ja vakuutus ei korvaa, käytävä oli liukas ja hiekottamatta tyystin. Taloyhtiölle mätkähti muutaman satasen lasku, kun se talkootyöohjelma oli meillä. Isännöitsijä nyt lähettää tapaturmasta laskun tai lisäsumma yhtiövastikkeeseen. Mites mä voin nyt hall.pj ja isännöitsijää vaatia korvauksiin, vai mikä taho selvittää juttumme?
Joku liukastu
liukastelija
22438
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Laitat reklamaation pj:lle ja hallitukselle, ja saavat itse päättää, kuka heistä sen laskun maksaa.
Mikä ihme buumi täällä on tuon liukastumisen suhteen? Joku hakee nyt jotain.
Samaa aihetta käydään monessa keskustelussa ja monesta näkökulmasta.
Joku on jättänyt lääkkeet ottamatta tai on väärät lääkkeet?
Vastataan asiallisesti, asialliseen kysymykseen, tämähän on eri kysymys kuin nuo aiemmat,. Kiitos.
Jos hallitus tai isännöitisijä on mielestänne syyllistynyt laiminlyöntiin, niin voitte jättää vastuuvapauden myöntämättä ja yhtiö voi sitten pyytää korvauksia heiltä (eli laskun summaa). Se, että joku on pihalla liukastanut, ei ole vielä laiminlyönti.
Jos yhtiö ei halua vaatia korvauksia, niin nykyisen lain mukaan myös yksittäinen osakas voi niitä vaatia. Tosin jos lasku on ollut muutamia satasia koko yhtiölle, niin osakkaan osuus pienessäkin yhtiössä on aika mitätön.
Jos joku liukastuu, on hallituksen ja isännöitsijä VIKA, ei kenenkään muun!
Hallitus ja isännöitsijät ovat VASTUUSSA aina ja kaikessa!
Kenenkään osakkaan ei pidä suostua maksamaan eurokaan, jos laiminlyönnistä seuraa maksuja. Haastakaa isännöitsijä ja hallitus oikeuteen ja vaatikaa maksamaan kaikki taloyhtiön laskut.
Hallitus ja erityisesti Pj on vastuussa omalla omaisuudellaan AINA!!!
Jos hallitus ja pj hoitavat tehtäviään normaalia huolellisuutta noudattaen, he harvoin joutuvat henkilökohtaiseen vastuuseen hallitustyöskentelystään. Asunto-osakeyhtiössä henkilö- ja esinevahinkoja koskevat vastuutilanteet realisoituvat käytännössä kiinteistönomistajan vastuuna. Hallituksen ja isännöitsijän joutuminen henkilökohtaiseen vastuuseen on harvinaista.
Vastuu liukkauden torjunnasta perustuu lakiin kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanpidosta (669/1978) sekä oikeuskäytäntöön. Ns. korostuneen huolellisuusvelvollisuuden ja käännetyn todistustaakan vuoksi, kiinteistönomistajan vastuun voi välillä kokea liiankin ankaraksi. Esimerkiksi nopeasti muuttuvissa sääolosuhteissa, käytännön vaikutusmahdollisuudet ovat usein pienet. Se, että asunto-osakeyhtiö on sopinut jonkun ulkopuolisen kanssa kuten esimerkiksi huoltoyhtiö yhtiön hoitovelvollisuuden piiriin kuuluvan alueen kunnostamisesta, ei vapauta asunto-osakeyhtiötä vastuusta (ks. KKO 1928 II 360 ja 1958 II 130).
Oikeustapausten valossa talkootöihin osallistuvat osakkaat ovat pääsääntöisesti itse vastuussa kuluistaan, jos he loukkaavat itsensä esimerkiksi liukastumalla pihalla. Osakkaan on tällöin katsottu myötävaikuttaneen itse onnettomuuden syntyyn, eikä kiinteistövakuutuksen vastuuvakuutusosakaan ei ole tämän takia korvannut vahinkoa.
"jos hallitus ja pj hoitaa tehtäviään normaalia huolellisuutta noudattaen", mutta kun ei noudata, aloittajalla maininta, että pihat tyystin hoitamata ja liukkaat. Ja vakuutusyhtiö ei myöskään korvauksiin lähde, koska liukkautta ei hoidettu, ja siitä vakuutusyhtiön korvauspapereissa maininta, ja korvauksen eväys. Miten tässä tilanteessa lähdetaan hallitukselta, ja isännöitsijältä hakemaan korvauksia, kun ovat aluksi taloyhtiötä (osakkaita) laskuttaneet tapaturman korvauksista?
