Milloin?

Skitsofrenia
Skitsofrenia (F20) on vaikein mielenterveyden häiriö niin yksittäisen potilaan kuin koko yhteiskunnankin kannalta. Skitsofreniaan sairastutaan usein nuorella iällä ja edelleenkin monessa tapauksessa häiriö jää krooniseksi. Skitsofrenia on eri sairauksista suurin työkyvyttömyyden aiheuttaja ja suuri osa psykiatrisista sairaansijoista käytetään Suomessa skitsofreniapotilaiden hoitoon. Sairaansijojen voimakas vähentäminen 1980-luvun alusta on johtanut siihen, että skitsofrenian hoidossa avohoito myös perusterveydenhuollossa on saanut aiempaa tärkeämmän sijan.
Skitsofrenian yleisyys on runsas 1 %. Se puhkeaa tavallisimmin 15 ja 45 ikävuoden välillä. Skitsofrenia on yhtä yleistä miehillä ja naisilla, mutta miehillä se puhkeaa yleensä 3-4 vuotta varhaisemmin kuin naisilla ja on ennusteeltaan huonompi. Skitsofrenia kasautuu naimattomiin ja eronneisiin ihmisiin ja toisaalta alimpiin sosiaaliryhmiin.
Skitsofrenian etiologia
Skitsofrenian syntyyn vaikuttavat monet tekijät. Tutkimuksissa on voitu osoittaa perinnöllisillä tekijöillä olevan merkitystä, samoin raskauden, syntymän ja sitä ympäröivän ns. perinataalikauden vammoilla ja kehityshäiriöillä. Jopa raskauden ajan masennukset ja järkytykset sekä ei-toivottu raskaus lisäävät lievästi riskiä. Erityisesti Suomessa on tutkittu myös paljon perheen vuorovaikutuksen ja yleensäkin varhaislapsuuden ihmissuhteiden vinoutumisen merkitystä skitsofrenian synnylle. Niillä ei ole voitu osoittaa olevan juuri osuutta skitsofrenian syynä, mutta taudinkulkuun ja ennusteeseen niillä voi olla merkitystä. On myös saatu viitteitä siitä, että eräät virustaudit saattaisivat olla yhteydessä skitsofrenian syntyyn, samoin eräät aivojen rakenteelliset ja mahdollisesti aineenvaihdunnalliset tekijät. Skitsofrenian tämän hetken keskeinen etiologinen teoria korostaa perinnöllisen alttiuden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutusta: kliininen häiriö puhkeaa vasta usean tekijän summautumisen jälkeen.
Skitsofrenian oireet ja taudinkuva
Skitsofreniaan sairastuminen tarkoittaa vaikeata persoonallisuuden hajoamista, todellisuuden tajun heikentymistä ja toimintakyvyn alenemista, joihin usein myös liittyy sosiaalisista kontakteista vetäytyminen. Potilas ei erota mielikuvitusta todellisuudesta.
Skitsofrenian taudinkuva voi olla hyvin monimuotoinen, ja samalla potilaallakin taudinkuva voi vuosien kuluessa vaihdella. Akuuttia skitsofreenista taudinkuvaa luonnehtivat skitsofrenialle tyypilliset häiriöt ajatusten, havaintojen, puheen ja käyttäytymisen alueella. Näitä voivat olla esimerkiksi realiteettitajun katoaminen, paniikinomainen ahdistus, kiihottunut mieliala, pyrkimys eristäytyä, unirytmin häiriintyminen, ympäristön havaitsema persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutos, hallusinaatiot (varsinkin kuuloharhat), paranoidiset merkityselämykset ja harhaluulot, derealisaation ja depersonalisaation tunne, tunne hypnotisoiduksi tulemisesta ja ajatusten leviämisestä ympäristöön, affektihäiriö, skitsofreeninen ajatushäiriö, katatoninen stupor tai kiihtymystila ja joskus väkivaltainen tai suisidaalinen käytös.

olen kyllä mentaalipuoleltakin ihan terve:)..ikävöinnin kohde on eräs jonka kanssa yhteyksissä muutoin kuin nenät vastakkain..:) Haluaisin pusutteluasteelle..:)

Ens vuonna? :)