sen jälkeen kun me olemme hakeneet avioeroa? Siis eihän se meidän avioero suoraan kuulu tähän perintöasiaan, mutta mielestäni kieltäytyminen tässä vaiheessa olisi omaisuuden kadottamista. Enhän minäkään voi tässä vaiheessa enään "kadottaa" firmaani. Vaikka vaimo kieltäytyisikin tuosta perinnöstä, niin tulen kyllä vaatimaan että tuo omaisuus huomioidaan ositusta tehdessä. Laitetaan nyt vielä ettei appiukolla mitään testamenttia, eli ei siis mitään avio-oikeuden kieltävää ehtoa.
Voiko vaimo kieltäytyä isänsä perinnöstä
Rahat jakoon
351505
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
En saanut kysymyksestä varmuutta, että onko appi kuollut ennen erohakemuksen rekisteröintiä käräjäoikeuden kansliassa. Kun kysyt näin, niin oletan apen kuolleen jo aiemmin.
Vaimon kieltäytyminen on auttamattoman myöhäistä. Jakamattoman pesän osuus huomioidaan osituksessa.
Appi kuoli ensin, sitten jätin paperit jotka vaimo on jo myös allekirjoittanut. Onhan tämä tilanne ollut tiedossa jo pitkään, siksi nuo paperit nyt nopeasti jätin kun älysin että perinnön ansiosta omaisuudet tasoittuu, muuten olisin ollut reilusti maksumies osituksessa, nyt taidan jopa jotain saada.
Tottakai hän voi kieltäytyä perinnöstä, ei kenenkänän ole pakko ottaa uperintöä vastaan. Kun hän on kieltäytynyt perii hänen osuutensa hänen lapsensa, sinä jäät nuolemaan näppejästi. Jos lapsia ei ole perii toiset rintaperilliset eli vaimosi sisarukset.
Aivan sama mikäli vaimollasi olisi hirveästi velkaa ulosotossa. Hän kieltäytyisi perinnöstä, perintö menisi hänen lapsille, vouti jäisi nuolemaan näppejään. Täysin laillista, sinä et saa perinnöstä euroakaan.
Voi toki kieltäytyä, mutta osituksessa tuo perintö silti huomioidaan jos kieltäytyy vasta avioeron vireille tuolon jälkeen. Eli homma menee juuri niinkuin avaaja on arvionnut.
Se on niin kuin täällä sinua korjanneet ovat kertoneet. Osituksessa otetaan huomioon se varallisuus, mitä puolisoilla oli avioerohakemuksen jättämisen ajankohtana. Kun vaimon isä oli sitä ennen kuollut, vaimon varallisuuteen kuului osuus isän jakamattomaan kuolinpesään.
Kiinnitin huomiota sanomaasi "muuten olisin ollut reilusti maksumies osituksessa". En tiedä tietenkään, mistä syystä näin olisi ollut, mutta vaimolla saattaa olla hyvät mahdollisuudet vedota osituksen sovitteluun avioliittolain 103 b § nojalla, jos puolisoiden välisen osituksen lopputulos muuttuu olennaisesti hänen saamansa perinnön vuoksi.
Saatat siis sovittelun jälkeen olla kuitenkin maksumies, vaikka vaimosi saama perintö otetaankin huomioon osituksessa.
Miksi vaimon perintö olisi jotenkin pyhempi kuin minun koko elämäntyöni tuottama omaisuus? En siis ymmärrä miksi tätä tilannetta pitäisi jotenkin kohtuullistaa.
Miksi et aikoinasi tehnyt avioehtoa, nyt ei tarvitsisi asiaa pähkäillä? Kun järki ja kyrpä seisoo yhtä aikaa tapahtuu tälläistä, sitä saa mitä tilaa, ei itku auta markkinoilla!
Jos teillä on lapsia, niin vaimosi on varmastikin mahdollistanut sen, että voit panostaa siihen yritykseesi ja näinollen edesauttanut omaisuutenne karttumista.
Vaimon kieltäytyminen on auttamattoman myöhäistä...ja höpö höpö.perinnöstä voi aina kieltäytyä ja sitä ei sen jälkeen huomioida mitenkään olitpa aviossa tai eroamassa.
