Mitenkä maakuntauudistus vaikuttaa täällä?
Ministeri Virkkunen kertoi että kuntarakenne uudistuksen jälkeen tehdään maakuntauudistus.
19 maakuntaa muuttuu 9 kpl:ksi alustavien tietojen mukaan. Muutos on järkevä kun painopiste siirtyy kaupunkikeskuksien vetovastuuseen.
Tämä on myös vahvan pohjoismaisen kuntamallin mukainen uudistus. Uudistuksen voi oikeastaan vauhdittaa, jotta se on osin samanaikainen kuntarakenteen uudistuksen kanssa.
Satakunnan osalta muutos on arkipäivää ollut jo pidemmän ajan kun Pohjois-Satakunnan kunnat ovat pikkuhiljaa lipuneet Pirkanmaan alle. Prosessi on yhä koko ajan käynnissä mm. Kiikoinen, Kankaanpää ja Parkano ovat kuntaliitosten yhteydessä tehneet saman ratkaisun.
Kysymys onkin miten tuo varsinais-suomalaislähtoisen muun Satakunnan käy? liitetäänkä se Varsinais-Suomeen vai Pirkanmaahan. Ehkä sille osalle Varsinais-Suomi on luonnollisempi yhteys.
Ministeri Virkkunen kertoi että kuntarakenne uudistuksen jälkeen tehdään maakuntauudistus.
19 maakuntaa muuttuu 9 kpl:ksi alustavien tietojen mukaan. Muutos on järkevä kun painopiste siirtyy kaupunkikeskuksien vetovastuuseen.
Tämä on myös vahvan pohjoismaisen kuntamallin mukainen uudistus. Uudistuksen voi oikeastaan vauhdittaa, jotta se on osin samanaikainen kuntarakenteen uudistuksen kanssa.
Satakunnan osalta muutos on arkipäivää ollut jo pidemmän ajan kun Pohjois-Satakunnan kunnat ovat pikkuhiljaa lipuneet Pirkanmaan alle. Prosessi on yhä koko ajan käynnissä mm. Kiikoinen, Kankaanpää ja Parkano ovat kuntaliitosten yhteydessä tehneet saman ratkaisun.
Kysymys onkin miten tuo varsinais-suomalaislähtoisen muun Satakunnan käy? liitetäänkä se Varsinais-Suomeen vai Pirkanmaahan. Ehkä sille osalle Varsinais-Suomi on luonnollisempi yhteys.
Vastaukset 29
Vanhimmat
kehitys voi nopeutua vaalipiirejä rukatessa kohti vääjäämätöntä maakunnan ja vaalipiirin lakkautusta..
Huittisissa voimme valita kahden väliltä tai voimmeko.
Ylen uutinen:
Satakunnan Vihreiden mielestä vaalipiiriuudistus pitää ulottaa myös läntiseen Suomeen. Satakunnan Vihreät kannattaa Satakunnan vaalipiirin yhdistämistä joko Varsinais-Suomen tai Pirkanmaan vaalipiiriin sekä perustuslakiuudistuksen aloittamista mahdollisimman pian.
Kannanotossa on perusteluna se, että äänikynnys on tällä hetkellä Satakunnassa yli kymmenen prosenttia, kun esimerkiksi Uudeltamaalta eduskuntaan pääsee vain kolmen prosentin äänimäärällä
Satakunnassa ei omaa vaalipiiriä pidetä tärkeänä..
Yle Satakunta
Hallituspuolueet ovat sopineet, että vuoden 2015 eduskuntavaaleissa manner-Suomessa on 12 vaalipiiiriä. Lukuun päästään yhdistämällä Itä-Suomi yhdeksi vaalipiiriksi, tavalla tai toisella.
Jo pitkään keskusteluissa on ollut myös maan suurimman vaalipiirin eli Uudenmaan jako kahtia.
Vaalipiirien lukumäärä pysyisi edelleen kahdessatoista, vaikka Uusimaa jaettaisiinkin kahtia, mikäli Satakunta tai Häme liitettäisiin johonkin tai joihinkin muihin vaalipiireihin.
Satakunnan oman vaalipiirin menettämistä sekä vastustetaan että kannatetaan maakunnassa.
Omaa vaalipiiriä eivät pidä YLE Satakunnan syksyisen kyselyn mukaan tärkeänä kansanedustajat Anssi Joutsenlahti ja Sauli Ahvenjärvi. Puolueista vihreiden Satakunnan piiri kannattaa vaalipiirin yhdistämistä naapureihin.
Ministeri vain vahvisti, että Satakunta on heikoilla. Lakkautetaan maakuntauudistuksessa mutta toisaalta tämä on mahdollisuus... Pohjois-Satakunta vahvistanee Pirkanmaata ja Muu Satakunta Varsinais-Suomea.
