Evenin'

http://www.youtube.com/watch?v=W9mhsW5aWJM&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=WC5FdFlUcl0&feature=relmfu

Ah, adele heti amyn jälkeen..

http://www.youtube.com/watch?v=b-I2s5zRbHg

http://www.youtube.com/watch?v=rYEDA3JcQqw

Surullisen kaunis Garyn biisi. Sinulla on aina ollut poikkeuksellinen kyky löytää visuaalisesti ja soundillisesti upeitä biisejä Mää.

Se mitä se tuo minulle: kerron sen teille.

Se yksinäisyys, riipivä yksinäisyys: on yksin maailmassa ilman kenenkään turvaa, suojaa ja lohtua. Ilman toisten ymmärrystä tai jakamaa ystävyyttä, toveruutta tai läheisyyttä. Se kipu on niin kamalaa, ettei sitä voi ilmoille henkäistä; juuri siksi, koskei sitä kukaan toinen ymmärrä.

Ymmärrätkö sinä kipuni? Et tietenkään, ethän sinä itse koe sitä. Enkä minä koe sitä kipua, jonka sinä tunnet. Minulla ei ole siitä harmainta aavistustakaan. Jotain voin kuvitella - mutta kuvitelmani on vain sitä minkä arvon tuolle kivulle annan. Toinen suuremman, toinen vähemmän. Ei kukaan meistä: ole toisen jalanjäljissä. Eikä tarvitsekaan. Siksi olemme nin kaukana toisistamme. Mutta ymmärrämme sen olemassaolon; ja siksi kun hyväksymme ihmisyyden niin hyväksymme kivun hahmon toisissamme. Se tekee meistä toisistaan hyväksyviä palstakirjoittajia. Osittain.

Antaakohan joku omalle kivulleni suuremman arvon? Toivottavasti ei. Se ei ole sen arvoista. Enkä arvota ihmistä kokemansa kivun määrällä. Ehkä se arvostus tulee sieltä, miten hän sieltä osaa nousta; suureksi ja kauniiksi ihmiseksi, vähitellen, omien voimavarojensa mukaan.

Laitan myöhemmin ja tuonnempana toisen ketjun jossa puhun kivun muistosta. Tämä kommenttini on jo parin vuorokauden mittainen eli historiaa mitä palstalla tapahtunut mutta se tuli päästessäni vihdoin nettimaailmaan ja aloittamiani jatkamiani.

Halusin esittää keskustelupalstalle kysymyksen, ja sainkin monta vastausta:

http://www.youtube.com/watch?v=zvTmLRw_-oU

Terveisiä ystäville! =)

http://www.youtube.com/watch?NR=1&v=VOnD__trtrU&feature=endscreen