Haapavesi-palstalle

Tietoa muille jakaa

Haapavesi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pyhäjoen varrella Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu 7 411 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 086,15 km2, josta 36,41 km2 on vesistöjä. Väestötiheys on 7,06 asukasta/km2. Haapaveden naapurikunnat ovat Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Oulainen, Siikalatva, Vihanti ja Ylivieska.

7

152

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Osa 2

      Yritystoiminta perustuu raaka-ainevaroihin, joita jalostavat muun muassa Kanteleen voima, Vapo sekä Valio, joka tunnetaan erityisesti valmistamastaan Oltermanni-juustosta.
      Haapaveden Eskolanniemessä sijaitsee myös maailman toistaiseksi suurin yksinomaan sähköä tuottava turvevoimalaitos.
      Haapavedellä ilmestyy Haapavesi-paikallislehti.
      Haapaveden väkiluku oli korkeimmillaan vuonna 1994 8 366 asukasta, minkä jälkeen kaupungin väkiluku on laskenut melkein 1000 asukkaalla.

      • Historiaa...

        Haapaveden vanhimmat ihmisestä kertovat löydöt ovat kivikaudelta. Varsinkin Ainalin ympäristöstä on tavattu runsaasti kivikauteen ajoitettuja löytöjä. Kalaisan Pyhäjoen ympärille sijoittuva Haapavesi oli rautakaudella tärkeä eränkäyntialuetta. Pysyvä asutus levisi Haapavedelle 1500-luvulla. Pyhäjoen rantamaille asettuneet asukkaat saapuivat pääosin Savosta, mutta osaksi myös rannikolta..


      • historia jatkuu.....
        Historiaa... kirjoitti:

        Haapaveden vanhimmat ihmisestä kertovat löydöt ovat kivikaudelta. Varsinkin Ainalin ympäristöstä on tavattu runsaasti kivikauteen ajoitettuja löytöjä. Kalaisan Pyhäjoen ympärille sijoittuva Haapavesi oli rautakaudella tärkeä eränkäyntialuetta. Pysyvä asutus levisi Haapavedelle 1500-luvulla. Pyhäjoen rantamaille asettuneet asukkaat saapuivat pääosin Savosta, mutta osaksi myös rannikolta..

        Haapavetisten varhaisimmat elinkeinot olivat kalastus, metsästys ja maatalous. Tervanpoltto aloitettiin 1600-luvun alkupuolella ja se oli laajimmillaan seuraavan vuosisadan jälkipuolella.
        Tervanpolton suosioon vaikutti ennen kaikkea Haapaveden edullinen sijainti, kuntaa halkova Pyhäjoki mahdollisti vaivattoman tervankuljetuksen rannikolle. Osittain tervanpolton laajamittaisuuden vuoksi Haapaveden teollisuustoiminta oli pitkään lähes olematonta.
        Kylpyläsaaressa kirkonkylän välittömässä läheisyydessä toimi vuosina 1887-1926 terveyskylpylä, jossa annettiin muta- ja savikylpyjä. Kylpyjen välillä nautittiin Askon terveyslähteen vettä.
        Asukkaita Haapavedellä oli 1860-luvun puolivälissä n. 4500. Suurina nälkävuosina kunnan asukasluku putosi alle 4000. Vuonna 1920 kunnan asukasluku oli kuitenkin jo yli 7000.


      • ...historiaa...
        historia jatkuu..... kirjoitti:

        Haapavetisten varhaisimmat elinkeinot olivat kalastus, metsästys ja maatalous. Tervanpoltto aloitettiin 1600-luvun alkupuolella ja se oli laajimmillaan seuraavan vuosisadan jälkipuolella.
        Tervanpolton suosioon vaikutti ennen kaikkea Haapaveden edullinen sijainti, kuntaa halkova Pyhäjoki mahdollisti vaivattoman tervankuljetuksen rannikolle. Osittain tervanpolton laajamittaisuuden vuoksi Haapaveden teollisuustoiminta oli pitkään lähes olematonta.
        Kylpyläsaaressa kirkonkylän välittömässä läheisyydessä toimi vuosina 1887-1926 terveyskylpylä, jossa annettiin muta- ja savikylpyjä. Kylpyjen välillä nautittiin Askon terveyslähteen vettä.
        Asukkaita Haapavedellä oli 1860-luvun puolivälissä n. 4500. Suurina nälkävuosina kunnan asukasluku putosi alle 4000. Vuonna 1920 kunnan asukasluku oli kuitenkin jo yli 7000.

        Pyhäjoen seurakunnan kappeliseurakuntana Haapavesi mainitaan ainakin jo 1640-luvulla, jolloin kunnan ensimmäinen saarnahuone rakennettiin. Itsenäiseksi seurakunnaksi se erotettiin 1863, mikä kuitenkin toteutui käytännössä vasta 1874. Haapaveden kunta perustettiin jo 1866.
        Haapaveden nimenä oli 1870-luvulle asti Haapajärvi.
        Seurakunnan toinen kirkko rakennettiin 1690-luvulla ja kolmas, 1981 palanut puinen ristikirkko, 1784. Kaupungin nykyinen kirkko valmistui 1984.


    • Jussi-niminen

      luolamies myllersi Hietamäkeä siirtäen Isonkiven nykyiselle paikalleen.
      Tämä tapahtui ajanlaskun alkuvaiheessa.

    • esoes

      Me luonnontietteitten opet tykätään tästä.

    • Lumet naapurille

      Me auramiehet tykätään myös

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ensi kesänä

      Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta
      Ikävä
      61
      3111
    2. Tukalaa kuumuutta

      Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh
      Ikävä
      43
      3067
    3. Sinä, ihastukseni

      Mitä haluaisit tehdä kanssani ensimmäisenä?
      Ihastuminen
      42
      2417
    4. Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.

      Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      91
      2037
    5. Tiedät ettei tule toimimaan.

      Mielenterveys ei kummallakaan kestä.
      Ikävä
      31
      1893
    6. Okei, myönnetään,

      Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘
      Ikävä
      25
      1759
    7. Onko kaivatullasi

      himmeä kuuppa?
      Ikävä
      48
      1606
    8. Mihin hävisi

      Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä
      Iisalmi
      83
      1370
    9. On jo heinäkuun viimeinen päivä.

      En taida nähdä sinua koskaan.
      Rakkaus ja rakastaminen
      39
      1280
    10. Lähtikö korvat

      puhtaaksi vaikusta?
      Tuusniemi
      79
      1110
    Aihe