>Aivan sama mikäli vaimollasi olisi hirveästi velkaa ulosotossa. Hän kieltäytyisi perinnöstä, perintö menisi hänen lapsille, vouti jäisi nuolemaan näppejään. Täysin laillista, sinä et saa perinnöstä euroakaan.
Ei kyllä taida mennä noin. Siinä toimitaan silloin vastoin velkojien etua ja väittäisin että ensin maksetaan ulosottovelat, katsotaan mitä jää ja loppu menee lapsille, jos on mitä mennä.
Tasan tarkkaan menee niin sillä ei kenenkään tarvitse ottaa perintöä vastaan, siinä ei ole velkojilla mitään sanomista, jäävät nuolemaan näppejään. Sinä voit väittää ihan mitä tahansa, se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tämän asian olen kahdelta juristilta tarkistanut, eiköhän he tiedä paremmin kuin joku juoppo.
Näin on. Näin meni tutulla.
Yhden vinkin annan: Tilanteessasi kannattaa olla nyt ihan hissukseen ja odottaa että vaimo tuon perintönsä saa, sitten vasta ala vaatia ositusta.
itselläni oli samallainen tilanne kymmenen vuotta sitten. Muijan äidin perunkirjoituksetkin oli jo pidetty ja meillä alkoi osituksen teko, yllättäen kuvioon tulikin jälkeenpäin löytynyt testamentti, joka sulki pois minun avio-oikeuden. Itse epäilin tuota testamenttia väärennökseksi, mutta pesän kaikki osakkaat sen hyväksy ja olisi varmaan sen todistanut oikeaksi, eli olisin varmasti hävinnyt jutun jos olisi alkanut riitelemään. Ratkaisinkin tilanteen niin, että möin pikavauhdilla firmani, ja muukin omaisuus äkkiä rahaksi. Sitten lähdin tänne Etelä-Amerikkaan
asumaan, täältä ei minua ex-muija tai vouti tavoita. Bisnes rullaa täälläkin, lämmintä riittää ja naiset on kauniita. Ei ole Suomea ikävä.
Kummasti siellä Brasseissa noi ääkköset pelaa...
Ai niinku Brasseihin ei voi viedä skandinäppäimistöllä varustettua tietokonetta? :D Hyvä nimimerkki sulla kyl :D
Ole nyt kerrankin MIES ja yritä pärjätä omillasi!
Vai eikö "vihtorilla" oikein firma kannata, kun vaimokin lähti?
Neuvoisin sinua ottamaan yhteyttä paikkakuntanne oikeusaputoimistoon. Sieltä saat asiallista ja varmaa tietoa. Käynti tietenkin maksaa, mutta varmasti kannattaa.
Asia tulee selväksi kertakäynnillä. Olen itse käynyt toimistossa avioeroni yhteydessä ja voin sanoa, että kannatti.
Niin... onhan vaimollasikin oikeus saada laillisesti puolet firmastasi ja edellisestä verotuksesta katsottuna puolet summasta jonka olet tienannut.
Vaimosi voi kieltäytyä perinnöstä,mutta voi myös laittaa suoraan perilliselle niin ei tarvitse tapella. Ihan lakisääteisesti menee.
Mutta muista että jos vaimo ottaa perinnön vastaan, jaetaan myös verot siitä tasan.
Saahan vaimo kieltäytyä omasta osastaan perinnöstä MUTTA MIEHEN osuutta ei :D JA asia on FAKTA vaikka kieltäydyt ja on ulosotossa velkaa niin vouti vie ensin ja sitten mm. lapset. ASIA ON FAKTA siskoni kuoli ja hänellä jai kolme lasta ja sen jälkeen kuoli äitimme. Siskoni osuudesta otettiin päältä (sisko kuollut ennen äitiämme) ulosottovelat ja loput saivat nämä kolme lasta!!!!! Asia tapahtui viimevuonna!!!!
Mielenkiintoinen fakta. Varmaankin. Jos ymmärtäisi mikä se fakta tuossa jutussa on.
Sekava vuodatus, aivan täyttä huuhaata. Siskollasi kolme lasta, siskosi kuoli ensin, sitten kuoli äitisi. Siinä on käynyt niin että siskosi peri hänen ĺapsensa, jos pesä velkainen ei velkoja lapset joudu maksamaan. Velat eivät periydy! Kun äitisi kuoli peri hänet hänen elossa olevat lapset ja kuolleen siskosi lapset. Ei tässä vouti mitenkään pääse väliin.
