Tapasin vuosia sitten erään henkilön, jota en edelleenkään ole kyennyt unohtamaan. Kohtaaminen oli maailmani mullistava, jonka jälkeen mikään ei ollut ennallaan. Tunne vaikutti tuolloin molemminpuoliselta, mutta olosuhteiden pakosta emme voineet myöntää tunteitamme muuten kuin etäältä katsellen. Sitten elämä erotti meidät, emmekä ole nähneet vuosiin. Edelleen ajattelen häntä viikoittain. En tiedä hänestä edes koko nimeä, ikää, asuinpaikkaa, en mitään. En kuitenkaan voi lakata pohtimasta, kuka hän on ja mitä hänelle kuuluu, miksi vaikutimme toisiimme niin voimakkaasti. Haluaisin kovasti tietää edes sen, mitä hänelle kuuluu. Tuntuu että voisin jotenkin rauhoittua asian kanssa jos tietäisin hänestä edes jotain.
Tiedän varmuudella hänen sukunimensä 4 ensimmäistä kirjainta. (Pitkä tarina miksi niin) Sen perusteella vaikuttaisi että nimi on suht harvinainen, mutta siitä huolimatta en ole onnistunut löytämään häneen sopivaa henkilöä numeropalvelusta, Facebookista, tai netistä ylipäätään. Olen kyllä törmännyt henkilöihin, joiden varmuudella tiedän tuntevan hänet, ja mietin kehtaisinko kysyä heiltä jotain. Onnistuisikohan se ilman että vaikutan hullulta stalkkerilta? En myöskään haluaisi paljastaa henkilöllisyyttäni kolmansille osapuolille, koska jutut leviävät niin helposti.
Olen varmasti vuosien mittaan suurennellut tätä juttua, ja olen jotenkin "koukussa" ja hänestä on tullut päähänpinttymä. Uskon että jos esim. saisin häneen yhteyden ja ottaisin asian puheeksi, hän olisi unohtanut minut jo aikoja sitten ja tajuaisin hölmöyteni ja alkaisin elää eteenpäin. Tai sitten hän kokisi samoin, ja hyvä niin. Tämä itsekseen ikävöinti kuitenkin alkaa käydä todella raskaaksi.
Tähän henkilöön ja tapaamisiimme ja koko hommaan liittyy niin paljon omituisia asioita, joita en nyt jaksa selostaa, että en vain voi viitata kintaalla ja antaa olla. Mitä ihmettä voisin tehdä? :(
Tiedän varmuudella hänen sukunimensä 4 ensimmäistä kirjainta. (Pitkä tarina miksi niin) Sen perusteella vaikuttaisi että nimi on suht harvinainen, mutta siitä huolimatta en ole onnistunut löytämään häneen sopivaa henkilöä numeropalvelusta, Facebookista, tai netistä ylipäätään. Olen kyllä törmännyt henkilöihin, joiden varmuudella tiedän tuntevan hänet, ja mietin kehtaisinko kysyä heiltä jotain. Onnistuisikohan se ilman että vaikutan hullulta stalkkerilta? En myöskään haluaisi paljastaa henkilöllisyyttäni kolmansille osapuolille, koska jutut leviävät niin helposti.
Olen varmasti vuosien mittaan suurennellut tätä juttua, ja olen jotenkin "koukussa" ja hänestä on tullut päähänpinttymä. Uskon että jos esim. saisin häneen yhteyden ja ottaisin asian puheeksi, hän olisi unohtanut minut jo aikoja sitten ja tajuaisin hölmöyteni ja alkaisin elää eteenpäin. Tai sitten hän kokisi samoin, ja hyvä niin. Tämä itsekseen ikävöinti kuitenkin alkaa käydä todella raskaaksi.