Yle
Kuntaministeri Henna Virkkunen ei näe Satakunnalle valoisaa tulevaisuutta ellei kuntien yhteistyö tiivisty. Ministerin mukaan Satakunnan tulevaisuus riippuu siitä, kuinka hyvin täällä yhdistetään voimia. Nyt tilanne ei näytä hyvältä, vaan Satakunta on Virkkusen mielestä samassa sarjassa Itä-Suomen muuttotappiomaakuntien kanssa.
- Tampere, Turku ja Jyväskylä kasvavat erittäin voimakkaasti ja myös Vaasaan on ennustettu huomattavaa väestökasvua. Pidän tärkeänä, että Satakunnassa saataisiin lisää pontta alueen kehittämiseen. Ennuste pitkälle aikavälille on kuitenkin, että väkimäärä vähenee Satakunnassa. Tässä Satakunta on samassa seurassa Itä-Suomen kanssa ja on poikkeus Länsi-Suomen alueella, sanoo ministeri Henna Virkkunen.
YLE Satakunta
Eiköhän se täältä Huittisista katsoen ole ainakin kulttuurillisesti aika lailla se ja sama onko suuntana Varsinais-Suomi vai Pirkanmaa, eli meidän kannalta suunta kannattaisi valita sen mukaan mistä saa parhaat hallinnolliset ja taloudelliset synergiaedut.
Minä ainakin identifioin itseni satahämäläiseksi ennen kaikkea, ja juu paljasjalkainen huittislainen, useammassa polvessa.
Tuo kuvalehden karttaa ei kannata suoraan arvioida mutta minun näkemykseni vahvistui siitä, että Sastamala, Kiikoinen, ehkä Lavia, Punkalaidun ja Huittinen muodostavat aika tiiviin ja toteuttamiskelpoisen paketin, jossa kahdella keskeisellä keskuksella Lauttakylällä ja Vammalalla on hyvä suora tie ja suhteellisen lyhyt etäisyys toisiinsa nähden. Samoin ei ole muissa ajateltavissa olevissa vaihtoehdoissa..
Maakuntakysymykseen tätä ei kannata täällä sitoa.
Onko huittislaiset hämälähtöistä Satakuntaa tai Varsinais-Suomesta? Voi olla sekä että. Kuntarakenneuudistuksessa Sastamala lienee luontevin kumppani. Se tarkoittaa myös Pirkanmaata. On se vähän niinkuin loosereitten kängista pois siirtymistä. Porilla ei ole muskeleita vetää maakuntaa. Muualla maakunnan veturikaupunki pystyy vetämään maakuntaa. Täällä pikemminkin pyrkii kuristamaan kun luonnollista kasvua ei ole.
Ajattelen kuitenkin samoin Huittisten on parempi ottaa suunta Sastamalaan ja Pirkanmaalle kun sen aika tulee.
Huittinen on Satakunnan ulkoisin kunta joka on kahden maakunnan ja kahden suuren kaupunginvälissä saattaa olla että Huittenen laitetaan vielä kahtia esim. Huittinen Sastamalaan ja entinen Vampula Loimaaseen ja luonnollisti kokemäeltä ylöspäin Poriin ja Rauman seutu raumaan.
Seinäjoki kasvoi 2011 900 hengellä tämä on saman verran kuin Pori tulee kasvamaan vuoteen 2030 mennessä Kuntaministeriön väestötilaston mukaan!
Tampere kasvaa n. 2000 hengellä vuosittain. Turku ei jääne Seinäjoesta..
Tässä näkyy selkeimmin erot maakuntakeskuksien välillä. Ei syytä jatkaa Porivetoisen Satakunnan tekoelvytystä
Maakuntakysymys on ehkä nyt toissijainen asia. Nyt pääasia on se päätetäänkö huittisista 25 km etäisyydellä olevien kuntien asiat porissa, raumalla tai tampereella vai päätetäänkö ne itse ehkä isommassa kokonaisuudessa
Ensinnä tulee kuntarakenneremontti 2015-2017 sitten maakuntarakenneremontti n. 2020 ja vaalipiirit mukautetaan vastaamaan uusia rakenteita. Satakunta ja Itä-Suomessa 1 vaalipiiri sulautetaan toiseen, joko nyt tai myöhemmin. Huittisten kannalta uusi kuntarakenne on olennainen.. Satakunnan kansa pyrki ohjailemaan suuntaa mutta yhtä lailla Sastamala käy kumppanista. Pitkän ajan ennusteet lupaavat parempaa tulevaisuutta Sastamalalle kuin ehdotetulle satakuntalaiselle vaihtoehdolle. Tässä pähkäiltävää valtuutetuille.
Toivottavasti ymmärrys löytyy ajoissa, ettei kuntaverot ja maksut nouse kohtuuttomuuksiin ennen kuin tehdään välttämättömät uudistukset. Kuntien velkaantumistahti on parasta Kreikan vauhtia kun luottamushenkilöt eivät uskalla siirtää kustannuskehitystä suoraan veroihin.