Ylempänä on jo vastattu
Jos joku liukastuu ja loukkaa itsensä, voi se olla vain tapaturma, eli kukaan ei ole siitä vahingonkorvausvastuussa tai rikosoikeudellisesti vastuussa henkilökohtaisesti tai kollektiivisesti esim. hallitus ja tai isännöitsijä. Kysymyksessä voi olla vain vaikeat olosuhteet, joihin taloyhtiö ei ollut riittävästi varautunut. Olisi aina syytä muistaa, että vastuu taloyhtiön alueella tapahtuvista vahingoista on oikeustapaustenkin perusteella taloyhtiöllä. Mikäli todetaan, että vahinko tapahtuu huolimattomuuden tai välinpitämättömyyden takia, saattavat maksajaksi viime kädessä joutua yhtiön isännöitsijä ja hallituksen jäsenet. Vastuuvakuutuksen kautta korvataan esimerkiksi kiinteistön vastuulla olevalla pihalla tai katualueella tapahtuneiden liukastumisten tai katolta ihmisten tai esimerkiksi autojen päälle tipahtaneen lumen aiheuttamat vahingot. Vastuuvakuutus turvaa etenkin taloyhtiön hallituksen jäsenten ja isännöitsijän aseman tilanteissa, joissa yhtiö joutuu korvausvelvollisuuteen. Lähtökohtaisesti asunto-osakeyhtiön toimielinten jäsenet tai osakkeenomistaja eivät ole nyt käsiteltävän laatuisesta vahingosta vastuussa. Vahinko ei johdu OYL:n tai AOYL:n tai asianomaisen yhtiön yhtiöjärjestyksen vastaisesta menettelystä (ks. KKO 1994: 61 ja 1997:27). Kysymykseen voi tulla rikosperusteinen vastuu ja esimerkkinä tällaisesta tilanteesta KKO 1997:151:
"Asunto-osakeyhtiön omistaman talon katolta oli auringon lämmön vaikutuksesta valunut syöksytorvea pitkin jalkakäytävälle vettä, joka oli pakkassään johdosta jäätynyt. A oli yöllä noin kello 1 liukastunut jäätyneessä kohdassa ja loukkaantunut. Syyte isännöitsijää kohtaan hylättiin, mutta asunto-osakeyhtiö tuomittiin korvausvelvolliseksi seuraavin perusteluin: kun kadun liukkaus ei ollut vallitsevissa olosuhteissa ennalta arvaamatonta, yhtiöllä oli näyttötaakka, että sen olisi ollut mahdotonta estää vahingon syntyminen. Tätä seikkaa yhtiö ei pystynyt näyttämään. Tämän vuoksi se tuomittiin korvausvelvolliseksi."
Asunto-osakeyhtiön osalta vastuu noudattaa linjaa, jota KKO on jo useissa aikaisemmissa ratkaisuissaan rakennuksen omistajan osalta noudattanut silloin, kun henkilö on rakennuksen omistajan hoitovastuulla olevalla alueella liukastunut ja loukannut itsensä (Ks. esim. KKO 1958 II 130, 1965 II 89, 1968 II 98, 1972 II 10 sekä 1998:28). Sama linja on ollut rakennuksessa ym. muualla sattuneissa vahingoissa, kun ihminen on loukannut itsensä. Vaikka kenenkään yhtiön edustajan (yksityisen henkilön) tai työntekijän ei voida osoittaa menetelleen asiassa tuottamuksellisesti ja olevan sillä perusteella korvausvelvollinen, niin näyttötaakkaa koskevat säännöt voivat johtaa siihen, että yhtiö katsotaan korvausvelvolliseksi.
KKO 1953 II 83, KKO 1980 II 89,KKO 1928 II 360 ja 1942 II 157, KKO 1967 II 85, KKO 1989:114 ja 2001:1,KKO 1928 II 360 ja 1958 II 130.
Asunto-osakeyhtiö voi myös vapautua vastuusta ja osakas jää korvauksia vaille. KKO 1995:169: Asunto-osakeyhtiön osakkaat olivat sopimansa mukaisesti noudattaneet järjestelyä, että pihan hiekoittamisesta kustannusten säästämiseksi huolehtivat osakkaat talkootyönä. Yhtiön ei katsottu olevan järjestelyyn suostuneelle osakkaalle vastuussa vahingosta, joka oli aiheutunut tämän liukastumisesta yhtiön hiekoittamattomalla pihatiellä (ks. myös KKO 1980 II 42).
Nämä on näitä selviä tapauksia, kun joku taloyhtiö hoitaa pihojaan ja hiekottaa. Mutta kun aloittaja kyseli, että oli tyystin hoitamatta, ja pihat olleet "päiviä" hoitamatta, ja sitte joku liukastuu?
