Suvaitsevaisuus
Artsi
6410
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minä ole myös vl ja olen kokenut uskovaisten keskuudessa tapahtuneet erilaisuudesta puhumiset myönteisinä, sillä keskustelujen sanoma on kiteytettynä siinä, että olemme jokainen erilaisia, vaikka olisimme esim. samaa kansaakin. Jumalan silmissä mitään tällaisia eroja ei ole ja on Jumalan tahdon vastaista erotella ihmisiä minkään tällaisen seikan vuoksi (näin Raamatussakin sanotaan). Todella valitettavaa minusta sen sijaan on, että jotkut yksittäiset uskovaiset immeiset luulevat olevansa vitsikkäitä puhuessaan esim. tummaihoisista rasistisin ilmauksin. Tällaiseen kielenkäyttöön tulisi puuttua ystäväpiireissä ja vaikka iltakylissä tai nuortenilloissa. Ja saa mielestäni kyllä vähän vanhempiakin mummoja ja vaareja muistuttaa tasa-arvon tärkeydestä...
Suomessa on ihan liikaa muutenkin rasismia muualta tulleita ihmisiä, vammaisia tai muita ns. "normaali"-ihmisistä (onko sellaisia?!) kohtaan, ettei uskovaisten todellakaan tarvi omaksua niitä piirteitä. Varsinkaan kun ne ovat Jumalan sanan vastaisia...
Että tätä mieltä...
Otteita taannoisesta Päivämiehen kirjoituksesta erilaisuudesta:
Ennakkoluulot johtuvat usein siitä, että PELKÄÄMME kohdata toisen erilaisuutta. Toinen ihminen ihminen, hänen elämäntapansa ja arvovalintansa voivat tuntua uhkaavilta.
Vieraan kulttuurin kohtaaminen haastaa meitä katsomaan peiliin, pohtimaan sitä, miksi minä olen saanut ja valinnut tällaisen elämän. Vaikeat kysymykset helposti ohittaa ajattelemalla toisten olevan yksinkertaisia, jopa tyhmiä. Selvittämättömät ennakkoluulot ja pahantahtoisuus tuhoavat helposti toisen ihmisen kunnioituksen.
Miten omia, turhia ennakkoluuloja voisi lähteä purkamaan? Hyvä lähtökohta on pyrkiä kohtaamaan toinen ennen kaikkea yksilönä, Jumalan luomana, ainutlaatuisena ja arvokkaana ihmisenä.
Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii,
mutta autuas se, joka kurjia armahtaa! (Sananl.14:21)
Uskovaisia on moitittu suvaitsemattomuudesta. Pidämme omaa uskoamme ainoana oikeana. Juhana Raattamaa on sanonut viisaasti, että jokainen ihminen tulkoon uskollaan autuaaksi, mutta Raamatussa puhutaan vain yhdestä Jumalan valtakunnasta.
Raamattu opettaa meitä lähestymään kaikkia RAKKAUDELLA ja TOTUUDELLA.
Rakkautta on se, että emme torju taivastietä etsivää ihmistä, olipa hän millainen tahansa. Esikuvana meillä on itse Herra Jeesus, joka armahti niin huorintekijän (Joh.8:4-11) kuin murhamiehenkin (Luuk.23:39-43).
Jumalan sanan totuus on se, että vain Jeesukseen uskomalla pääsemme taivaaseen (Joh.14:6). Sitä Jeesus käski omiensa julistaa kaikille maailman kansoille. Evankeliumista elää jokainen Jumalan lapsi, ja saa uskoa syntinsä anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
Jumalan valtakunnan asukkaina emme ole muita ihmisiä parempia, vaan yhtä pahoja ja syntiin taipuvaisia kuin kaikki muutkin. Emme voi kehuskella onnistuneella uskonkilvoituksella. Se mistä me voimme kerskata, on Jeesuksen sovitustyö. Se kuuluu KAIKILLE IHMISILLE KANSALAISUUDESTA JA KULTTUURISTA RIIPPUMATTA.
kirjoitit Olga. Olet myös nähnyt asioiden ytimen, eli sen, miten yksittäinen uskovainen voi
erehtyä, mutta Jumalan valtakunnassa tahdomme neuvoa toisiamme elämään sovussa. Turha ei ole se
Raamatun sana, mikä kehoittaa elämään meitä sovussa kaikkien ihmisten kanssa, mikäli meistä se riippuu!
Aihe on väärin argumentoitu, jos puhutaan erilaisuudesta. Tällöin otsikossa lähdetään liikkeelle siitä, että 99% meistä on valkoihoisia ja terveitä. Otsikko pitäisi olla: Meidän ihmisten hyvyys ja pahuus. Vl:ien seurakunnassa pitäisi olla enemmän tyylitietoisuutta.
Jos on ollut keskustelunaiheena erilaisuus, ja sitten on Päivämiehessä tilaisuudesta aukeaman artikkeli, johon on otettu kuva ja haastateltu afrikkalaista naista. Siinä korostamme omaa hyvyyttämme, että nyt olemme puhua erilaisuudesta, ja osaamme suhtautua asiaan siten että olemme itsekin erilaisia, mutta teot puuttuvat, että tuntisimme joukosta poikkeavan ihmisen olon joukossamme lämpimäksi. Itse olen valkoihoinen ja en ole vammainen, mutta jollain tavalla erilaisena olen joutunut torjutuksi lestatiolaisten keskuudessa.
Uskomme ei pitäisi olla sanoissa ja puheissa vaan töissä ja totuudessa.
saako kysyä, millä tavalla koet olevasi erilainen? Miksi sinua juuri siksi syrjitään uskovaisten keskuudessa?
Ihmisiä olemme kaikki, ja sen mitä olen huomannut, niin me olemme suvaitsevaisuuden suhteen aivan samalla viivalla muiden kanssa. Ihmisillä on kumma vietti rasismiin ja syrjintään, eikä se johdu kyllä uskovaisuudesta. Ennemmin näkisin niin, että usko auttaa paremmin ymmärtämään erilaisuutta, kun ei itse olla niin ylpeitä.
Ainakin uskovaiset aivan oikeasti tietävät, että kaikki ovat yhtä arvokkaita. Monesti muualla esimerkiksi vanhuksia ja pieniä lapsia, sikiöitä, ei arvosteta, koska ne ovat hyödyttömiä. Vl-seurakunnassa (hassu sanamuoto) ihmisten arvostus ei perustu hyötynäkökulmaan, eikä myöskään onnistumiseen. Näin ainakin periaatteessa. Tietysti ihmisinä meidän on vaikea toimia tässä asiassa täydellisesti (tai mahdotonta).