Ei muodostu tuolla väestöpohjalla neljää kuntaa Satakuntaan vaan väistämätön jako kahteen maakuntaan on edessä. Aikaisemmin maakuntalehti ja Kokoomuksen Satakunnan lehti kirjoitteli värittynein lasein.
Kuntauudistuksen väestöpohjaksi veikataan ainakin 80 000 asukasta
Turun Sanomat 3.1.2012 04:58:33
(Päivitetty 3.1.2012 14:30:14)
Juho Savon mukaan kunnat eivät ota valtion suunnitelmia kuntaliitoksista vakavasti. TS/Ari-Matti Ruuska.
Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) kertoi ennen joulua julkisuudessa, että esimerkiksi Rauma, Laitila, Uusikaupunki, Eura, Eurajoki sekä Pyhäranta muodostaisivat tarpeeksi tehokkaan kuntakokonaisuuden. Näin syntyisi noin 84 000 asukkaan kuntapohja ja samalla rikottaisiin maakuntaraja Satakunnan sekä Varsinais-Suomen väliltä. Virkkusen kommenttia on pidetty harkittuna ja suuntaa antavana uudistuksen reunaehdoista.
Turun Sanomat teki oman karttaharjoituksen Lounais-Suomen mahdollisesta uudesta kuntarakenteesta, jotta keskustelua saataisiin käyntiin ennen kuin hallitus tekee oman esityksensä uudistuksesta.
Karttamallia varten tarkasteltiin kuntien nykyisiä yhteistyökuvioita, vanhoja liitosselvityksiä, valtiovarainministeriön kuntauudistusmateriaalia sekä tehtiin taustahaastatteluja. Valtiovarainministeriön rakenneryhmän selvitys valmistuu nykyisen tiedon mukaan tammikuun lopussa.
Varsinais-Suomessa on sekä kuntaliitosten puolustajia että vastustajia. Muun muassa halukkuus synnyttää suur-Turku on enemmän turkulaisten kuin pienempien naapurikuntien tahto. Muita merkittäviä keskuksia Varsinais-Suomessa ovat Salo ja Uusikaupunki.
Tässä näitä ikäviä lukemia. Kuinka monta satakuntalaista kuntaa tai EDES kaupunkia löydät, jonka väestökasvu on positiivinen seuraavan 20 vuoden aikana. Ministeriön antama tilasto loppuu 2030 vuoteen mutta väestö graafit eivät anna oletusta että muutosta parempaan on tulossa edes vuoteen 2060 vaan trendi jatkuu. Pirkanmaan puolella ruoho on vihreämpää.
VM:n kuntaosaston tilastoja:
"Väestökehitys lähialueella 2010:stä 2030 vuoteen
(kuntaministeriön sivut)
2010 2030 muutos%
Honkajoki 1800 1600 (-9,8%)
Hämeenkyrö 10400 11900(+14,4)
Ikaalinen 7400 7600 (+2,6)
Isojoki 2400 2000 (-15,8)
Jämijärvi 2000 1700 (-13,9)
Kangasala 29600 38100 (+28,7)
Kankaanpää 12100 11300 (-6,8)
Karvia 2600 2300 (-12,8)
Kauhajoki 14200 14000 (-1,3)
Kihniö 2200 1900 (-12,1)
Kiikoinen 1200 1400 (+11,4)
Kokemäki 7900 7400 (-6,5)
Lavia 1900 1800 (-6)
Lempäälä 20500 27000 (+35,5)
Merikarvia 3300 3000 (-9,7)
Nakkila 5700 5400 (-5)
Nokia 31600 40000 (+29)
Orivesi 9600 10600(+10,4)
Parkano 6900 6400 (-7,5)
Pirkkala 17200 22800 (+32,5)
Pomarkku 2400 2400 (-1,7)
Pori 83000 84000 (+1,6)
Rauma 39700 37500 (-5,6)
Sastamala 24000 25000 (+3)
Siikainen 1600 1200 (-22,8)
Tampere 213000 238000 (+11,9)
Ulvila 13600 13000 (-3,9)
Vesilahti 4300 6600 (+52,5)
Ylöjärvi 30500 41000 (+34,7)
Kohtuullinen kuntien, maakuntien ja vaalipiirien vähentäminen puolella on paikallaan. Ei hallinnointi ole itsetarkoitus. Tärkeintä ovat ne palvelut. Ruotsin kokemukset kuntauudistuksesta ovat myönteiset. Ei ne Hannu Hanhet pelkällä onnella selviä lamoista vaan takana on yhtenä tärkeänä tekijänä aiemmin toteutettu kuntauudistus. Isommat kunnat ei ole niin herkkiä talouden heilahteluille, eikä niissä tule tarvetta äkkireivauksille nostamalla kaikkia veroja ja maksuja vaan talouden hoito on pitkäjänteisempää ja vakaampaa. Lamasta ei tule niin syvää kun sitä ei aviteta omin ostovoimaa rajoittavin veronkorotuksin!! ja samasta syystä myös nousu lähtee nopeammin. Demokratia on myös voittanut ja kuntalaiset äänestävät vaaleissa 10-20% aktiivisemmin kun päättäjillä on todellista valtaa lähialueeseen.
