Kirkosta eronneet

Vielä ehtii eroamaan kirkosta viikon verran, ettei tarvitse maksaa ensi vuonna kirkollisveroa. :)

"Kirkossa ei ole koskaan ollut hauskaa vaan aina masentui kun siellä kävi,."

Et ole varmasti ainut, sillä minuakin alkaa ahdistamaan aina kun astun kirkkoon ja istuin kirkon penkille jonkun juhlissa tai silloin kun peruskoulussa osallistuin pakollisiin jumalanpalveluksiin. Esimerkiksi isovanhempieni hautajaisissa nyt ahdisti muutenkin ja sitten vielä se papin uskonnollinen höpöhöpö -puhe, jolle isoisänikään ei koskaan antanut minkäänlaista arvoa! Tahdon, ettei minua siunata ollenkaan sitten kun joskus kuolen, mutta kai mäkin joudun kunnianloukkauksen kohteeksi ateistina (niin kuin monet muutkin) kun läheisistäni kukaan tähän mennessä ei ole tutustunut siviilihautajaisten järjestämiseen. Sen vuoksi pitää toivoa jälkeläisistä, että ne ajattelisivat järjellään ja kunnioittaisivat isänsä toivomusta ja ideologiaa. Eikö se ole uskovaisistakin hyvin kielteinen asia, että ateisti hautajaisissa siunataan kun on sekin että ateisti haudataan "pyhälle maalle"?

Kirkossa en ole käynyt yli 10 vuoteen! Enkä mene, jos joltakin sukulaiselta tulisi joku hääkutsu ja he menisivät naimisiin kirkossa, eikä maistraatissa. Saatan toki osallistua siihen muuhun hääjuhlaan, vaikka nekin tuntuvat sellaisilta pitkävetisiltä ja liian kaavamaisilta kakun leikkaamisesta aina sinne hääkimpun heittoon asti. Ne leikkimieliset visailut hääparin kesken on kyllä todella arvon alentamista, johon en varmasti itse suostuisi ja sellaisia ovat jotkut kavereiden järjestämät polttarit...ei kiitos! :)

joulupäivänä

Pidä uskosi Jumalaan, niin ei tarvitse miettiä kirkosta eronneilla.

Mä olen samaa mieltä niistä Jumalanpalveluksista.

Pitäisi olla enemmän ilosanomaa, eikä suruvirsiä.