Vaikka äitisi olisi kuollut ensin olisi siskosi voinut kieltäytyä perinnöstä, perintö olisi mennyt hänen lapsilleen. Tässäkään tapauksessa vouti ei olisi saanut euroakaan. Tästä on aivan turha kinata, olen asian kahdelta juristilta tarkistanut!
Näin se vain on. Velat kyllä periytyy, jos ei älyä kieltäytyä perinnöstä. Kyseessä on vanha laki joka oli pimennossa .Otettiin käyttöön uudestaan suuren laman alkaessa pankkikriisien aikana. Tarkistappa asia uudestaan.
Lehmätkin lentää. Uusi luonnonlaki, tullaan ottamaan käyttöön tämän nykyisen laman syövereissä
Voisiko joku kertoa miten tuo kuvio oikeasti lain mukaan menee ?
Kolme sukupolvea. Keskimmäinen kuolee ja hänelle jää ulosottoon velkoja.
Olen luullut että velat jäävät velkojien tappioksi ja kuolleen lapset perivät hänen osuuden isovanhempien jälkeensä jättämästä perinnöstä. Voiko ulosotto vaatia välistä osuuttaan ?
Ehtivätkö/voitvatko velat vanhentua, jos vielä työelämässä olevat isovanhemmat elävät vielä parikymmentä vuotta ?
Keskimmäinen kun kuolee niin velkojat vievät omansa tai sen mitä saavat eli tarvittaessa koko perinnön. Sitten asia on loppuunkäsitelty eli isovanhempien perintö menee lapsenlapsille.
Keskimmäinen kuoli jo ja häneltä jäi reilusti ulosottovelkoja.
Meneekö isovanhempien perintö kuolleen lapsen ulosottovelkoihin vai suoraan lapsenlapsille ?
Johan tuo sinulle tuo kerrottiin: suoraan lapsenlapsille menee.
VAI NIIN
Myöhäistä, jos on ollut jo perunkirjoituksessa.
Perinnöstä voi luopua, jos ei ole ryhtynyt perintöön. Käytännössä siis viimeistään perunkirjoituksessa pitäisi ilmoittaa, että luopuu perinnöstä. Eli käytännössä aloittajan tapauksessa perinnöstä luopuminen ei enää onnistuisi.
Ja sitten tämä velka-asia. Jos keskimmäisen sukupolven edustaja kuolee ylivelkaisena, jäävät velkojat nuolemaan näppejään siltä osalta, mihin kuolinpesän varat eivät riitä velkojen maksuun. Kun sitten vanhimman sukupolven edustaja kuolee, menee perintö kuolleen lapsen kohdalla yhden sukupolven yli lapsenlapsille. Verottaja ei tähän väliin tule, paitsi jos nuorin sukupolvi on laiminlyönyt vanhempansa perunkirjoituksen pitämisen ja siitä johtuen joutunut henkilökohtaiseen vastuuseen vanhempansa veloista.
Miten 9- ja 11-vuotiaat lapset huolehtii perunkirjoituksesta ? Kenelle perunkirjoitus kuuluu tässä tilanteessa ?
Appiukkoko on kuollut? Ennen vai jälkeen avioeron hakemisen?
Aikoinaan minulle sanoi tuomari, että avioero tapauksissa, jos on yhtään kunniantuntoa jäljellä kummallakaan, ei toisen perintöihin kosketa. Eli olin kai itse tyhmä, kun en alkanut vaatia siippani perinnöstä avio-osuuttani. Mutta ihan oikeesti, eihän puolison suvun perinnöt todellakaan kuulu toiselle ero tilanteessa yhtään mitään. (meillä oli kylläkin ns. sopuero, ja lapset kyllä hyötyivät perinnöstä esim. niin, ettei tarvinut ottaa opintolainoja)
Jos puolison perinnöt jätetään ulkopuolelle, niin eikö olisi sitten kohtuullista että jätetään toisen puolison firmakin jaon ulkopuolelle. Ketjun avaajan tilanteessa firma on ilmeisesti menossa jakoon, tai ainakin sen arvo huomioidaan jaossa.