Aiheutatko läheisillesi surua ja tuskaa, oletko epärhellinen ?

Hymmm, suomessa on paljon sarautta perheissä, on suuri onnettumuus ihmiselle joka on joskus rakastunu ihanaan narsisti luonteiseen puolisoonsa, onnellinen elän voi muuttuaki ikuiseksi h e l v e t i k s i .
Koko suku kärsii narsistin aiheuttmasta kaiken eristävistä sukulaisista jopa ystävistä, narsisti luonteinen vahingoitta omia lapsiaa, on jopa varrallinen, lapsilla ei voi olla omaa tulevaisuutta, on vain narsitin luoma maailman katsomus, lapset on täysin eristetty omista sukujuusitaan.

Näitä kohtaloita on suomessa paljon, paneekin ajattelemaan missä on menny vikaan, onko lapset kasvatettu kultalisikka suussa valmiiseen maailmaan.

Hyvä keskustelun aihe, jouduin toki kumoamaan yhden narsisti miinuksen kannatusplussallani. Mutta terapiatädeistä tuppaan olemaan eriävää mieltä, sillä usea lähtee alaa opiskelemaan juurikin omien rikkinäisten asioiden parantamiseksi ja siitä on erittäin helppoa lähteä ohjaamaan ihmisiä oman narsistisen näkemyksen kaltaisiin ratkaisuihin tai jopa manipuloimaan yleistä harhaa totuuteen asti. Olemme kuitenkin yksilöitä emmekä massarobotteja.

Yhdenlainen suur-narsistin tuntomerkki voisi olla sellainen, että sormella osoittaa jonkun muun sitä harrastavan kykenemättä kohtaamaan omaa osuuttaan.

Minkälainen ihminen kysyn vastakysymyksen olisi mielestäsi hän joka ei ole laisinkaan narsisti, tekeekö hän yhtään mitään, onko hänellä pienet tulot tai ei tuloja laisinkaan? Oli ehkä liian vaikea kysymys, mutta heitin jos jollain löytyisi tähän vastausta.

Ja vastaus oli siis en, totuus löytyy tekojenkin takaata, tietämättömyytteni usein myönnän kohdatessani uudenlaisia tilanteita, lapsille yritän suomentaa edellisten sukupolvien usein järkevääkin ajatuksenjuoksua. Tänään juuri juttelin liki 100vuotiaan kanssa jonka tietotaitoa aion yrittää hyödyntää jos vaikka saisin sellaisia vinkkejä, mitä ei nykykirjoissa enään kirjoiteta. Ja etsin tietoa erittäin tärkeää projektia varten. Narsistinen rahanahne kehitys lie hävittänyt tämän alan osaajat. Hän lämpeni ajatukselleni, tiedä vaikka jos kirjaksi saakka innostuisi tämän tutkijan tie.

Minusta on kaksi eri asiaa terve itsekkyys, ja narsismi.
Itsekkyys on yksi ihmisen tarvitsema ominaisuus, narsismi taas värittää koko narsistin psyyken.

Ihminen itse tiedostaa itsekkyytensä, jota usein tarvitaankin, narsisti taas harvoin oman narsisminsa.

En. En.

En. En. En. Miksi pitäisi?

Ei. En.

Aikoinaan sain kasvatuksenmyötä tietää, avioliitto on ikuinen, kunnes kuolema erottaa.
Pidin uskollisuutta itsestään selvyytenä, mutta puoliso olikin toista maata, oli karmea huomata etten ollukkaan ainoa hänen elämässään.
Tunsin mustasukkaisuutta, kärsin kamalasti, elämä jatkui lapset kasvoi väkivaltaisessa ristiriitaisessa kodissa,
Puolisoni oli kylmästi itsekeskeinen, vaati, jos eroan hän tappaa, kerran katsoin haulikkoa silmastä silmään, siinä tilanteessa jähmetyn kuin suolapatsas, en hievahanukkaan, ei silmäripsetkään värähtäny, ehdin ajatella tässäkö elämä oli. siinä sanattomana tuijotin puolisoa silmiin, hän laski aseen, tilanne raukesi, pani aseen kaappiin, ei puhuttu sanaakaan, mutta heti kun tuli tilaisuus piiloti aseen osat niin piiloon ettei niitä löyäny kuin kymmenienvuosien kuluttua muuton yhteydessä siinä yhteydessä annoinki aseen valtion omaisuudeksi.
Ilmeiseti ristiriitaisissa kodeissa kasvaa narsisti luonteisia ihmisiä näin osasimme pilata omat jälkeläiset itsekeskeisiki menesestyjiksi mailman kansalaisiksi. ( jos rumasti sanon "paskijaisiksi ")