Tähän henkilöön ja tapaamisiimme ja koko hommaan liittyy niin paljon omituisia asioita, joita en nyt jaksa selostaa, että en vain voi viitata kintaalla ja antaa olla. Mitä ihmettä voisin tehdä? :(
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos on yhteisiä tuttuja, luulisi että onnistuisit kautta rantain selvittämään ainakin henkilön sukunimen kokonaisuudessaan. Sitten voisit ehkä löytää hänet itsenäisesti helpommin.
kuulostaa ihanan romanttiselta....
http://www.youtube.com/watch?v=V_wTpD6o_Q4&ob=av3e
Älä tee itestäs pelleä, kun et tiedä siitä toisesta, saattaa olla monen mukulan vanhempi jo. Sitäpaitsi, musta tuollainen ikävöinti hipoo jotain outoa tunnetta. Asut sä jossain korvessa, missä et tapaa vastakkaista sukupuolta ?
tyly ja romantiikan tunteeton vastaus
mutta realistinen,korkealta tippuminen koskee
Tällä palstalla on paljon outoja ei-juuri-minkään-todellisen-kohtaamisen-perusteella ikävöiviä.
Kun heitä näköjään maailmaan mahtuu heitäkin, ehkä heidän kannattaa selvittää tuollaiset asiat, jotta pääsevät vihdoin eteenpäin. Vaikka sitten huomaamalla, että kohde elää elämäänsä toisaalla, kuten yleensä.
Kiitos kommenteista. Olen perheellinen ihminen, elän ihan normaalisti elämää eteenpäin itsekin. Mutta silti muistelen häntä, tuntemukset häneen liittyen olivat niin voimakkaita. Sitä on todella vaikea sellaisen tajuta joka ei ole sitä kokenut. En haaveile suhteesta hänen kanssaan, vaan haluaisin todella vain tietää mitä hänelle kuuluu. Meillä ei ole yhteisiä tuttuja, vaan olen törmännyt Facebookissa ihmisiin jotka olen nähnyt usein hänen seurassaan. En kuitenkaan tunne näitä ihmisiä kuin kasvoilta, ja he eivät tunne minua. En siis voi puolihuolimattomasti eipä-tässä-mitään -tyylisesti kysäistä hänestä keneltäkään. Jos teille joku lähettäisi viestin liittyen kolmanteen osapuoleen, kertoisitteko nimiä eteenpäin vai ajattelisitteko että mikähän hullu siellä kyselee? Perheellisenä en tosiaan viitsi alkaa omalla naamallani kyselemään vastakkaisen sukupuolen edustajasta. Varmasti tämä ikäväni kohde elää tahollaan elämäänsä ja sitä toivonkin. Haluaisin vain tietää hänestä JOTAIN.
Ymmärrän tunteitasi, sillä jokainen kirjoittamasi sana voisi kertoa myös Hänestä ja itsestäni (kuten myös monista muista tässä maailmassa). Muistan kyllä itsekin hänet näin vuosien jälkeenkin. Muistan jopa edelleen, mitä hänellä oli päällään, kun näin hänet ensimmäisen kerran. Itse sain aikoinaan selville tämän ihmisen nimen, ja löysin hänet Facebookista. Tiedän, että hänellä on kumppani, mahdollisesti lapsiakin. Tämä sai irrottamaan ajatukseni hänestä, joten en lopulta ottanut häneen yhteyttä ja päätin siirtyä elämässäni eteenpäin.
Järkeni sanoo, että olisi parempi, jos en kuulisi hänestä enää mitään. Tunteeni taas sanovat, että olisihan se edelleen kiva tutustua ja päästä toteamaan ettei se kaikki ollut vain pääni sisällä. Kipeää se silti tekisi, jos hän ilmestyisi elämääni vain saadakseen itselleen mielenrauhan ja häipyäkseen uudestaan.
Ikävää häntä kohtaan en ole vuosiin enää osannut tuntea. Hänellä on silti pysyvä paikka sydämessäni ja säännöllisen epäsäännöllisesti ajattelen häntä edelleen lämmöllä. Ihmisen tunnemuisti on kyllä ällistyttävä.
Onnea etsintään, ja tee niin kuin parhaaksi koet. :)