Alla olevassa tekstissä on asia hyvin selitetty. Asia on nyt hyvin ajankohtainen vuoden 2012 alussa. Eduskunta äänstänee asiasta ensi talvena tai keväänä.
Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opiskelijoiden yhdenvertaisuus
Eduskunnan puhemiehelle
Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvan peruskoululaisen ja lukiolaisen on Suomessa osallistuttava uskonnon opetukseen. Mikäli oppilas on evankelisluterilaisen kirkon jäsen, ei elämänkatsomustiedon opiskelu peruskoulussa tai lukiossa ole käytännössä mahdollista. Oppilas voi osallistua elämänkatsomustiedon opiskeluun vain eroamalla kirkosta. Kirkosta oppilas ei voi erota ilman huoltajien suostumusta ennen 18 vuoden ikää.
Toisaalta kirkkoon kuulumattomat tai muihin kuin evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvat opiskelijat voivat peruskoulussa ja lukiossa opiskella elämänkatsomustietoa. He voivat myös huoltajien suostumuksesta vaihtaa elämänkatsomustiedon uskonnonopetukseen ilman, että heidän täytyy liittyä evankelisluterilaisen kirkon jäseniksi. Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvan oppilaan on kuitenkin osallistuttava uskonnon opetukseen, mikäli huoltajat eivät ole halukkaita kirkosta eroamiseen. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta tilanne on ongelmallinen.
Suomen perustuslain 11 §:ssä todetaan, että "jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus". Perustuslain mukaan uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa sekä oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Vaikka Suomen peruskoulussa ja lukiossa uskonnon opetus ei ole vakaumuksellista, niin pakko osallistua uskonnon opetukseen tuntuu loukkaavan oppilaiden yhdenvertaisuutta ja myös uskonnon vapautta, sillä alle 18-vuotias ei voi itse vapaasti valita uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukseen osallistumisen välillä.
Kirkkoon kuuluvien osuus on Suomessa noin 78 prosenttia väestöstä. Määrä on ollut laskeva 2000-luvun ajan. Kirkkoon halutaan kuulua monesta syystä, ei vain uskonnollisen vakaumuksen vuoksi. Kirkolla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli esimerkiksi diakonia- ja nuorisotyössä, mikä on entistä useammin syy kuulua kirkkoon. Seurakunnan jäsen kokee tukevansa kirkollisveron avulla esimerkiksi kirkon työtä vähäosaisten ja köyhien hyväksi samoin kuin kirkon ulkomaan-, katastrofi- ja kriisiapua. Yhä useammat kokevat, ettei kirkon jäsenyyden tulisi estää oppilaan osallistumista elämänkatsomustiedon opetukseen, sillä kirkon jäsenyydelle voi olla myös uskonnollisesta vakaumuksesta riippumattomia syitä. Uskonnollisen maailmankatsomuksen omaavalla oppilaalla voi toisaalta olla halu opiskella myös elämänkatsomustietoa osallistuttuaan ensin usean vuoden ajan uskonnon opetukseen. Mahdollisuus tähän voisi positiivisella tavalla tukea oppilaan pyrkimyksiä rakentaa maailmankatsomustaan ja olisi siten pedagogisesti ja myös eettisesti perusteltu.
Tällä hallituskaudella valmistellaan hallitusohjelman mukaisesti perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista. Tavoitteena on vahvistaa muun muassa yhteiskunnallista kasvatusta ja arvokasvatusta. Elämänkatsomustiedon opiskeluun osallistumisen mahdollistaminen myös kirkkoon kuuluvalle oppilaalle tukisi tavoitetta arvokasvatuksen vahvistamisesta. Elämänkatsomustiedon opiskelu on tunnustuksellisista uskonnoista riippumatonta arvokasvatusta, joka antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Perusopetuksen tuntijakoa uudistettaessa voitaisiin selvittää elämänkatsomustiedon muuttamista valinnaiseksi oppiaineeksi. Perusopetuksessa tulisi huomioida ja myös toteuttaa nykyistä paremmin perustuslain pykälä uskonnon ja omantunnon vapaudesta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko perusopetuksen tuntijaon uudistamisen yhteydessä tarkoitus ottaa esille elämänkatsomustiedon ja uskonnon opiskelijoiden yhdenvertaisuuden puute ja
onko lainsäädäntöä tarkoitus uudistaa siten, että kirkkoon kuuluva oppilas voi osallistua myös elämänkatsomustiedon opetukseen eroamatta kirkosta?
Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2011
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr
Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opiskelijoiden yhdenvertaisuus
Eduskunnan puhemiehelle
Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvan peruskoululaisen ja lukiolaisen on Suomessa osallistuttava uskonnon opetukseen. Mikäli oppilas on evankelisluterilaisen kirkon jäsen, ei elämänkatsomustiedon opiskelu peruskoulussa tai lukiossa ole käytännössä mahdollista. Oppilas voi osallistua elämänkatsomustiedon opiskeluun vain eroamalla kirkosta. Kirkosta oppilas ei voi erota ilman huoltajien suostumusta ennen 18 vuoden ikää.
Toisaalta kirkkoon kuulumattomat tai muihin kuin evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvat opiskelijat voivat peruskoulussa ja lukiossa opiskella elämänkatsomustietoa. He voivat myös huoltajien suostumuksesta vaihtaa elämänkatsomustiedon uskonnonopetukseen ilman, että heidän täytyy liittyä evankelisluterilaisen kirkon jäseniksi. Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvan oppilaan on kuitenkin osallistuttava uskonnon opetukseen, mikäli huoltajat eivät ole halukkaita kirkosta eroamiseen. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta tilanne on ongelmallinen.
Suomen perustuslain 11 §:ssä todetaan, että "jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus". Perustuslain mukaan uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa sekä oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Vaikka Suomen peruskoulussa ja lukiossa uskonnon opetus ei ole vakaumuksellista, niin pakko osallistua uskonnon opetukseen tuntuu loukkaavan oppilaiden yhdenvertaisuutta ja myös uskonnon vapautta, sillä alle 18-vuotias ei voi itse vapaasti valita uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukseen osallistumisen välillä.
Kirkkoon kuuluvien osuus on Suomessa noin 78 prosenttia väestöstä. Määrä on ollut laskeva 2000-luvun ajan. Kirkkoon halutaan kuulua monesta syystä, ei vain uskonnollisen vakaumuksen vuoksi. Kirkolla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli esimerkiksi diakonia- ja nuorisotyössä, mikä on entistä useammin syy kuulua kirkkoon. Seurakunnan jäsen kokee tukevansa kirkollisveron avulla esimerkiksi kirkon työtä vähäosaisten ja köyhien hyväksi samoin kuin kirkon ulkomaan-, katastrofi- ja kriisiapua. Yhä useammat kokevat, ettei kirkon jäsenyyden tulisi estää oppilaan osallistumista elämänkatsomustiedon opetukseen, sillä kirkon jäsenyydelle voi olla myös uskonnollisesta vakaumuksesta riippumattomia syitä. Uskonnollisen maailmankatsomuksen omaavalla oppilaalla voi toisaalta olla halu opiskella myös elämänkatsomustietoa osallistuttuaan ensin usean vuoden ajan uskonnon opetukseen. Mahdollisuus tähän voisi positiivisella tavalla tukea oppilaan pyrkimyksiä rakentaa maailmankatsomustaan ja olisi siten pedagogisesti ja myös eettisesti perusteltu.
Tällä hallituskaudella valmistellaan hallitusohjelman mukaisesti perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista. Tavoitteena on vahvistaa muun muassa yhteiskunnallista kasvatusta ja arvokasvatusta. Elämänkatsomustiedon opiskeluun osallistumisen mahdollistaminen myös kirkkoon kuuluvalle oppilaalle tukisi tavoitetta arvokasvatuksen vahvistamisesta. Elämänkatsomustiedon opiskelu on tunnustuksellisista uskonnoista riippumatonta arvokasvatusta, joka antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Perusopetuksen tuntijakoa uudistettaessa voitaisiin selvittää elämänkatsomustiedon muuttamista valinnaiseksi oppiaineeksi. Perusopetuksessa tulisi huomioida ja myös toteuttaa nykyistä paremmin perustuslain pykälä uskonnon ja omantunnon vapaudesta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Onko perusopetuksen tuntijaon uudistamisen yhteydessä tarkoitus ottaa esille elämänkatsomustiedon ja uskonnon opiskelijoiden yhdenvertaisuuden puute ja
onko lainsäädäntöä tarkoitus uudistaa siten, että kirkkoon kuuluva oppilas voi osallistua myös elämänkatsomustiedon opetukseen eroamatta kirkosta?
Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2011
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.