden tutkijoiden ja lääkäreiden kouluttaminen. Tämän jälkeen valmis vähittäismyyntiverkosto eli lääkärit hoitivat myynnin, ja valmis jakeluverkosto eli apteekit hoitivat jakelun sekä potilaiden rahastuksen. Kuten muidenkin keinotekoisten tuotteiden kohdalla päättyy myös statiinien elinkaari silloin, kun tuote huomataan tarpeettomaksi tai jopa haitalliseksi. Loppuasiakkaat eivät suostu enää käyttämään tuotetta. Statiinien kohdalla tämä alamäki alkoi näkyä Suomessa vuoden 2010 loppupuolella
http://www.tohtori.fi/?page=1570030&id=8212329#comments
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Miksi ja kuinka usein kolesterolia mitataan?
Julkaistu 26.03.2009
Jokaisen aikuisen on tärkeää tietää kolesteroliarvonsa, koska se on niin keskeinen sepelvaltimotaudin ja muiden valtimotautien riskiin vaikuttava tekijä - ja kolesteroliinsa voi jokainen vaikuttaa."
Lähde: http://www.tohtori.fi/?page=3204735&id=0325423
https://sites.google.com/site/leinoutriainen/
utriainen on tehnyt loistavaa tutkimusta. kiitoksia hänelle!!