Etelän maissa riittää kuntia eräässäkin maassa on 10 milj asukasta ja 18 000 kuntaa. Julkinen talous on kyllä sitten kriisirajoilla, vaikka kunnilla on siellä vähemmän tehtäviä. Ei tuo voi kuullostaa tehokkaalta kenenkään korvissa.
Pohjoismaista Tanskassa ja Ruotsissa on tehty kuntauudistus mutta etelän maissa sellaisesta vain haaveillaan. Kumpaan siis samaistumme tehokkaasti asiat hoitavaan pohjoiseen tai etelän maihin.
Nyt vain velkataakka kasvaa kunnissa kun ei uskalleta lähteä viemään todellisia ratkaisuja eteenpäin. Odotellaan ja kyräillään.
Vampula liitetään Ahvenanmaahan ja ruåtsi tulee pakolliseksi.
Eikö se suunniteltu länsirannikon miljoonapiiri Turusta Vaasaan ole juuri ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi.
Satakunta saakin hävitä, ihan turha maakunta. Huittislaisten kannalta tärkeämpää on että Huittinen säilyy ja kehittyy oli maakunta mikä hyvänsä. Huittisilla on vahvuutena loistava sijainti, mutta Pori on vääjämättä syrjässä tämän maan suuremmista metropoleista.
Hyvä on myös lisätä tietoisuutta historiasta. Sastamala on etnisesti hämäläinen ja vanha Suur-Sastamala oli alkuperäistä Hämeen heimomaakuntaa.
Sastamalasta erosi varhaiskeskiajalla Kyrön pitäjä, jonka keskus oli Hämeenkyrö (muita osia Ikaalinen,Parkano, Kankaanpää pienet lähikunnat). Kyröstä erosi sitten 1640-luvulla Ikaalisten Kyrö (Ikaalinen,Parkano, Jämijärvi, Kankaanpää). 1800-luvun lopulla muodostuivat vasta nykykunnat. Nyt taas kehityksen ratas kulkee takaisin isompiin yksiköihin. Eikö kotiseutuliitonkin mielestä kotiseutu-käsite tarkoita juuri sitä, että mennään näihin emäpitäjien kanssa yhteen. Eikö se ole luontevinta ja identiteettiä korostavaa?
Satakunta on kuin Pirkanmaa viranomaisten perustama hallintomaakunta (Satakunta Ruotsin kuninkaan virkamiesten toimesta ja Pirkanmaa itsenäisyyden ajalla). Satakunta muodostettiin vasta 1450-luvulla. Aikaisemminkin on ruotsalaisessa hallinnossa käytetty satakunta nimitystä (hundratals socken)mutta se koskee eri asiaa viikinkiajan hallintomuotoa ei yhtä maakuntaa.
Voidaan kysyä, että kun kahdesta heimosta muodostuva Satakunta on pikkuhiljaa hajonnut kahtia Pirkanmaan ja nyky-Satakunnan kesken ja viimeisetkin hämäläiset rippeet (Kankaanpää, Jämijärvi, Kiikoinen) suuntaavat hämäläiseen yhteyteen niin onko Satakunnassa kuitenkin ollut valuvika, joka ei entisessä pysymisellä parane.
Nyt jo tiedetään että Satakunta on maakuntauudistuksessa lakkautettava maakunta. Kyse on vain siitä miten se jaetaan Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen kesken. Asiasta on bloggaillu mm Porin kaupungin kehitysjohtaja ent. aluetutkija T. Aro.
Aamulehdessä 21.1.-12:
Kuntaliitoskeskustelussa on unohdettu tykkänään maakuntien rajojen uusiminen. Niin outoa kuin se onkin, maakunnista ja sairaanhoitopiireistä on tehty lyömäase järkevälle yhteistyölle ja kuntaliitoksille.
Vaalipiirejään mustasukkaisesti vartioivat kansanedustajat eivät tietenkään halua muuttaa rajoja, kun oma napa on vaarassa. Ymmärrettävästi sairaanhoitopiirien ja ely-keskusten päälliköt ovat koettaneet vaientaa keskustelun maakuntarajoista, sillä muutokset ovat monille heistä henkilökohtaisia. Valta näyttää sokaisevan jopa ajattelijat.
Pirkanmaa työntyy nyt Kiikoisten ja Suodenniemen rajoilla niin lähelle Poria, että kohta Satakunnan linnakkeista ei ole jäljellä kuin Suur-Pori ja Kokemäen-Huittisten alue. Jos ja kun Kankaanpää ja Jämijärvi siirtyvät Pirkanmaalle ja Parkanon kanssa Pohjankankaaksi, muita kuntia ympäriltä seuraa perässä.
