Kaverit laukkaa vuosia AA:sa ja syö antabusta. Korkki kiini ja se on siinä. Kolmas vuosi menossa. Onko asia, että ei vain tosissaan haluta luopua?
Hyysätyt vielä erikseen!
Hyysätyt vielä erikseen!
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Alkoholismi ei ole kaikilla samanlainen standardivaiva, joillakin kun riippuvuus on ehtinyt kehittymään voimakkaammaksi ja vaikeammaksi, kuin toisilla.
Helppo vähätellä.
Vuosikymmenien kaato kokemus. Toinen kyllä ei onnistu. Lähteä yhdelle? Menee se yksitoista vähintään, mut ilman olo helppoa, kun ei härnää millään.
Eli vain päätös tarvitaan.
Joillakin vaan tulee juomiskiintiö täyteen; ei maistu! Siinä on helppo lopettaa.
Minulla ei lopetus noin vaan onnistu. Ootellaan nyt sitten tipatonta tammikuuta, kärsitään se aika alkoholin puutteesta!
AIKA! Mitätä pitenpi aika viimehöpystä, sitä helpompaa. Lopulta unohtuu..
Kaverini oli kymmnen vuotta ottamatta. Sitten otti yhden ja hetken päästä kaksi, seuraavalla viikolla ei enää laskenut montako meni. Yritti lopettaa, mutta juonti loppui vasta maksakirroosipotilaana, josta ei selvinnyt. Hautaan päätyi.
On kavereita, jotka laukannut AA:sa parikymmentä vuotta ja alkanu taas dokaa oikein kunnolla..
Tarkkana, kun lopettaa...
Kysymys kuuluukin: mikä ajaa noinkin pitkään raittiina olleen taas juomaan?
Tuskin kyse on mistään hetken päähänpistosta?
Pitääkö AA luurankoa virkeänä kaapissa. Ei pääse unohtamaan?
Kai siinä tulee mielee, että pitkän juomatauon jälkeen pystyy hallitsemaan juomisensa. Kaksi pientä kepua ei ketään kaada!
Ei sitä ole helppo luopua. Nousuhumalassa on tosiaan ihana olla vaikka tietää ettei se kaua kesstä. Mulla ainakin nukyisin tulee hetken masennus kun kiellän itseäni kääntymästä ostarilla alkon ovesta sisään. Mutta illan mittaan tuleekin parempi olo kun tietää että siinä vaiheessa ostetut olisivat jo juotuna ja taksia olisin tilaamassa taas päästäkseni älyttömälle baarikierrokselle yksin pöytääni kännäämään