Isännöitsijän tehtäviin kuuluu ilmoittaa vakuutusyhtiölle kaatumiset ja muut tapaturmat taloyhtiön alueella, jotka hänelle on ilmoitettu. Silloin korvaukset haetaan taloyhtiön vastuuvakuutusyhtiöltä. Jos ei ilmoita, eikä taloyhtiö maksa korvauksia vapaaehtoisesti, niin sitten vain korvauskanne taloyhtiötä vastaan.
Kun/jos asia etenee niin, että taloyhtiö joutuu maksamaan, maksaa sitten kaikki kulut myös, niin sen jälkeen voi taloyhtiö laittaa puolestaan korvauskanteen isännöitsijälle, mutta se voi kaatua puolestaan siihen, että hallitus ei ole riittävän hyvin hoitanut valvontatehtäväänsä ja näinollen hallitus voikin joutua maksajaksi ja jossain taisi olla puheenjohtajan korostettu vastuu mainittu. Tällainen isännöitsijä kannattaa erottaa, koska jos toimii taloudellisesta taloyhtiön etuja vastaan, niin se on jo riittävä peruste irtisanomiselle. Onhan eroa sillä joutuuko taloyhtiö maksamaan vain muutaman satasen omavastuun tai mahdollisesti tuhansiin kohoavat korvaussummat.
Luonnollisesti vakuutusyhtiölle yhtiö aluksi yrittää korvaushakemusta, mutta välttämättä vakuutus ei anna korvauksi, tai ei täysimääräisesti, jos kunnossapito laiminlyöty. Monimutkanen soppa, jonka hall.pj ja isännöitsijä on järjestäny yhtiölle. Mutta kuitenki osakas on syytön ko.tilanteissa, ja saatava korvausvaatimusten ulkopuolelle.
Ei hallitus tai isännöitsijä ole yksin yhdessä saaneet osakkaille hiekoittamatonta pihatietä aikaiseksi vaan kuten aloittaja kirjoittaa, että heillä oli talkootyöohjelma, jonka tekemisen osakkaat laiminlöivät ja valvomisen laiminlöi hallitus. Eli yhtiö olisi vastuussa laiminlyönnistä ja korvausvelvollinen loukkaantuneelle, mikäli hän ei ole osakas. Jotta asiaa voisi oikein selvittää, tulisi loukkaantuneesta tietää enemmän kuin sen, että joku on loukkaantunut. Oliko kaatunut talon väkeä, asioiko hän talossa vaiko vain läpikulkumatkalla? Kaikilla näillä seikoilla on merkitystä korvausvastuuta mietittäessä.
No voi isännöitsijällä ja hall.pj:llä olla pieni mahdollisuus selvitä ilman isompia korvauksia , jos huonosti hoidettu pihamaat ja valvottu sitä. Mutta osakkaalla ei ole pelättävää tässä tilanteessa, jos vahingoittunut on ulkopuolinen. Mutta osakkaalla on oikeus vaatia vakuutuksien omavastuu osuudet, mahdolliset korvaukset loukkaantuneelle, ym. tilanteesta tulleet menot, jos vaikka alustavasti taloyhtiö on korvaukset maksanutkin, eli noilta hallitukselta ja isännöitsijältä.
Oisko sulla linkkiä ja aitoja esimerkkejä siitä, miten osakas on nostanut kanteen isännöitsijää ja hallituksen pj vastaan ja saanut heiltä henkilökohtaisesti rahaa?
muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena tapahtunut hupsis tupsis vastuu siirtyy kaatujalle.
talkootyöohjlema !???!!??
Onkohan tämän tarinan "salasana" toi TALKOO
Joo olemattoman talkootyön olemattomalle kulkijalle aiheuttaman vahingon vastuukysymysten selvittämättömyyden alitus.
Tutkikaa ne yhtiöjärjestyksenne, onko kunnossapidosta sovittu muuta kuin laissa määrätyt.
OM vastaus kysymykseeni: Suuri osa lain säännöksiäst on sellaisia, että yhtiöjärjestyksessä asiasta voi määrätä toisin. Toisaalta osa lain säännöksistä on sellaisia, että yhtiöjärjestyksessä ei voi poiketa laista (ns. pakottava säännös). Laissa on yleensä nimenomaisesti sanottu, milloin siitä voi poiketa yhtiöjärjestyksessä. Esimerkiksi kunnossapitovastuun jaosta osakkaan ja yhtiön kesken sanotaan 4:1 §:ssä, että vastuunjakoon sovelletaan 4 luvun 2 ja 3 §:ää, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä.
Ei todellakaan ole mikään yhtiöjärjestysasia.
Mitäs siellä pitäs olla sovittu?