Rauman seutu kumartaa Eurajoen kanssa vain Turkuun päin, kaikissa ratkaisuissaan.
Ei tarvitse ennustajaa nähdäkseen, että Satakunta maakuntana hajoaa. Se on jo palasina.
Aivan yhtä torso on Keski-Pohjanmaa, se on kohta yhtä kuin Kokkola. Mitä virkaa yhden kaupungin ”maakunnalla” on?
Pori tänne heti
Tässä tilanteessa odotan Porilta muuta kuin veljeilyä Turun tai Helsingin (yliopisto) kanssa. Ei kukaan kuuntele kuin toisella korvalla Arkadianmäellä ja ministeriöissä Porin seudun kokoista maakuntaliittoa, ely-keskusta, sairaanhoitopiiriä, ammatti- ja yliopisto-opetuksen järjestäjää. Tämä ei mitenkään tarkoita, että porilaiset eivät osaisi hoitaa asioita.
Olen hämmästynyt, jos satakuntalaisporilaiset eivät kaappaa Pirkanmaata kaveriksi nyt, kun heillä vielä on massaa ja vaikutusvaltaa.
Ymmärrän, että ison Tampereen kumppanuus arveluttaa, kun tähän asti Pori on saanut syödä maakuntaansa miten tahtoo. Kyse on nyt kuitenkin paljon isommasta.
Kuuntelin erästä isoon keskukseen sijoittajaa hakenutta elinkeinojohtajaa. Hän meni Helsingissä kadulle, joka on piukassa sijoittajayhtiöitä. Mustapukuiset miehet, ne ulkomaisen (saksalaisen) rahan kauppiaat, olivat hyvin tylyinä maakunnan miehelle. He totesivat, että Tampere ympäristökuntineen on heidän investoreilleen liian pieni ja liian hitaasti kasvava kylä. Porista ja sitä pienemmistä puhuttaessa he vain hymyilivät ikävän vinosti.
He haluavat nopean tuoton, he sijoittavat Helsingin seudulle.
Me täällä jurnutamme vallasta ja valtakunnan hienouksien rakentamisesta kehäkolmosen sisällä, mutta mitä me teemme? Me tappelemme keskenämme niin, että meillä on ollut vaikeuksia saada edes ministeriä hallitukseen. Kaikkialla maakunnassa rahaa ja hyvää hövelisti lupaillut opetusministeri Gustafsson on pieni kala tässä verkkopelissä.
Tässä on kysymys vallan ja rahan edelleen kiihtyvästä keskittymisestä Helsingin seudulle. Älymystö ja innovaattorit menevät rahan perässä, sillä euro on maan kovin konsultti.
Toki sinne menevät myös öykkäävimmät ja itseriittoisimmat, joille äkkirikastuminen on ainoa onnen mitta. Pelottavinta on, että jotkut näistä vastenmielisyyksistä ovat päässeet valtaan Suomessa.
Satapirkassa voima
Pirkanmaa on kiinnostavan vetovoimainen Jämsän seudulla, Keuruun ympäristössä, aivan ilmeisesti muillakin rajoilla.
Tampereen kasvuun hurmaantuneet päättäjät kiipeävät Näsinneulaan ja kuvittelevat, että kaikki sieltä näkyvä riittää. Ei riitä, ellei halua muuta kuin huvipuiston.
Nyt kaikessa ajetaan keskittämismallia: yliopistot, ammattikorkeakoulut, ammatilliset koulut, lukiot, pelastuslaitos, ambulanssipalvelut, varuskunnat, varikot, työvoimatoimistot, verotoimistot, Kela, hälytyskeskukset, puhelinkeskukset, sairaanhoito, poliisipalvelut, tutkimuslaitokset (myös metsäntutkimuslaitos), ely-keskusten palvelut...
Jos Pirkanmaa aikoo pärjätä kilpailussa Helsingin kanssa, Tampereen seudun on pakko pitää mukana ja elossa myös muu maakunta.
Kun siinä ovat Pori satamineen ja yrityksineen ja toisella laidalla metsäteollisuuden keskittymä Jämsä, Tampere on kartassa vain täppä kosken rannalla. Se suursyömärien maakunta on etelässä.
Jos Pori-Satakunta ja Pirkanmaa yhdistyvät, Pirkanmaakin saa yhden musiikkijuhlan, jossa presidentti käy vuosittain. Kyllä satakuntalaisesta luottokaverin saa, jos vähän malttaa, eikä heti ota nokkiinsa sieltä lipsahtelevasta kettuilusta.
Satakunta ulottui aikoinaan Kangasalle asti. Kihniön ja Parkanon riistanhoito, maatalousväki ja urheiluseurat ovat yhä Satakunnassa.
Mikä?: Satapirkka
Pirkanmaa lähenee Satakunnan keskusta Poria, on jo Suur-Porin rajalla Suodenniemen ja Kiikoisten mukana.
