pystykorva

pohjis on kyllä noista kahdesta se " parempi" rotu, jos noin voi sanoa. Pohjanpystykorva on monipuolinen pienriista koira mutta jos valitsee suvut oikein nii toimii yhtä hyvin hirvelle, meidän oma erikois tapaus on pärjännyt myös karhu taippareissa.

On tosi uskollinen isännäleen ja vieraista välinpitämätön.
Suomalaisesta ei ole niin paljon kokemusta mutta molemmille rodulle voi miinuksena sanoa haukkuherkkyys jos on aktivoinnin puutetta,

Suomenpystykorvaa ei korvaa mikään. Pohjanpystykorva ollaan jo jalostettu pelkäksi seurakoiraksi, mutta suomenpystykorva on varma "kaiken riistan kora".

T: suomenpystykorvaharrastaja

Pohjanpystykorva on monipuolinen perhe että metsä koira. Jos soku ei saa pohjista metsällä toimimaan niin on syytä katsoa peiliin. Pohjanpystykorvalla on kyllä nii vahvat vietit että vain rakkaus isäntään voi estää sitä menemästä. Toisin sanoen pohjis on niin uskollinen että suojelee isääntäänsä vaikka henki menisi.

Liekkö voi sanoa noin tuosta toisesta rodusta? Enpä usko.

Voi keesus! taas joku yrittää tätä "niin hyvää" suomenpystykorvaa tuputtaa. J a hyi! kyllä se jos lintu koiran haluaa niin pohjanpystykorva se on!

Vaan tosi asia on se että pohjis on joka viljan koira.

kiitos hyvistä vinkeistä ,nyt on pohjanpystykorva tulos ja tarkoitus olis että, ens syksynä lintua opetetaan haukkumaan. päädyttiin sen takia pohjikseen ,koska se on vähän pienempi ja se mitä olen lukenut niin suomenpystykorva on vähän turhan herkkähaukkuinen,mutta uskon että suomenpystykorvakin on todella eräkaveri siinä missä pohjiskin .Hyvää uuttavuotta ja tulevaa metsästys vuotta kaikille.

Olen jo monta vuosikymmentä pystykorvia harrastanut ja aina on pohjis on ollut luottokaveri.Sitten tuli tämä suunnaton jalostus vimma, maailman paras koira pilattiin. Ei se vieläkään oikein oikein pilalla ole mutta huonontunut paljon.

Sitten vaihdoin rotua suomalaiseen, siinä oli mennä jermot minulta että naapurilta. Syynä tämä suunaton räkytys.Molemmat jalot pystykorvat on pilattu

kyllä et IKINÄ tule pettymään kerta pohjiksen olet parhaaksi ystäväksesi valinnut!

kuka haluisi tutustua suomalaiseen jos on jo parhaan löytänyt? Kovinkaan moni ei halua vaihtaa pohjista mihinkään muuhun

Aivan, en minä ainakaan ikinä vaihtaisi pohjista suomalaiseen. EN VAIKKA MINULLE SIITÄ MAKSETTAISIIN ETTÄ OTAN SUOMENPYSTYKORVAN, NIIN EN OTA!!!!!!

Kyllä virheen teette, jos huolitte pohjiksen vain sillä perustein, että se on puhdasrotuinen. Nykyään joutuu olemaan erittäin tarkkana siitä, milta kasvattajalta koiran hankkii. Kaiken rotuisia metsästyskoiriakin kasvatetaan nykyään niin paljon myös pelkiksi seura- ja harrastuskoiriks, joissa tuhotaan niiden metsästysominaisuudet. Ennen kuin mistään kunnon metsästyskoiran hankkii, kannattaa ottaa selvää koiran taustoista, kuten millaisia tuloksia sen vanhemmilla ollaan saatu metsästyksessä.

Kyllä teillä kommentoijilla on lapsellinen asenne, kun kuvittelette rodun ratkaisevan kaiken. Koirien jalostus on nykypäivään jatkuvaa, erittäin tarkkaa ja mutkikasta hommaa. Jos vähänkin väärän laisia yksilöitä aletaan käyttämään jalostukseen, voi rotu surkeutua toden teolla, kuten menettää suuren osan käyttöominaisuuksistaan.

Kun alat opettamaan haukkuvalle lintukoiralle sen työtä, niin ammu sen nuorena ollessa lintua vain pienikaliiperisella luodilla. Sopivia laillisia ovat .22WMR ja .22Hornet. 12-70 luokan haulikonlaukaus tuntuu koiran korvissa erittäin kovana kipuna ja jo yksi laukaus voi aiheuttaa elinikäisen paukkukammon. Itseltäni meni koira pilalle tällä tavoin. Kun koira on oppinut, ettei kipu korvissa ole sille suunnattu rangaistus, vaan siitä seuraa linnun putoaminen puusta ja palkkio, niin se oppii sietämään korvakipua ja kaikkien metsästyskoirien ja omistajien kuulohan vaurioituu iän ja paukkeen myötä.

Minulla on tämä ja muista en tiedä, eli tämä on paras.

Katseleppa pystykorvaa kun se haukkuu. Huomaat, että ennen jokaista haukahdustaan se kääntää korvat taaksepäin. Tämän se tekee siksi, ettei oma haukahdusääni tule suoraan sen omiin korviin. Sillä on aivan uskomaton kuuloaisti ja siksi aseiden pauke tuntuu sietämättömältä. Käytä pienikaliiperisia siihen saakka, kun "ameriikan wiisaat" kehittää koirille kuulevat kuulosuojaimet...

Ennen sotia pystykorvista tuli hyviä linnun haukkujia, koska aseina oli useimmiten pienoiskivääri. Panos oli halpa ja lentorata kaareva. Kun luoti meni ali, niin metso vain nosteli jalkojaan ja kipristeli varpaitaan. Jos osuikin niin lintu vain horjahti ja kohenteli asentoaan. Muutaman paukun jälkeen se pyörtyi ja tipahti suoraan Tessun suuhun. 16kal. haulikon mustaruutipanos kuullosti kuin olisi ilmalla täytetyn paperipussin lyönyt käsiensä välissä rikki. Niillä vehkeillä syntyi pelottomia lintukoiria.