Pirkanmaa laajenee myös itään ja pohjoiseen, joten siitä on tulossa merkittävin vastavoima Helsingin seudun imulle.
Satakunta ulottui aikoinaan Kangasalle asti.
Edelleen Satakunnan piirit ulottuvat Pirkanmaalle, esimerkiksi riistanhoitopiiri Kihniöön, Parkanoon ja Ikaalisiin.
Monikuntaliitos Kankaanpää-Jämijärvi-Parkano siirtää koko Pohjois-Satakunnan Pirkanmaalle.
Maakuntarajasta on tullut kehittämisen este, sillä ely-keskukset ovat keskenään osittain päällekkäin.
niin siinä kävi kun astuttiin Tampereen varpaille, että yliopisto-opetuksen sisäänottokin häviää Porista.
Parempi tie tie Porillekin voi olla Satapirkka ja yhteistyö Tampereen kanssa. Ei riitä Porin eväät kilpailuun, kun Seinäjokikin menee ohi mennen tullen.
Tuossa keskusteluryppäässä on useita uudistuksia mainittu mm. maakuntauudistus, kuntauudistus, vaalipiiriuudistus.
Mainitsematta jää valtionhallinnon tehostamisohjeman mukaiset uudistukset mm. postiuudistus, varuskuntauudistus, kuntalakiuudistus, sairaanhoitouudistukset.
Varsin mittavia toimenpiteitä tehdään, jotta hyvinvointi taataan myös tulevaisuudessa asukkaille. Huoltosuhde on heikoimmillaan 2030, eikä suurta huoltosuhteen parannusta ole näköpiirissä sen jälkeenkään. Uudistukset on hyvä tehdä ajoissa valmistelun kautta, ettei tehdä sitten viime hetken äkkivääriä päätöksiä pakon edessä. Kunnissa luottamushenkilöt yhä petaavat paikkojansa eivätkä tahdo muutoksia. Tämä on lyhytnäköistä. Pikapäätökset pakon edessä kun usein voivat olla kivuliaampia ja voimakkaampia kuin ajoissa harkiten tehdyt toimenpiteet.
Terveydenhuollon uudistus on jäänyt vähälle huomiolle, vaikka se on mullistava. Valtio mm antaa palvelusetelin kuntalaisille hakea erikoissairaanhoidon palvelut sieltä mistä tahtovat ja maksusitoumus seuraa potilaan tahtoa. Kuntalainen voi myös vuosittain vaihtaa terveyskeskusta ilmoittamalla asiasta ja tässäkin kunnan maksusitoumus seuraa potilaan tahtoa.
Merkittävä uudistus on myös sairaanhoitopiirien lakkauttaminen, mikäli ennakkotieto pitää paikkansa. Tuo edellä mainittu uudistus tosin vie sairaanhoipiireiltä valtaa ja asettaa terveydenhuollon kilpailutilanteeseen tehokkaat, hyvin palvelevat ja hyviä hoitotuloksia saavat yksiköt pärjäävät ja heikkojen rahoitus pienenee. Parempaan tulokseen pääsee vain parantamalla palveluja. Tästä voi seurata myönteinen kannustin parempaan terveydenhuoltoon.
tuota mikä tuossa nyt on uudistusta ?
Kuntalainen voi nyt jo valita erityissaraanhoidon hoitopaikkansa yhteistyössä lääkärin kanssa.
Tätä valintaa olen itse toteuttanut ja suhteellisen harvinaisen kroonisen sairauden hoitoni on siis muualla kuin Huittisten sopimusalueella. Mitään ongelmaa ei ole asiassa esiintynyt, eikä voikaan esiintyä, sillä laki takaa tämän oikeuden kuntalaiselle.
Tämä yhteistyö potilaan ja lääkärin välillä tulee säilymään tulevaisuudessakin, sillä edelleenkin on lääkärin tehtävä arvioida edellyttääkö potilaan tila terveyskeskustason, aluesairaalatason, keskussairaalatason vai yliopistollisen sairaalatason hoitoa. Tämä siis jotta peräkylän Homer Simpson ei voi mennä yliopistoon sairaalaan valittamaan nuhaa.
Mainitsemiesi terveyskeskupalvelujen osalta laki on jo myös voimassa, mutta kunnille on annettu siirtymäaika vuoteen 2014 asti jotta he pystyvät tuotteistamaan palvelunsa lain vaatimusten mukaisiksi.
Tämä ei loppujen lopuksi ole mullistava uudistus enää nykyään, kun mm. mökki- tai opiskelupaikkakunnan terveyspalveluja on oikeutettu käyttämään nykyisinkin.
Ainoa mitä edellytetään on se, että olet ilmoittautunut vähintään 3 viikkoa aikaisemmin, että tämä on sinun kakkospaikkakuntasi ja saatat tarvita tulevaisuudessa kunnan terveyspalveluja.
Kiireellistä hoitoa tulee Suomessa saada mistä tahansa terveyskeskuksesta / terveysasemalta. Se ajaa myös tuon kakkospaikkakuntasäännön etukäteisilmoittautumisvelvollisuuden yli.
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/terveydenhuoltolaki/usein_kysyttya/valinnanvapaus
Lopuksi vielä oma kommenttini asiaan: Oikeasti maamme kaipaisi uudistusta perusterveydenhuollossa tähän esim. britteinsaarilla käytettävään GP-suuntaan. Omalääkärijuttu on olut hyvä askel, mutta ei riittävä. Dedikoitu GP jonka potilas olet koko elämäsi (ellet muuta pois paikkakunnaltasi) on loistava juttu, ammattilaisena GP oppii tuntemaan potilaansa terveydentilan usein paremmin kuin potilas itse (sillä omat vaivat tulee helposti katsottua niin pieniksi..)
Soo hajotakki.. Täsä se nähtiin toos. Ensin vinkkelilehti ja nyt ei neuvotella, vaikka omistajakunnat pyytää. Voiko viranhaltijat menetellä näin? Tämä on jo toinen toimivallan ylitys ja astuminen poliittiseksi toimijaksi..
Kankaanpäässä kaivataan jo Pirkanmaalle. Porin kylmä kyyti on nähty jo ennenkin.
Kankaanpään seutu:
Kankaanpään kaupunki valmistelee eroamista sairaanhoitopiiristä
Tehoaako. Kankaanpäässä valmistellaan eroa Satakunnan sairaanhoitopiiristä neuvottelujen vauhdittamiseksi.
Satakunnan sairaanhoitopiirin johdon kanssa törmäyskurssille ajautunut Kankaanpään kaupunki ryhtyy valmistelemaan eroa sairaanhoitopiiristä. Sairaanhoitopiirin hallitus päätti maanantaina, ettei se aloita neuvotteluja sairaanhoitopalvelujen järjestämisestä Kankaanpään ja Jämijärven kanssa, ennen kuin kunnat ovat virallisesti eronneet sairaanhoitopiiristä. Kankaanpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pertti Koivumäki (kok) katsoo, että Kankaanpään on näin ollen pakko erota sairaanhoitopiiristä, jotta sairaanhoitopiirin johto suostuu keskustelujen avaamiseen.
– Ennen kuulumatonta, että jäsenkunnan kanssa ei suostuta avaamaan keskusteluja, jos se sitä pyytää. Me olemme yksinomaan huolissamme Kankaanpään kaupungin asukkaiden sairaanhoitopalvelujen turvaamisesta. Muuta selitystä en keksi uhittelulle kuin sen, että sairaanhoitopiiri haluaa heittää kapuloita Pohjois-Satakunnassa vireillä olevan kuntaliitoshankkeen rattaisiin. Sairaanhoitopiiri ottaa kantaa asiaan, joka ei sille kuulu millään lailla. Kunnilla on sentään tässä maassa vielä oikeus päättää itsenäisesti omista asioistaan, muistutti Pertti Koivumäki.
Jämijärven kunnassakin sairaanhoitopiirin kiukuttelu herättää pahaa verta. Eroasia ei ole Jämijärvellä noussut virallisissa keskusteluissa esille, mutta pääskykuntakin saattaa vilauttaa punaista korttia, jos keskusteluyhteyttä ei muulla tavoin synny.
– Jämijärvikään ei purematta asiaa niele, vakuutti kunnanjohtaja Esa Ala-Karvia.
Kankaanpäässä valmistaudutaan nyt eroprosessin käynnistämiseen. Kuntaliitospäätökset ovat valtuustoissa 12. maaliskuuta, mutta valtuusto kokoontuu sitä ennen myös helmikuussa.
– Eroesitys voidaan rakentaa nopealla aikataululla, hyväksyttää ensin kaupunginhallituksessa ja alistaa sitten omana prosessina valtuustokäsittelyyn vielä helmikuussa. Kankaanpään kaupunki on selkä seinää vasten. Umpikujasta ei näytä löytyvän muuta tietä ulos. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa keskustelut ovat olleet avoimia ja hyvähenkisiä koko ajan. Eniten tässä riepoo, ettei jäsenkunnalla näytä olevan muita oikeuksia Satakunnan sairaanhoitopiirissä kuin maksajan rooli, murehti Pertti Koivumäki.
Kankaanpää ja Jämijärvi käyttävät vuositasolla sairaanhoitopiirin palveluksia noin 15 miljoonalla eurolla, josta Kankaanpään osuus on 12,5 miljoonaa euroa.
Satakunnan tulevaisuusnäkymille saadaan virallista tietoa Porissa 6.3 klo 12-16.30 pidettävässä tilaisuudessa, johon Huittisistakin on kutsuttu 10 edustajaa. Kaupunginhallitus jo heidät valitsikin. Siellä työryhmän selvityksen antaa työryhmän vetäjä ylijohtaja Päivi Laajala.
Kunnilta pyydetään lausunnot selvityksestä ja ne saatuaan jotain tapahtuu kuntakartassa. Tai sitten ei.
Karttaharjoitustilaisuuteen menen minäkin.
Kunhan vain mieluummin Sastamalan ja Punkalaitumen kanssa yhteen.. Se tarkoittaa sitä vanhaa Itä-Satakuntaa joka nykyään tunnetaan Pirkanmaana.
Se on enemmän kasvuhakuinen suunta. Vertaapa tuota Satakunnan kuntien kasvua tai pikemminkin taantumista Pirkanmaan kasvuun ja elinvoimaan. Ei voida puhua samana päivänä.
Esim. Sastamala kasvaa 18 vuoden aikana saman verran orgaanisesti ilman liitoksia kuin Pori n. 1000 asukasta. Kun vertaa kaupunkien koko eroa niin huomaa, että Sastamala on 4 kertaa vetovoimaisempi!!
Pori on muuten ainoa kunta Satakunnassa joka tulee kasvamaan pidemmällä aikajaksolla!! Sastamala on vieressä hyvä n lyhyen n.10km ajomatkan päässä.
Kannattaako edes muuta harkita kuin Sastamala-Huittinen ja Punkalaidun sekä maakunta Pirkanmaa!!
Hhuurrjaassa hhumalassa,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
Kuntauudistuksen aluekierros Satakunnan osalta pidettiin eilen Porissa. Paikalla oli pari ministeriä ja ylijohtaja Päivi Laajala. Kaikki maakunnan kunnat pitivät tilaisuudessa 4 minuutin puheenvuoron, jossa kommentoivat omalta osaltaan esitettyjä kuntajakoselvitysalueita. Kysymys ei siis ollut pakollisista kuntamalleista, kuten monelle, jopa minullekkin on jäänyt käsitykseksi.
Huittisten kaupungin puheevuoron käytti kj. Jyrki Peltomaa. Hän ilmoitti kaupunkimme suhtautuvan posiitivisella mielellä asiaan ja kannatti kuntajakoselvitysalueeksi ns. kakkos vaihtehtoa, jossa olisivat Punkalaidun, Huittinen, Kokemäki, Säkylä ja Köyliö. Peltomaan puhe oli mielestäni tilaisuuden selkein puheenvuoro. Ei tarvinnut lehtereillä hävetä. Punkalaidun ei ollut paikalla. Köyliö ilmoitti tien itsenäisenä kuntana olevan päättymässä. Säkylä ilmoitti kamppailevansa itsenäisenä. Täystyrmäyksen esitykselle antoi Kokemäen puheevuoron pitänyt Harri Kivenmaa. Esitys ei vastaa Kokemäen ajatuksia.
Tilaisuus antoi ainakin minulle kuvan, että kuntauudistus ei esitetyllä aikataululla toteudu. Eikä ilmeisesti esitetyllä kuntakarttavaihtoehdolla. Pakkoliitoksia ei valtiovallan taholta olla vaatimassa. Kuntien rahoituslaki tullaan kuitenkin muuttamaan. Tuleeko muutos sitten sitäkautta? Jää nähtäväksi.
Huittisten kaupunginvaltuusto antaa virallisen kannanoton valtioneuvostolle 2.4 pidettävässä kokouksessa. Kuntien kannaotot kootaan ja mitä sitten tapahtuu? Odotellaan.
Mielestän Huittisten tilanne on hyvä. Meidän ei ole pakottava tarve liittyä nopealla aikataululla mihinkään. Palvelumme ovat kohtuullisen hyvällä tolalla. Jos korjattavaa on, voimme korjauspäätökset tehdä itse. Mutta ei meidän pidä sulkea silmiä tosiasioilta. Pidetään ovet auki joka suuntaan.
Kokemäen ohi on mukava huristella tulevaisuudessakin kun Peipohjaan tuli alikulku. Saadaan ihailla samalla Kokemäen linja-autoasemaa kakkostien varressa.
Vielä ei saatu aikaan demokraattisia uudistuksia vaan Satakunnan vaalipiirille annettiin armonaikaa ainakin vähän, vaikka äänikynnys Satakunnassa on 13%!!
Myös Uusimaa jäi uudistuksen ulkopuolelle.
SK:
"Kymen ja Etelä-Savon sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit yhdistetään. Hallitus on päässyt sopuun vaalipiiriuudistuksesta.
Korkeaksi noussutta äänikynnystä pienimmissä kunnissa on pitkään pidetty ongelmana. Pienimmän vaalipiirin, Etelä-Savon, laskennallinen äänikynnys on jo yli 14 prosenttia.
Uudistuksen jälkeen Manner-Suomen vaalipiirien lukumäärä on kaksitoista. Luvussa on mukana myös Satakunnan vaalipiiri, vaikka sekin oli aluksi mukana vaalipiirien yhdistymiskaavailuissa."